Brittien ”transatlanttisuus” perustuu siihen, että he haluavat jakaa uudelleen maailman Yhdysvaltojen kanssa tai päästä ainakin tuntuville osingoille ja lisäksi kieli ja Nato yhdistää. Yhdysvaloilla ei tähän yhteistyöhön ole mitään vastaan sanottavaa, päinvastoin! Englaninkieliset Natomaat ovatkin aivan omalukunsa, eli Yhdistyneet Kuningaskunnat ja Yhdistyneiden Kuningaskuntien entiset siirtomaat kuten Kanada ja Pohjois-Amerikan yhdysvallat.
Transatlanttiseen strategiaan, politiikkaan ja ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan vaaditaan ainakin se, että Atlantin valtameri on lähellä.
Suomea lähellä ei Atlantti ainakaan ole, eikä se ole lähellä Saksaakaan tai Italiaa ja monia muita Natomaita, miksi siis harjoittaa muita dominoivaa ”Transatlanttista ulko- ja turvallisuus politiikkaa?” kuten esim. "Terrorismin vastainen sota", joka on tai oli enemmän häiriköivän ja metelöivän Presidentti Bushin vihaa täynnä olevia puheita, kuin todella etsiä terrorismia. Tehtiin päinvastoin, ei etsittykään riittävän tarmokkaasti todellisia terroristeja vaan jyvät ja akanat menivät täysin sekaisin ja alettiin suurpiirteisesti kirjaamaan lopulta miljoonia länsimaisia ihmisiä henkilötietoineen leimana "terrorist"i.
Ei se transatlanttisuus perinteisesti myöskään ole kiinnostanut Ranskaa (olivat jopa pois Nato kuvioista vuosien 1969-2003 välisen ajan, vaikka Atlantti nyt siinä heillä on vieressä ja heillä oma "hiljaisempi" ranskalainen maailmansa, kun amerikkalaismielinen Presidentti vaihtuu Ranskassa, kurssi on aivan toinen.
Kanada on ”eurooppalaisempi”, kuin Yhdysvallat, ehkä juuri Kanadan ranskankielisten vaikutuksen vuoksi. Ranska on ollut ”hyvää pataa” mm. ainakin Belgian kanssa. Onhan Belgia puoliksi ranskankielinenkin.
Keski- ja Etelä-Euroopan tulee tehdä itsenäistä turvallisuus politiikkaa yhdessä Pohjolan kanssa ja antaa olla nuo entiset itäblokinmaat ja lännessä englantia puhuvat maat omissa turvallisuus- ja ulkopoliittisissa kehyksissään, joissa on suomalaisena aina välillä vaikeata nähdä mitään järkevää. mm Irakin ja Afganistanin sotien kiihkeitä kannattajia ja halu nähdä Venäjä jonkinlaisena supervaltana.
Venäjä on "vain" suurvalta brittien tavoin, eikä Venäjästä enää saa kukaan supervaltaa, siinä palapelissä tökkii useimmat osat, jotka runnomallakaan eivät sovi keskenään kokonaisuuteen.
Suurvalta Venäjä on, mutta diplomatiassa ja muussa ei siihen tule suhtautua, kuten nousevaan supervaltaan, kun se ei pelkällä öljyllä onnistu ja silläkin Business on hankalaa, kun öljynhinnat heilahtavat niin rajusti, että varmasti venäjällä on vaikeata tehdä budjettia seuraaviksi vuosiksi.
Siis Anglosaksit, Angloamerikkalaiset sekä, slaavilaiset (jenkki nuolijat) maat, eivät ole meidän kanssa samaa porukkaa. Kylmä tosiasia.
Samaa porukkaa meidän kanssamme voisi olla koko Skandinavia sekä Keski- ja Etelä-Euroopan maat.
-masson
http://www.saulmasson.org
Transatlanttiseen strategiaan, politiikkaan ja ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan vaaditaan ainakin se, että Atlantin valtameri on lähellä.
Suomea lähellä ei Atlantti ainakaan ole, eikä se ole lähellä Saksaakaan tai Italiaa ja monia muita Natomaita, miksi siis harjoittaa muita dominoivaa ”Transatlanttista ulko- ja turvallisuus politiikkaa?” kuten esim. "Terrorismin vastainen sota", joka on tai oli enemmän häiriköivän ja metelöivän Presidentti Bushin vihaa täynnä olevia puheita, kuin todella etsiä terrorismia. Tehtiin päinvastoin, ei etsittykään riittävän tarmokkaasti todellisia terroristeja vaan jyvät ja akanat menivät täysin sekaisin ja alettiin suurpiirteisesti kirjaamaan lopulta miljoonia länsimaisia ihmisiä henkilötietoineen leimana "terrorist"i.
Ei se transatlanttisuus perinteisesti myöskään ole kiinnostanut Ranskaa (olivat jopa pois Nato kuvioista vuosien 1969-2003 välisen ajan, vaikka Atlantti nyt siinä heillä on vieressä ja heillä oma "hiljaisempi" ranskalainen maailmansa, kun amerikkalaismielinen Presidentti vaihtuu Ranskassa, kurssi on aivan toinen.
Kanada on ”eurooppalaisempi”, kuin Yhdysvallat, ehkä juuri Kanadan ranskankielisten vaikutuksen vuoksi. Ranska on ollut ”hyvää pataa” mm. ainakin Belgian kanssa. Onhan Belgia puoliksi ranskankielinenkin.
Keski- ja Etelä-Euroopan tulee tehdä itsenäistä turvallisuus politiikkaa yhdessä Pohjolan kanssa ja antaa olla nuo entiset itäblokinmaat ja lännessä englantia puhuvat maat omissa turvallisuus- ja ulkopoliittisissa kehyksissään, joissa on suomalaisena aina välillä vaikeata nähdä mitään järkevää. mm Irakin ja Afganistanin sotien kiihkeitä kannattajia ja halu nähdä Venäjä jonkinlaisena supervaltana.
Venäjä on "vain" suurvalta brittien tavoin, eikä Venäjästä enää saa kukaan supervaltaa, siinä palapelissä tökkii useimmat osat, jotka runnomallakaan eivät sovi keskenään kokonaisuuteen.
Suurvalta Venäjä on, mutta diplomatiassa ja muussa ei siihen tule suhtautua, kuten nousevaan supervaltaan, kun se ei pelkällä öljyllä onnistu ja silläkin Business on hankalaa, kun öljynhinnat heilahtavat niin rajusti, että varmasti venäjällä on vaikeata tehdä budjettia seuraaviksi vuosiksi.
Siis Anglosaksit, Angloamerikkalaiset sekä, slaavilaiset (jenkki nuolijat) maat, eivät ole meidän kanssa samaa porukkaa. Kylmä tosiasia.
Samaa porukkaa meidän kanssamme voisi olla koko Skandinavia sekä Keski- ja Etelä-Euroopan maat.
-masson
http://www.saulmasson.org
Vastaukset 3
Vanhimmat
valtameri huuhtelee rantojamme, eli kaikki merirajamme ovat Atlantissa.
Onko Itämeri osa Atlanttia? Tämä on uutta minullekkin.
Mustameri.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Atlantin_valtameri