Suomenkielisen peruskoulun yhteenlaskettujen oppilaspaikkojen perusteella
noin 50 oppilaalta puuttuu tällä hetkellä pysyvä opetuspaikka. Tilanne on ollut
erityisen hankala Etelä-Sipoossa, jossa on jouduttu ottamaan käyttöön tilapäisiä
opetustiloja. Uuden syksyllä 2005 toimintansa aloittavan Sakarinmäen
koulun myötä myös Itäsalmen oppilaat saavat oman koulun ja täten vuosiluokkien
1–6 tilanne on ratkaistu muutamaksi vuodeksi eteenpäin.
Opetustilojen ja vapaiden oppilaspaikkojen osalta voidaan todeta, että Boxby
skolaa ja Salpar skolaa lukuun ottamatta ruotsinkielisissä kyläkouluissa ei ole
riittävästi oppilaspaikkoja erillistä suomenkielistä luokkaopetusta varten.
4.2.3 Koulumatkat ja koulukuljetukset
Koska Sipoo on haja-asutuskunta, oppilaiden koulumatkat ovat suhteellisen
pitkiä naapurikuntiin verrattuna. Tämä käy ilmi myös Opetushallituksen kustannusanalyysistä
vuodelta 2002, jonka mukaan oppilaskohtaiset kuljetuskustannukset
olivat Sipoossa 352 euroa, kun taas Järvenpäässä ne olivat vain 17
euroa ja Keravalla 27 euroa. Lähimmäksi Sipoota tuli Pornainen, jolla myös on
haja-asutusprofiili, 253 eurollaan oppilasta kohden.
Sivistystoimiston laatiman koosteen mukaan koulukuljetukseen oikeutettuja
oppilaita oli lukuvuonna 2004–2005 1 261, mikä on 46 % kaikista peruskoululaisista.
Suomenkielisten kuljetusoppilaiden määrä oli 816 ja ruotsinkielisten
443. Prosentteina ilmaistuna tämä merkitsee, että 52 % suomenkielisistä oppilaista
oli koulukuljetuksen piirissä, kun taas vastaavasti ruotsinkielisistä oppilaista
oli vain 39 %. Tämä ilmaisee vuorostaan, että suomenkielisillä oppilailla
on yleisesti ottaen pidempi koulumatka kuin ruotsinkielisillä.
Suomenkielisistä kouluista Etelä-Sipoon koululla (273 oppilasta = 60 %) ja Sipoonjoen
koululla (278 oppilasta = 63 %) oli eniten kuljetusoppilaita. Seuraavina
tulivat Jokipuiston koulu (90 oppilasta = 56 %) ja Leppätien koulu (76 oppilasta
= 59 %). Prosentuaalisesti suurin määrä kuljetusoppilaita oli kuitenkin
Kungsvägens skolalla (267 oppilasta = 70 %). Muilla ruotsinkielisillä kouluilla
oli enintään 30 kuljetusoppilasta. Sipoonjoen koulun ja Kungsvägens skolan
korkeat prosenttimäärät selittyvät sillä, että ne ovat tätä nykyä ainoat vuosiluokkien
7–9 koulut Sipoossa.
Yllä mainittujen tilastojen kannalta on mielenkiintoista, että Etelä-Sipoon koulun
suomenkielisten kuljetusoppilaiden määrä vähenee noin 150:llä, kun Sakarinmäen
koulu aloittaa toimintansa syksyllä 2005. Koulukuljetusten tarve vähenee
vähintään samalla määrällä, kun ”Söderkullan yläaste” valmistuu syksyllä
2008. Leppätien koulun oppilaaksiottoalueena on koko kunta, koska se
on kielikylpykoulu. Jokipuiston, Talman ja Lukkarin kouluilla on yhteensä 189
kuljetusoppilasta (34 %). Tämän tarkastelun perusteella voidaan todeta, että
suomenkielisten koulujen suuri kuljetusoppilaiden määrä johtuu pääasiallisesti
kahden edellä mainitun taajamakoulun puuttumisesta tällä hetkellä.
