Eettisesti pohdittuna Joseph Smithin olisi pitänyt pitää sisäiset hengelliset ilmestyskokemuksensa omana salaisuutenaan. Hänen aikanaan piilotajunnan tuottamaa aineistoa ei osattu mitenkään jäsennellä ja syntyi sekaannus todellisuuden ja sielullisten ilmiöiden kesken.
Joseph Smith ja sisäiset elämykset
lavanpalvelija
20312
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Eettisesti pohdittuna Joseph Smithin velvollisuus oli kertoa ihmisille näyssä saamansa tiedot, että Jumala ja Jeesus Kristus elävät, ja että Jumala ei tunnustanut mitään silloisista kirkoista omakseen. Tosin siitä koitui Josephille hengen lähtö, mutta samoin tapahtui esimerkiksi Paavalille ja Pietarille omana aikana.
Mieti nyt, mikä mahtaa vaikutaa omassa piilotajunnassasi.
Joseph Smithillä ja minulla on samankaltainen emotionaalinen spritualiteetti, yhteisessä piilotajunnassamme Jumala ja Jeesus Kristus elävät.
Se, että Jumala ei tunnustanut mitään silloisista kirkoista omakseen on Joseph Smithin omasta alitajunnasta tietoisuuteen tullut ajatus eikä sillä ole mitään tekemistä yleisen todellisuuden kanssa.
Joseph Smithillä ei ollut mahdollisuuksia pohtia näyssä saamiaan tietoja psyyken asiantuntijoiden kanssa.
Miten voit olla noin varma asiasta? Onko sinulla mahdollisesti sisäpiirin tietoa? Moni on saanut todistuksen hänen saamistaan ilmoituksista sekä Mormonin kirjasta. Myös hänen aikalaisensa kokivat yhdessä asioita aivan, kuten Uuden testamentin aikana.
>>Moni on saanut todistuksen hänen saamistaan ilmoituksista
Koulutettuna radiorapparina olen kohdannut useammankin henkilön, jotka vakavissaan on kertonut jumalan tms. antavan radion väityksellä kannustusta ja ohjeita. Joissakin tapauksissa radion ei edes tarvitse olla nk. päällä, säännölliset ohjeet tulevat siitä huolimatta. Eräs tällainen henkilö pyysikin minua vierailemaan seurakunnassaan, siis siinä ainoassa jumalan suojelemassa.
Jo Raamatuntutkijuuden perustaja C.T. Russell katsoi jehovan valinneen hänet jo ennen syntymäänsä. Myös nyt jo edesmenneen Vt-seuran oraakkelin Fred Franzin kerrotaan saaneen näitä ilmoituksia, kun ilmoitustulva oli huipussaan, niin hänet teljettiin huoneensa rauhaan vastaanottamaan näitä ilmoituksia ja hänen kanssaan keskusteltiin ovenraosta laitetuilla kirjeillä.
On aivan ilmeistä, että moni on saanut ilmoituksia ja moni saanee niitä parhaillaankin. Eniten askarruttaakin se ilmoituksenantajien edustama kovin laaja uskonnollinen kirjo, itse kaipaisin reaalitodellisuuteen liittyviä ilmoituksia.
Nykyisin MAP profeetat Salt Lake Cityssä ovat saaneet yksinomaan reaalitodellisuuteen liittyviä käytännön ilmoituksia ja ohjeistuksia.
Profeetan mahdollisesti alitajuisesta piilotajunnastaan esille tullutta aineistoa ei ole enää työstetty vallitsevaksi todellisuudeksi.
Ongelmana on Joseph Smithin aikanaan vastaanottamat näyt, ilmoitukset ja levyt, niitä on pakonomaisesti yritetty soveltaa yleiseksi todellisuudeksi. Tämä tehtävä on osoittautunut inhimillisestä näkökulmasta katsottuna mahdottomaksi.
Eihän minulla ole mitään sisäpiirin tietoa, enkä minä ole mistään mysteerioista aivan varma. Suhtaudun Joseph Smithin saamiin ilmoituksiin vakavasti, enkä pidä niitä enää pelkästään hölynpölynä.
