Näytän yksinkertaisella matemaattisella menetelmällä laskettuna, kuinka paljon helpompaa on päästä ruotsinkielisenä opiskelemaan esim. kaupallisia aineita korkeakouluun, kuin suomenkielisenä.
Menetelmä on täysin teoreettinen ja siten se ei ota mitenkään huomioon opiskelijamateriaalia. Se ei kuitenkaan vähennä sen teoreettista arvoa, kuvaamaan suomenkielisen väestönosan epätasa-arvoista kohtelua verrattuna ruotsinkieliseen.
Ensin tutkitaan väestönosuudet kummallekin kiintiölle, jotka ovat noin:
Ruotsinkielisiä: 5%
Suomenkielisiä: 95%
Osuudet opiskelupaikoista mm. kauppakorkea (80%/20%) aloituspaikat.
Ruotsinkieliset 20%
Suomenkieliset 80%
Tästä saadaan laskettua aloituspaikkojen määrä suhteutettuna kansanosaan eli
suhteellinen osuus:
Ruots. 20% / 5% = 4
Suom. 80% / 95% = 0,842
Tämä tarkoittaa että suom.ruotsalaisilla on koko kansaan nähden 4-kertainen osuus. Suomenkielisillä alle 1,0 .
Totuus ei ole se, että verrataan suomenruotsalaisten opiskelijoiden määrää koko kansaan, vaan tarkoitus on verrata heidän osuuttaan suomenkielisiin. Se tapahtuu näin.
Suhteellisten osuuksien keskinäinen suhde:
4 / 0,842 = 4,751
4,751 tarkoittaa että suomenruotsalaisilla on kauppakorkeapaikkoja väestöpohjaan nähden 475% suurempi osuus kuin suomenkielisillä.
Koska ruotsinkielisillä on suurempi osuus ja opiskelijamateriaali tunnetusti heikompi kuin suomenkielisillä, voidaan päätellä että ruotsinkielisen on käytännössä 600% - 900% helpompi päästä opiskelemaan ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun. Tähän päälle tulevat heidän helpotetut mahdollisuudet hakeutua suomenkieliseen koulutukseen.
Ruotsinkielisillä ei ole pakollista kielikoetta suomenkielisiin kouluihin hakiessaan. Suomenkielisille taas on pakollinen ruotsinkielenkoe hakiessaan esim. Hankenille.
Opiskelijamateriaalien erot näkyvät seuraavassa linkissä.
http://www.saunalahti.fi/eiry/ruotsetu.html
Hakijat ja päässeet kauppatieteellisiin yksiköihin vuonna 2002
http://www.valmennusakatemia.com/tilastot.htm
Suomessa, joka on maailman ainoa suomenkielinen maa, ei ole yhtään suomenkielistä korkeakoulua tai yliopistoa.
Ruotsinkielisiä on useita mm. Hanken ja Åbo Akademie. Kaikki muut Suomen korkeakoulut ja yo:t ovat kaksikielisiä, eli ne ovat täysin avoimia suomenruotsalaisille. Suomenkieliset joutuvat erityiseen lisätenttiin hakiessaan ruotsinkieliseen kouluun.
Onko meillä on varaa tukea ruotsinkieltä, joka on maailmalla puhutumpi kieli kuin Suomi? Jos suomenkieli näivettyy, saamme syyttää siitä vain itseämme.
Suomalaiset ovat alistujakansaa, jotka vain uhoavat kännipäissään. Selvinpäin me sitten korkeintaan ollaan suut supussa ja mumistaan v..ttua. Näin tapahtuu, jos me tajutaan olla tuohtuneita jostain asiasta. Tavallisesti näinkään ei käy, koska täällä on aina kumarrettu ihailevasti vieraille kulttuureille.
Kaikki ulkomainen on ollut suomessa ihailtavaa ja tavoiteltavaa. Ruotsissa on toisin, siellä mikään ulkomainen ei ole tavoiteltavaa ja parempaa kuin ruotsissa.
Ruotsalaiset ovat valloittajakansaa ja vielä tänä päivänä, alistuvat suomalaiset kärsivät siitä että Suomessa ei osata pitää puoliansa, tämä näkyy mm. pakkoruotsin muodossa.
En voi olla ylpeä isänmaastani jos suomenkieltä kohdellaan Suomessa toisarvoisesti, kuten nykyään vielä tehdään. (m.m. kaksikielisyyden vastustus kaikilla ruotsalaisalueilla, erityisesti Ahvenanmaalla, kielikiintiöt YO:ssa, ym.)
Toivon että kansanluonteeseen tulee muutos, kun kansa kansainvälistyy ja herää tästä satoja vuosia Suomea köyhdyttäneestä ja rasittaneesta alistumisesta.