_____________________________________________
Suomenkielisen peruskoulun yhteenlaskettujen oppilaspaikkojen perusteella
noin 50 oppilaalta puuttuu tällä hetkellä pysyvä opetuspaikka. Tilanne on ollut
erityisen hankala Etelä-Sipoossa, jossa on jouduttu ottamaan käyttöön tilapäisiä
opetustiloja. Uuden syksyllä 2005 toimintansa aloittavan Sakarinmäen
koulun myötä myös Itäsalmen oppilaat saavat oman koulun ja täten vuosiluokkien
1–6 tilanne on ratkaistu muutamaksi vuodeksi eteenpäin.
Opetustilojen ja vapaiden oppilaspaikkojen osalta voidaan todeta, että Boxby
skolaa ja Salpar skolaa lukuun ottamatta ruotsinkielisissä kyläkouluissa ei ole
riittävästi oppilaspaikkoja erillistä suomenkielistä luokkaopetusta varten.
4.2.3 Koulumatkat ja koulukuljetukset
Koska Sipoo on haja-asutuskunta, oppilaiden koulumatkat ovat suhteellisen
pitkiä naapurikuntiin verrattuna. Tämä käy ilmi myös Opetushallituksen kustannusanalyysistä
vuodelta 2002, jonka mukaan oppilaskohtaiset kuljetuskustannukset
olivat Sipoossa 352 euroa, kun taas Järvenpäässä ne olivat vain 17
euroa ja Keravalla 27 euroa. Lähimmäksi Sipoota tuli Pornainen, jolla myös on
haja-asutusprofiili, 253 eurollaan oppilasta kohden.
Sivistystoimiston laatiman koosteen mukaan koulukuljetukseen oikeutettuja
oppilaita oli lukuvuonna 2004–2005 1 261, mikä on 46 % kaikista peruskoululaisista.
Suomenkielisten kuljetusoppilaiden määrä oli 816 ja ruotsinkielisten
443. Prosentteina ilmaistuna tämä merkitsee, että 52 % suomenkielisistä oppilaista
oli koulukuljetuksen piirissä, kun taas vastaavasti ruotsinkielisistä oppilaista
oli vain 39 %. Tämä ilmaisee vuorostaan, että suomenkielisillä oppilailla
on yleisesti ottaen pidempi koulumatka kuin ruotsinkielisillä.
Suomenkielisistä kouluista Etelä-Sipoon koululla (273 oppilasta = 60 %) ja Sipoonjoen
koululla (278 oppilasta = 63 %) oli eniten kuljetusoppilaita. Seuraavina
tulivat Jokipuiston koulu (90 oppilasta = 56 %) ja Leppätien koulu (76 oppilasta
= 59 %). Prosentuaalisesti suurin määrä kuljetusoppilaita oli kuitenkin
Kungsvägens skolalla (267 oppilasta = 70 %).
noin 50 oppilaalta puuttuu tällä hetkellä pysyvä opetuspaikka. Tilanne on ollut
erityisen hankala Etelä-Sipoossa, jossa on jouduttu ottamaan käyttöön tilapäisiä
opetustiloja. Uuden syksyllä 2005 toimintansa aloittavan Sakarinmäen
koulun myötä myös Itäsalmen oppilaat saavat oman koulun ja täten vuosiluokkien
1–6 tilanne on ratkaistu muutamaksi vuodeksi eteenpäin.
Opetustilojen ja vapaiden oppilaspaikkojen osalta voidaan todeta, että Boxby
skolaa ja Salpar skolaa lukuun ottamatta ruotsinkielisissä kyläkouluissa ei ole
riittävästi oppilaspaikkoja erillistä suomenkielistä luokkaopetusta varten.
