Näytän yksinkertaisella matemaattisella menetelmällä laskettuna, kuinka paljon helpompaa on päästä ruotsinkielisenä opiskelemaan esim. kaupallisia aineita korkeakouluun, kuin suomenkielisenä.
Menetelmä on täysin teoreettinen ja siten se ei ota mitenkään huomioon opiskelijamateriaalia. Se ei kuitenkaan vähennä sen teoreettista arvoa, kuvaamaan suomenkielisen väestönosan epätasa-arvoista kohtelua verrattuna ruotsinkieliseen.
Ensin tutkitaan väestönosuudet kummallekin kiintiölle, jotka ovat noin:
Ruotsinkielisiä: 5%
Suomenkielisiä: 95%
Osuudet opiskelupaikoista mm. kauppakorkea (80%/20%) aloituspaikat.
Ruotsinkieliset 20%
Suomenkieliset 80%
Tästä saadaan laskettua aloituspaikkojen määrä suhteutettuna kansanosaan eli
suhteellinen osuus:
Ruots. 20% / 5% = 4
Suom. 80% / 95% = 0,842
Tämä tarkoittaa että suom.ruotsalaisilla on koko kansaan nähden 4-kertainen osuus. Suomenkielisillä alle 1,0 .
Totuus ei ole se, että verrataan suomenruotsalaisten opiskelijoiden määrää koko kansaan, vaan tarkoitus on verrata heidän osuuttaan suomenkielisiin. Se tapahtuu näin.
Suhteellisten osuuksien keskinäinen suhde:
4 / 0,842 = 4,751
4,751 tarkoittaa että suomenruotsalaisilla on kauppakorkeapaikkoja väestöpohjaan nähden 475% suurempi osuus kuin suomenkielisillä.
Koska ruotsinkielisillä on suurempi osuus ja opiskelijamateriaali tunnetusti heikompi kuin suomenkielisillä, voidaan päätellä että ruotsinkielisen on käytännössä 600% - 900% helpompi päästä opiskelemaan ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun. Tähän päälle tulevat heidän helpotetut mahdollisuudet hakeutua suomenkieliseen koulutukseen.
Ruotsinkielisillä ei ole pakollista kielikoetta suomenkielisiin kouluihin hakiessaan. Suomenkielisille taas on pakollinen ruotsinkielenkoe hakiessaan esim. Hankenille.
Opiskelijamateriaalien erot näkyvät seuraavassa linkissä.
http://www.saunalahti.fi/eiry/ruotsetu.html
Hakijat ja päässeet kauppatieteellisiin yksiköihin vuonna 2002
http://www.valmennusakatemia.com/tilastot.htm
Suomessa, joka on maailman ainoa suomenkielinen maa, ei ole yhtään suomenkielistä korkeakoulua tai yliopistoa.
Ruotsinkielisiä on useita mm. Hanken ja Åbo Akademie. Kaikki muut Suomen korkeakoulut ja yo:t ovat kaksikielisiä, eli ne ovat täysin avoimia suomenruotsalaisille. Suomenkieliset joutuvat erityiseen lisätenttiin hakiessaan ruotsinkieliseen kouluun.
Onko meillä on varaa tukea ruotsinkieltä, joka on maailmalla puhutumpi kieli kuin Suomi? Jos suomenkieli näivettyy, saamme syyttää siitä vain itseämme.
Suomalaiset ovat alistujakansaa, jotka vain uhoavat kännipäissään. Selvinpäin me sitten korkeintaan ollaan suut supussa ja mumistaan v..ttua. Näin tapahtuu, jos me tajutaan olla tuohtuneita jostain asiasta. Tavallisesti näinkään ei käy, koska täällä on aina kumarrettu ihailevasti vieraille kulttuureille. Kaikki ulkomainen on ollut suomessa ihailtavaa ja tavoiteltavaa. Ruotsissa on toisin, siellä mikään ulkomainen ei ole tavoiteltavaa ja parempaa kuin ruotsissa.
Ruotsalaiset ovat valloittajakansaa ja vielä tänä päivänä, alistuvat suomalaiset kärsivät siitä että Suomessa ei osata pitää puoliansa, tämä näkyy mm. pakkoruotsin muodossa.
En voi olla ylpeä isänmaastani jos suomenkieltä kohdellaan Suomessa toisarvoisesti, kuten nykyään vielä tehdään. (m.m. kaksikielisyyden vastustus kaikilla ruotsalaisalueilla, erityisesti Ahvenanmaalla, kielikiintiöt YO:ssa, ym.)
Toivon että kansanluonteeseen tulee muutos, kun kansa kansainvälistyy ja herää tästä satoja vuosia Suomea köyhdyttäneestä ja rasittaneesta alistumisesta.
HERÄTKÄÄ LÖKÄPÖKSYT! Suomalaisten kunnioitus on lähdettävä meistä itsestämme. Jos emme osaa vaatia ansaittua arvostusta niin silloin emme ole sen arvoisia.