HERÄTKÄÄ LÖKÄPÖKSYT! Suomalaisten kunnioitus on lähdettävä meistä itsestämme. Jos emme osaa vaatia ansaittua arvostusta niin silloin emme ole sen arvoisia.
Menetelmä on täysin teoreettinen ja siten se ei ota mitenkään huomioon opiskelijamateriaalia. Se ei kuitenkaan vähennä sen teoreettista arvoa, kuvaamaan suomenkielisen väestönosan epätasa-arvoista kohtelua verrattuna ruotsinkieliseen.
Ensin tutkitaan väestönosuudet kummallekin kiintiölle, jotka ovat noin:
Ruotsinkielisiä: 5%
Suomenkielisiä: 95%
Osuudet opiskelupaikoista mm. kauppakorkea (80%/20%) aloituspaikat.
Ruotsinkieliset 20%
Suomenkieliset 80%
Tästä saadaan laskettua aloituspaikkojen määrä suhteutettuna kansanosaan eli
suhteellinen osuus:
Ruots. 20% / 5% = 4
Suom. 80% / 95% = 0,842
Tämä tarkoittaa että suom.ruotsalaisilla on koko kansaan nähden 4-kertainen osuus. Suomenkielisillä alle 1,0 .
Totuus ei ole se, että verrataan suomenruotsalaisten opiskelijoiden määrää koko kansaan, vaan tarkoitus on verrata heidän osuuttaan suomenkielisiin. Se tapahtuu näin.
Suhteellisten osuuksien keskinäinen suhde:
4 / 0,842 = 4,751
4,751 tarkoittaa että suomenruotsalaisilla on kauppakorkeapaikkoja väestöpohjaan nähden 475% suurempi osuus kuin suomenkielisillä.
Koska ruotsinkielisillä on suurempi osuus ja opiskelijamateriaali tunnetusti heikompi kuin suomenkielisillä, voidaan päätellä että ruotsinkielisen on käytännössä 600% - 900% helpompi päästä opiskelemaan ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun. Tähän päälle tulevat heidän helpotetut mahdollisuudet hakeutua suomenkieliseen koulutukseen.
Ruotsinkielisillä ei ole pakollista kielikoetta suomenkielisiin kouluihin hakiessaan. Suomenkielisille taas on pakollinen ruotsinkielenkoe hakiessaan esim. Hankenille.
Opiskelijamateriaalien erot näkyvät seuraavassa linkissä.
http://www.saunalahti.fi/eiry/ruotsetu.html
Hakijat ja päässeet kauppatieteellisiin yksiköihin vuonna 2002
http://www.valmennusakatemia.com/tilastot.htm
Suomessa, joka on maailman ainoa suomenkielinen maa, ei ole yhtään suomenkielistä korkeakoulua tai yliopistoa.
Ruotsinkielisiä on useita mm. Hanken ja Åbo Akademie. Kaikki muut Suomen korkeakoulut ja yo:t ovat kaksikielisiä, eli ne ovat täysin avoimia suomenruotsalaisille. Suomenkieliset joutuvat erityiseen lisätenttiin hakiessaan ruotsinkieliseen kouluun.
Onko meillä on varaa tukea ruotsinkieltä, joka on maailmalla puhutumpi kieli kuin Suomi? Jos suomenkieli näivettyy, saamme syyttää siitä vain itseämme.
Suomalaiset ovat alistujakansaa, jotka vain uhoavat kännipäissään. Selvinpäin me sitten korkeintaan ollaan suut supussa ja mumistaan v..ttua. Näin tapahtuu, jos me tajutaan olla tuohtuneita jostain asiasta. Tavallisesti näinkään ei käy, koska täällä on aina kumarrettu ihailevasti vieraille kulttuureille.
Kaikki ulkomainen on ollut suomessa ihailtavaa ja tavoiteltavaa. Ruotsissa on toisin, siellä mikään ulkomainen ei ole tavoiteltavaa ja parempaa kuin ruotsissa.
Ruotsalaiset ovat valloittajakansaa ja vielä tänä päivänä, alistuvat suomalaiset kärsivät siitä että Suomessa ei osata pitää puoliansa, tämä näkyy mm. pakkoruotsin muodossa.
En voi olla ylpeä isänmaastani jos suomenkieltä kohdellaan Suomessa toisarvoisesti, kuten nykyään vielä tehdään. (m.m. kaksikielisyyden vastustus kaikilla ruotsalaisalueilla, erityisesti Ahvenanmaalla, kielikiintiöt YO:ssa, ym.)
Toivon että kansanluonteeseen tulee muutos, kun kansa kansainvälistyy ja herää tästä satoja vuosia Suomea köyhdyttäneestä ja rasittaneesta alistumisesta.