4.2.3 Koulumatkat ja koulukuljetukset
Koska Sipoo on haja-asutuskunta, oppilaiden koulumatkat ovat suhteellisen
pitkiä naapurikuntiin verrattuna. Tämä käy ilmi myös Opetushallituksen kustannusanalyysistä
vuodelta 2002, jonka mukaan oppilaskohtaiset kuljetuskustannukset
olivat Sipoossa 352 euroa, kun taas Järvenpäässä ne olivat vain 17
euroa ja Keravalla 27 euroa. Lähimmäksi Sipoota tuli Pornainen, jolla myös on
haja-asutusprofiili, 253 eurollaan oppilasta kohden.
Sivistystoimiston laatiman koosteen mukaan koulukuljetukseen oikeutettuja
oppilaita oli lukuvuonna 2004–2005 1 261, mikä on 46 % kaikista peruskoululaisista.
Suomenkielisten kuljetusoppilaiden määrä oli 816 ja ruotsinkielisten
443. Prosentteina ilmaistuna tämä merkitsee, että 52 % suomenkielisistä oppilaista
oli koulukuljetuksen piirissä, kun taas vastaavasti ruotsinkielisistä oppilaista
oli vain 39 %. Tämä ilmaisee vuorostaan, että suomenkielisillä oppilailla
on yleisesti ottaen pidempi koulumatka kuin ruotsinkielisillä.
Suomenkielisistä kouluista Etelä-Sipoon koululla (273 oppilasta = 60 %) ja Sipoonjoen
koululla (278 oppilasta = 63 %) oli eniten kuljetusoppilaita. Seuraavina
tulivat Jokipuiston koulu (90 oppilasta = 56 %) ja Leppätien koulu (76 oppilasta
= 59 %). Prosentuaalisesti suurin määrä kuljetusoppilaita oli kuitenkin
Kungsvägens skolalla (267 oppilasta = 70 %). Muilla ruotsinkielisillä kouluilla
oli enintään 30 kuljetusoppilasta. Sipoonjoen koulun ja Kungsvägens skolan
korkeat prosenttimäärät selittyvät sillä, että ne ovat tätä nykyä ainoat vuosiluokkien
7–9 koulut Sipoossa.
Yllä mainittujen tilastojen kannalta on mielenkiintoista, että Etelä-Sipoon koulun
suomenkielisten kuljetusoppilaiden määrä vähenee noin 150:llä, kun Sakarinmäen
koulu aloittaa toimintansa syksyllä 2005. Koulukuljetusten tarve vähenee
vähintään samalla määrällä, kun ”Söderkullan yläaste” valmistuu syksyllä
2008. Leppätien koulun oppilaaksiottoalueena on koko kunta, koska se
on kielikylpykoulu. Jokipuiston, Talman ja Lukkarin kouluilla on yhteensä 189
kuljetusoppilasta (34 %). Tämän tarkastelun perusteella voidaan todeta, että
suomenkielisten koulujen suuri kuljetusoppilaiden määrä johtuu pääasiallisesti
kahden edellä mainitun taajamakoulun puuttumisesta tällä hetkellä.
_____________________________________________
Suomenkielisen peruskoulun yhteenlaskettujen oppilaspaikkojen perusteella
noin 50 oppilaalta puuttuu tällä hetkellä pysyvä opetuspaikka. Tilanne on ollut
erityisen hankala Etelä-Sipoossa, jossa on jouduttu ottamaan käyttöön tilapäisiä
opetustiloja. Uuden syksyllä 2005 toimintansa aloittavan Sakarinmäen
koulun myötä myös Itäsalmen oppilaat saavat oman koulun ja täten vuosiluokkien
1–6 tilanne on ratkaistu muutamaksi vuodeksi eteenpäin.
Opetustilojen ja vapaiden oppilaspaikkojen osalta voidaan todeta, että Boxby
skolaa ja Salpar skolaa lukuun ottamatta ruotsinkielisissä kyläkouluissa ei ole
riittävästi oppilaspaikkoja erillistä suomenkielistä luokkaopetusta varten.