Menetelmä on täysin teoreettinen ja siten se ei ota mitenkään huomioon opiskelijamateriaalia. Se ei kuitenkaan vähennä sen teoreettista arvoa, kuvaamaan suomenkielisen väestönosan epätasa-arvoista kohtelua verrattuna ruotsinkieliseen.
Ensin tutkitaan väestönosuudet kummallekin kiintiölle, jotka ovat noin:
Ruotsinkielisiä: 5%
Suomenkielisiä: 95%
Osuudet opiskelupaikoista mm. kauppakorkea (80%/20%) aloituspaikat.
Ruotsinkieliset 20%
Suomenkieliset 80%
Tästä saadaan laskettua aloituspaikkojen määrä suhteutettuna kansanosaan eli
suhteellinen osuus:
Ruots. 20% / 5% = 4
Suom. 80% / 95% = 0,842
Tämä tarkoittaa että suom.ruotsalaisilla on koko kansaan nähden 4-kertainen osuus. Suomenkielisillä alle 1,0 .
Totuus ei ole se, että verrataan suomenruotsalaisten opiskelijoiden määrää koko kansaan, vaan tarkoitus on verrata heidän osuuttaan suomenkielisiin. Se tapahtuu näin.
Suhteellisten osuuksien keskinäinen suhde:
4 / 0,842 = 4,751
4,751 tarkoittaa että suomenruotsalaisilla on kauppakorkeapaikkoja väestöpohjaan nähden 475% suurempi osuus kuin suomenkielisillä.
Koska ruotsinkielisillä on suurempi osuus ja opiskelijamateriaali tunnetusti heikompi kuin suomenkielisillä, voidaan päätellä että ruotsinkielisen on käytännössä 600% - 900% helpompi päästä opiskelemaan ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun. Tähän päälle tulevat heidän helpotetut mahdollisuudet hakeutua suomenkieliseen koulutukseen.
Ruotsinkielisillä ei ole pakollista kielikoetta suomenkielisiin kouluihin hakiessaan. Suomenkielisille taas on pakollinen ruotsinkielenkoe hakiessaan esim. Hankenille.
Opiskelijamateriaalien erot näkyvät seuraavassa linkissä.
http://www.saunalahti.fi/eiry/ruotsetu.html
Hakijat ja päässeet kauppatieteellisiin yksiköihin vuonna 2002
http://www.valmennusakatemia.com/tilastot.htm
Suomessa, joka on maailman ainoa suomenkielinen maa, ei ole yhtään suomenkielistä korkeakoulua tai yliopistoa.
Ruotsinkielisiä on useita mm. Hanken ja Åbo Akademie. Kaikki muut Suomen korkeakoulut ja yo:t ovat kaksikielisiä, eli ne ovat täysin avoimia suomenruotsalaisille. Suomenkieliset joutuvat erityiseen lisätenttiin hakiessaan ruotsinkieliseen kouluun.
Onko meillä on varaa tukea ruotsinkieltä, joka on maailmalla puhutumpi kieli kuin Suomi? Jos suomenkieli näivettyy, saamme syyttää siitä vain itseämme.
Suomalaiset ovat alistujakansaa, jotka vain uhoavat kännipäissään. Selvinpäin me sitten korkeintaan ollaan suut supussa ja mumistaan v..ttua. Näin tapahtuu, jos me tajutaan olla tuohtuneita jostain asiasta. Tavallisesti näinkään ei käy, koska täällä on aina kumarrettu ihailevasti vieraille kulttuureille. Kaikki ulkomainen on ollut suomessa ihailtavaa ja tavoiteltavaa. Ruotsissa on toisin, siellä mikään ulkomainen ei ole tavoiteltavaa ja parempaa kuin ruotsissa.
Ruotsalaiset ovat valloittajakansaa ja vielä tänä päivänä, alistuvat suomalaiset kärsivät siitä että Suomessa ei osata pitää puoliansa, tämä näkyy mm. pakkoruotsin muodossa.
En voi olla ylpeä isänmaastani jos suomenkieltä kohdellaan Suomessa toisarvoisesti, kuten nykyään vielä tehdään. (m.m. kaksikielisyyden vastustus kaikilla ruotsalaisalueilla, erityisesti Ahvenanmaalla, kielikiintiöt YO:ssa, ym.)
Toivon että kansanluonteeseen tulee muutos, kun kansa kansainvälistyy ja herää tästä satoja vuosia Suomea köyhdyttäneestä ja rasittaneesta alistumisesta.
HERÄTKÄÄ LÖKÄPÖKSYT! Suomalaisten kunnioitus on lähdettävä meistä itsestämme. Jos emme osaa vaatia ansaittua arvostusta niin silloin emme ole sen arvoisia.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Eikä silti päässyt akatemiikoksi?
Tony on suomenkielinen joka kävi ruotsinkielisen koulun. Ei tod. näk. ole hakenutkaan akateemiseen koulutukseen.
idiootti, joka ei kunnialla saanut käytyä edes asepalvelustaan. Kertoo kyllä tarinaa kirjassaan armeija-ajalta, oon lukenu ja nauranu. Lievästi 'itkupilli' kyllä valehtelee, etten sanoisi.