Uskon, että hänen aikalaisensa kokivat yhdessä asioita jotka muistuttivat Uuden testamentin aikaa, niissä oli samankaltainen totuuden tuntu. Yhteinen tunneperäinen hengellisyys ja vaikutteet Uudesta testamentista ovat yhdistävä tekijöitä.
>>Nykyisin MAP profeetat Salt Lake Cityssä ovat saaneet yksinomaan reaalitodellisuuteen liittyviä käytännön ilmoituksia ja ohjeistuksia.
No joo, olin epätarkka, tarkoitin reaalitudellisuudella uskonnosta täysin irrallaan olevaa elämää, en esimerkiksi mormonien muuttunutta suhtautumista mustaihoisiin. Äkkiä voisin esimerkiksi ajatella vaikka radiostani sanellut lähimmät suppilovahveroesiintymät taikka ilmaiset kahvitarjoilut, joissa on kermakakkuakin tarjolla.
>>Ongelmana on Joseph Smithin aikanaan vastaanottamat näyt, ilmoitukset ja levyt, niitä on pakonomaisesti yritetty soveltaa yleiseksi todellisuudeksi. Tämä tehtävä on osoittautunut inhimillisestä näkökulmasta katsottuna mahdottomaksi.
Tuo on ollut kaikkien profeettojen osa, eikä muutosta ole havaittavissa.
Suhtautumisen muuttuminen mustaihoisiin oli ajan hengen mukainen välttämätön muutos ja käytännöllinen.- Ilmoitus palveli järkevasti tätä tarkoitusta.
Minä olen jäänyt kaipaamaan Utahin profetalta rohkeita tulevaisuutta koskevia näkyjä, esim lähetystyön leviämisestä Pohjois-Koreaan.
Jehovantodistajat vaikuttavat myös ilmeisen varovaisia uusien vuosiluku-ennustustensa kanssa.
Minun suhtautumiseni eikä vanhempienikaan, eikä kenekään jonka tunnen muuttunut lainkaan mustaihoisiin nähden ... kumma väite!! Ei se että Mustaihoiset saivat pappeuden muutanut suhtautumista mustiin lainkaan, suhtautuminen on samaa kuin on ollut Joseph Smithistä lähtien. Nyt olemme vain ilosisa siitä, että he saivat pappeuden. Eikä millään painostamisella ollut asiassa osaa ei arpaa! Naurettava ajatuskin! Jos sillä olisi olut osa asiassa niin mustat olisivat saaneet pappeuden jo 10 vuotta aiemmin!
vastustajiemme tällä palstalla olisi hyvä pitää omat ajatuksensa sisällään.
No minä lähden siitä ajatuksesta, että asioista pitäisi pystyä keskustelemaan.
>>vastustajiemme tällä palstalla olisi hyvä pitää omat ajatuksensa sisällään.
Rajaatko tuon tapaisen etiikkakäsityksen ainoastaan tälle keskusteluun tarkoitetulle palstalle?
Mitä ajattelet palveluntarjoajan mahdollisuudesta määrittää ylläpitämänsä palvelun puitteet?
Tulisko mormonien soveltaa tuollaista etiikkaa ja välttää käännyttämästä eri tavalla ajattelevia?
Olet kovin yksipuolisesti pitäytynyt tulkitsemaan uskonnollisia asioita psykologisesti. Kaipa sellainen antaa sinulle jonkinlaisen viitekehyksen, mutta ota huomioon ja muista tämä jo joskus aikaisemminkin antamani toteamus:
Viktor E. Frankl, ”Olemisen tarkoitus”, s. 39:
”Psykologismiksi nimitetään valetieteellistä menetelmää, joka yrittää jonkun teon sielullisen sisällön perusteella päätellä onko teko oikea tai väärä. Tällainen yritys ajautuu välittömästi haaksirikkoon, sillä henkinen luomus karttaa tällaista lähestymistapaa. Kaiken henkisen omia periaatteita ei saa koskaan väheksyä. Emme saa kieltää olemassaololtamme sen jumalallista alkuperää sen perusteella, että jumalakäsite saa kiittää alkuperästään alkuihmisten ylivoimaisia luonnonvoimia kohtaan tuntemaa pelkoa.”