4.2.3 Koulumatkat ja koulukuljetukset
Koska Sipoo on haja-asutuskunta, oppilaiden koulumatkat ovat suhteellisen
pitkiä naapurikuntiin verrattuna. Tämä käy ilmi myös Opetushallituksen kustannusanalyysistä
vuodelta 2002, jonka mukaan oppilaskohtaiset kuljetuskustannukset
olivat Sipoossa 352 euroa, kun taas Järvenpäässä ne olivat vain 17
euroa ja Keravalla 27 euroa. Lähimmäksi Sipoota tuli Pornainen, jolla myös on
haja-asutusprofiili, 253 eurollaan oppilasta kohden.
Sivistystoimiston laatiman koosteen mukaan koulukuljetukseen oikeutettuja
oppilaita oli lukuvuonna 2004–2005 1 261, mikä on 46 % kaikista peruskoululaisista.
Suomenkielisten kuljetusoppilaiden määrä oli 816 ja ruotsinkielisten
443. Prosentteina ilmaistuna tämä merkitsee, että 52 % suomenkielisistä oppilaista
oli koulukuljetuksen piirissä, kun taas vastaavasti ruotsinkielisistä oppilaista
oli vain 39 %. Tämä ilmaisee vuorostaan, että suomenkielisillä oppilailla
on yleisesti ottaen pidempi koulumatka kuin ruotsinkielisillä.
Suomenkielisistä kouluista Etelä-Sipoon koululla (273 oppilasta = 60 %) ja Sipoonjoen
koululla (278 oppilasta = 63 %) oli eniten kuljetusoppilaita. Seuraavina
tulivat Jokipuiston koulu (90 oppilasta = 56 %) ja Leppätien koulu (76 oppilasta
= 59 %). Prosentuaalisesti suurin määrä kuljetusoppilaita oli kuitenkin
Kungsvägens skolalla (267 oppilasta = 70 %).
Vastaukset 1
Vanhimmat
Yhteiskunnan antamien palvelujen menot
Turun kaupungin terveydenhoitoon käytettävät varat olivat
vuonna 2008 320 miljoonaa euroa. Keskimäärin tästä aiheutuu 1800 euron
vuosikustannukset yhtä turkulaista kohden. Koska maahanmuuttajat ovat nuoria,
he sairastavat vähemmän kuin keskimääräinen suomalainen. Toisaalta maahan
tultuaan heihin käytetään enemmän perusterveyshoidon varoja, esimerkiksi
hampaiden hoitoon. Maahanmuuttajien syntyvyys on suurempi kuin suomalaisten.
Maahanmuuttajatkin ikääntyvät, mikä aiheuttaa lisää terveydenhoitomenoja.
Maahanmuuttajien koulutukseen, kielen oppimiseen ja
kotouttamiseen käytetään paljon varoja, joista kellään Suomessa ei liene
kokonaiskäsitystä. Detaljitietoa on saatavissa. Esimerkiksi Turun Varissuon
koulun vuotuiset menot ovat 1,2 miljoonaa euroa. Koulussa on 164 oppilasta,
joten yhden oppilaan kustannukset ovat 7100 euroa vuodessa. Oppilaista 70 % on
muun kuin suomen tai ruotsinkielisiä, joten maahanmuuttajien koulumenoiksi
Varissuon koulussa voidaan arvioida 0,8 miljoonaa euroa vuodessa. Koulun
opettajista ja avustajista puolet on maahanmuuttajia.
Turussa maahanmuuttajien tulkkaus- ja käännöspalvelut
maksavat 1,4 miljoonaa euroa vuodessa eli 114 euroa jokaista Turussa asuvaa
vieraskielistä kohden.
Palveluja tarjotaan yhä enemmän omakielisenä. Turun
peruskouluissa on 40 eri kielen oppilaita. Espoon kouluissa puhutaan 77 kieltä.
Turun kaupungin kotouttamisen kehittämisohjelmassa on
runsaasti uusia toimintoja, mutta kertaakaan ohjelmassa ei mainita aiheutuvien
kustannusten määrää. Päättäjät joutuvat hyväksymään sokossa esitettävät
toimenpiteet ohjelman ja talousarvion hyväksyessään.