HERÄTKÄÄ LÖKÄPÖKSYT! Suomalaisten kunnioitus on lähdettävä meistä itsestämme. Jos emme osaa vaatia ansaittua arvostusta niin silloin emme ole sen arvoisia.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mitä väliä? Voin yhtä hyvin hakea hankenillekin ja olen sitten täysin vastaavassa tilanteessa suomenruotsalaisten kanssa. ja hankkenille on sitä paitsi huomattavasti helpompi päästäkin.
Miten se ruotsin kielikoe?
Ai voi vai? suomenkielisenäkö?
Kyllähän nuo kiintiöt ovat törkeän epäsuhtaisia, ei taida maailmalla olla vastaavanlaisia esimerkkejä?
Minkälainen on muuten tuon Hankenin arvostus, ovatko sieltä valmistuneet samalla viivalla työmarkkinoilla?
Itse en tule ainakaan arvostamaan Hankenilta valmistuneita, jos joskus päädyn asemaan, jossa vastaan/pääsen vaikuttamaan työnantajani rekrytointiprosessiin...
Tai siis en arvosta nytkään, mutta nyt sillä ei oikein ole käytännön merkitystä. Vielä. =)
Mutta kun verrataan tilannetta maailman mittakaavassa, on suomalaisilla äidinkielestä riippumatta todella helppoa päästä opiskelemaan kotimaansa yliopistoon. Ja sehän näkyy tietysti opiskelia-aineksen tasossa. Eikä näin pienestä kansasta löydy riittävästi huippuja edes opettajiksi niin suurelle määrälle yliopisto-opiskelijoita, joten opetuksen tasokaan ei ole kansainvälisellä tasolla kovin korkea.
Ja se, että Suomi olisi tekniikan osaamisessa jotenkin maailman kärkeä, on VITSI. Se, mistä täällä ei yliopistojen tutkimusryhmissä uskalleta uneksiakaan, on muualla maailmassa jo teollisessa tuotannossa.
"Ja se, että Suomi olisi tekniikan osaamisessa jotenkin maailman kärkeä, on VITSI. Se, mistä täällä ei yliopistojen tutkimusryhmissä uskalleta uneksiakaan, on muualla maailmassa jo teollisessa tuotannossa."
Niinpä. Mutta eipä ne siellä muuallakaan niitä huippuideoita missään yliopistoissa kovin yleisesti kehitä. Kyllä ne on ihan firmojen omat R&D-osastot, missä se osaaminen sitten konkretisoituu. Aivan kuten Suomessakin. Ei kai 5 miljoonan maa voi tehdä absoluuttisesti mitattuna yhtä kovaa jälkeä kuin maat joissa on kymmeniä tai satoja miljoonia ihmisiä. Suhteellisesti mitattuna Suomi kylläkin on Ruotsin kanssa kärjessä.
Minä sanon, että kyllä suomalaiset saavat olla ylpeitä itsestään. Olen pitkään asunut ulkomailla, ja viimeisen 8 kk:den aikana kiertänyt yli 10 maassa. En tiedä yhtä kouluttautunutta, sivistynyttä ja samalla oikeudenmukaista maata kuin Suomi. Saattehan te soimata omaa isämaatanne, mutta jos saisin, niin laskisin teidät vaikka venäläisiksi. Sinne te kuuluisitte. Meillä on mahtava maa. Medän koulutuksemme on maailman huippua ja todellakin, meidän tekninen osaamisemme on maailman huippua. Olen teistä isänmaamme halveksujista häpeissäni. Kissanikin häpeisi teitä. Ette ole suomalaisia. Minä olen. Ja olen ylpeä siitä. Painukaa vaikka ryssiin!
Itse olen huomannut saman asian. Mitä enemmän ulkomailla kiertelee, sitä enemmän tajuaa, kuinka hyvää ja sivistynyttä kansaa me suomalaiset olemme. Ei mitään syytä häpeillä itseään. 11 Euroopan maata läpi kiertäneenä ja vuoden Yhdysvalloissa asuneena voin sanoa, että suomalaiset, jotka haukkuvat suomalaisia junteiksi, idiooteiksi tms. eivät varmaankaan ole koskaan itse Suomesta poistuneetkaan ja käyneet ulkomailla tutustumassa muihin kulttuureihin.
Enkä todellakaan yritä nyt suomalaisia pistää ylivertaiseen asemaan muiden kansojen edelle, vaan samalle lähtöviivalle. Jokaisella kansalla on omat hyvät ja huonot piirteensä, niin suomalaisillakin, mutta jostain kumman syystä suomalaisille on iskostunut vahva käsitys ikuisista junttisuomalaisista. Kai se tulee historiastamme, kun aikoinaan ruotsi oli herrojen kieli ja muutenkin meitä on alistettu idästä ja lännestä sen verran paljon, että alemmuuskomplekseja löytyy edelleen. Toisaalta mieluummin stereotypinen nöyrä suomalainen, kuin stereotypinen pöyhkeä ranskalainen.