Tuossa ei suoranaisesti puhuta ilmoituksista, mutta se on sovellettavissa siihen, että koetat selittää ilmoitukset psykologialla selitettävissä oleviksi elämyksiksi.
Pyskologismi ja valetieteellisyys on Viktor E. Frankl, oma mielipide. Psyyken jäsentelyllä on suuri merkitys hengellisyyteen. Ajattelu sekoaa kuten olemme havainnollisesti palstalla nähneet jos tunteet, tieto, toiveet ja järki ovat kaikki yhdessä samalla kertaa,
Kun ajatus poukkoiee näkökulmasta toiseen niin tuloksena on umpikuja ja loputon väittely, Olen Viktor E. Franklin kanssa samaa mieltä siitä, että olemassaolomme jumalallista alkuperää ei ole syytä kieltää.
Meidän on syytä ymmärtää nuoren Joseph Smithin persoonallisuutta sekä pohdintoja lahjakkaan henkilön luovan herkkyyden emotionaalisesta näkökulmasta,
Tietenkin Herran kutsumalla profeetalla täytyy olla tietynlaista herkkyyttä uskonnolliseen pohdiskeluun, mutta tuo herkkyys ei ilmoitusten tuottaja, kuten näytät tulkitsevan. Herra vastaa vilpittömiin rukouksiin, kuten Joseph Smithille.
Näin tapahtui:
Kallisarvoinen helmi Joseph Smithin historia:
11 Kamppaillessani äärettömissä vaikeuksissa, jotka nämä uskonkiihkoilijoiden ryhmäkunnat olivat riitelyllään saaneet aikaan, luin eräänä päivänä Jaakobin kirjettä, ensimmäistä lukua ja viidettä jaetta, jossa lukee: Jos kuitenkin joltakulta teistä puuttuu viisautta, pyytäköön sitä Jumalalta. Hän on saava pyytämänsä, sillä Jumala antaa auliisti kaikille, ketään soimaamatta.
12 Milloinkaan ei mikään kirjoitusten kohta ole tullut voimallisemmin ihmissydämeen kuin tämä silloin minun sydämeeni. Se tuntui käyvän hyvin voimakkaana sydämeni jokaiseen tunteeseen. Mietin sitä yhä uudestaan tietäen, että jos joku ihminen tarvitsi viisautta Jumalalta, niin minä, sillä en tiennyt, mitä tehdä, ja ellen saisi enemmän viisautta kuin minulla silloin oli, en koskaan saisikaan tietää, sillä eri lahkojen uskonnonopettajat ymmärsivät samat kirjoitusten kohdat niin eri tavoin, että se hävitti kaiken luottamuksen kysymyksen ratkaisemiseen Raamattuun vetoamalla.
13 Lopulta päädyin siihen tulokseen, että joko minun oli jäätävä pimeyteen ja ymmälle tai sitten minun oli tehtävä, niin kuin Jaakob neuvoo, eli pyydettävä Jumalalta. Lopulta päätin pyytää Jumalalta päätellen, että jos hän antaa viisautta niille, joilta puuttuu viisautta, ja antaa auliisti ja soimaamatta, minä saattaisin uskaltaa.
14 Niinpä tämän päätökseni mukaan pyytää Jumalalta vetäydyin metsään yrittämään. Se oli kauniin, kirkkaan päivän aamuna aikaisin keväällä tuhatkahdeksansataakaksikymmentä. Yritin sitä ensimmäisen kerran elämässäni, sillä kaikkien huolieni keskellä en ollut vielä milloinkaan siihen mennessä yrittänyt rukoilla ääneen.
15 Vetäydyttyäni paikalle, jonne olin edeltäkäsin aikonut mennä, katsottuani ympärilleni ja havaittuani olevani yksin polvistuin maahan ja aloin esittää sydämeni toiveita Jumalalle. Olin tuskin tehnyt niin, kun minuun kävi heti käsiksi jokin voima, joka valtasi minut kokonaan ja jolla oli sellainen hämmästyttävä vaikutus minuun, että se kahlitsi kieleni, niin etten voinut puhua. Synkkä pimeys tiheni ympärilläni, ja minusta tuntui hetken kuin olisin ollut tuomittu äkilliseen tuhoon.
16 Mutta ponnistaessani kaikki voimani Jumalan avuksi huutamiseen, jotta hän vapauttaisi minut tämän vihollisen vallasta, joka oli käynyt minuun käsiksi, ja juuri sinä hetkenä, jona olin valmis vaipumaan epätoivoon ja antautumassa turmioon — eikä mihinkään kuviteltuun perikatoon vaan jonkun todellisen näkymättömästä maailmasta olevan olennon valtaan, olennon, jolla oli sellainen ihmeellinen voima, jollaista en ollut milloinkaan ennen tuntenut missään olennossa — juuri tämän suuren hädän hetkellä minä näin valopatsaan aivan pääni yläpuolella, aurinkoa kirkkaamman, ja se laskeutui vähitellen, kunnes se lankesi minuun.
17 Heti sen ilmestyessä havaitsin itseni vapautetuksi minua kahlinneesta vihollisesta. Valon levätessä päälläni näin kahden Persoonan, joiden hohdetta ja kirkkautta on mahdoton kuvata, seisovan yläpuolellani ilmassa. Toinen heistä puhui minulle kutsuen minua nimeltä ja sanoi osoittaen toista: Tämä on minun rakas Poikani. Kuule häntä!
Yllämainittu on havainnollinen esimerkki voimakkaasta tunneperäisestä sielullisesta kokemuksesta.
Jotta rukouksen voimalla voisi imeä itseensä toisen ihmisen sisäisen elämyksen on luovuttava omasta hengellisestä ainutlaatuisuudestaan.
Tietenkin!! Kokemus vaikutti syvästi Joseph Smithin sieluun, mutta se ei ollut vain sisäsyntyinen harha, kuten tunnut ajattelevan. Isä ja Poika ilmestyivät Joseph Smithille. Hänet kutsuttiin palauttamaan Jeesuksen Kristuksen kirkko.
En ymmärrä mitä tarkoitat tässä yhteydessä tällaisella: "Jotta rukouksen voimalla voisi imeä itseensä toisen ihmisen sisäisen elämyksen on luovuttava omasta hengellisestä ainutlaatuisuudestaan." - Tuo on mielestäni täysin käsittämätön lause ja vailla todellista sisältöä.
Ei kysymyksessä tarvitse olla missään nimessä sisäsyntyinen skitsofreeninen harha. Ihmisen tiedostamaton piilotajunta on psyykkinen tila ja ulkopuoliselle usein käsittämätön. Tunneperäinen hengellisyys on jatkuvassa vuorovaikutuksessa todellisuuden kanssa ja siinä on mukana ymmärrettävää logiikkaa. Alitajunnasta pulpahtaa hengelliseen todellisuuteen liityviä asioita jatkuvasti, toiset ovat herkkiä tiedostamaan ja tulkitsemaan näitä viestejä. On toki ihmisiä jotka kieltävät alitajunnan vaikutukset itsessään tykkänään ja heillä on taipumus hakeutua vieraan persoonaallisuuden todellisuuteen.
Sanoessani, että rukouksen voimalla voi imeä toisen sisäisen identiteetin niin prosessissa oma identiteetti haihtuu. Yleensä kysymys on identiteettien voimatasapainosta. Heikompi samaistuu vahvempaan. On toki psykopaattisia ja skitsofreenisiä identiteettejä-- ollaan aivan ääripäitä tilanteesta riippuen.
Näin on, mutta vähän samaan viittaavaa on sanottu ortodoksien piirissä myös Johanneksesta. On muistutettu Johanneksen Ilmestyksen lukijoita siitä, että näyt saadessaan tämä oli harjoittanut askeesia, paastoa ja mietiskelyä ja että tärkeämpää kuin yrittää tulkita Johanneksen näkyjä on pyrkiä omiin henkilökohtaisiin mystisiin kokemuksiin. ilmestyskirjan ortodoksit hyväksyivät Raamatun kaanoniin lopullisesti vasta 1000-luvulla.
Monet hihhulilahkot kyllä ottavat ilmestyskirjasta kaiken ilon irti hekumoiden lopunallisella teurastuksella.
On paha mennä tällaisia sisäisiä ilmestyksiä tulkitsemaan kenenkään ulkopuolisen kun ei tunne olosuhteita ja ilmestyksen vastaanottajan mielentilaa.