Tarkoittaako KD EU:n kristillisellä arvoperustalla

”800-luku oli myös idän ja lännen kirkkojen suurten skismojen aikaa.
Tiet erosivat lopullisesti Konstantinopolin kirkolliskokouksessa, jossa paavi Nikolaus I kesken kaiken julisti ettei kirkko enää pitänyt ihmistä kolminaisuutena, jonka muodostivat ruumis, sielu ja henki.

Siitä lähtien paavin istuin on kieltänyt yksilöllisen hengen olemassa olon ja opettanut että ihmisen kuului ainoastaan ruumis ja sielu, selittäen yksilöllisen hengen vain jonkinlaiseksi sielun ominaisuudeksi.(VT ”ruah” henki kuvaa ihmisen hengellistä personallisuutta).
Siten länsimaiselta ihmiseltä pimitettiin henkinen ja hän joutui suljetuksi kolmiulotteisen aistimaailman vankilaan, ja Rooman kirkon opinkappaleet julistettiin ainoaksi jumalallisen tiedon lähteeksi” (Trevor Ravenscroft; Pyhä Keihäs.

Onko paavin johtama, kirkkovaltio; Vatikaani Jumalan asettama esivalta, Jumalan Liitto?

”Paavin otaksutaan olevan maailman hallitsija. Tämän teesin selvitti Augustinus, roomalaiskatolinen kirjailija n. v. 420 ”Jumalan valtio” alkuperäisessä latinalaisessa versiossa. Uudemmista versioista tämä kohta on poistettu, jotta se pidettäisiin salassa yleisöltä”

Olemme menossa Alppien takaa paavin kuuriasta johdettuun perheeseen.
Kuinka pitkällä olemme?
Augustinus: ”Hän” (paavi) on aurinko, maailman kaikkeuden hallitsija.
Kuu (maan hallitukset = Jumalan asettamat esivallat) heijastavat hänen kunniaansa.
Maa kaikki ne kansat, jotka kumartavat häntä.

Hänen ajatuksensa ydin on se, että Jumalan antoi paaville Jumalallisen oikeuden Jeesuksena Kristuksena valvoa salaisesti( nyk. Alppien takaa kuuriasta) maan päällä ihmisiä kaikissa maissa koulutuksen, politiikan, talouden ja sotilaallisen voiman avulla.

erehtymättömyydestä: kirjoitti:

”800-luku oli myös idän ja lännen kirkkojen suurten skismojen aikaa.
Tiet erosivat lopullisesti Konstantinopolin kirkolliskokouksessa, jossa paavi Nikolaus I kesken kaiken julisti ettei kirkko enää pitänyt ihmistä kolminaisuutena, jonka muodostivat ruumis, sielu ja henki.

Siitä lähtien paavin istuin on kieltänyt yksilöllisen hengen olemassa olon ja opettanut että ihmisen kuului ainoastaan ruumis ja sielu, selittäen yksilöllisen hengen vain jonkinlaiseksi sielun ominaisuudeksi.(VT ”ruah” henki kuvaa ihmisen hengellistä personallisuutta).
Siten länsimaiselta ihmiseltä pimitettiin henkinen ja hän joutui suljetuksi kolmiulotteisen aistimaailman vankilaan, ja Rooman kirkon opinkappaleet julistettiin ainoaksi jumalallisen tiedon lähteeksi” (Trevor Ravenscroft; Pyhä Keihäs.

Onko paavin johtama, kirkkovaltio; Vatikaani Jumalan asettama esivalta, Jumalan Liitto?

”Paavin otaksutaan olevan maailman hallitsija. Tämän teesin selvitti Augustinus, roomalaiskatolinen kirjailija n. v. 420 ”Jumalan valtio” alkuperäisessä latinalaisessa versiossa. Uudemmista versioista tämä kohta on poistettu, jotta se pidettäisiin salassa yleisöltä”

Olemme menossa Alppien takaa paavin kuuriasta johdettuun perheeseen.
Kuinka pitkällä olemme?
Augustinus: ”Hän” (paavi) on aurinko, maailman kaikkeuden hallitsija.
Kuu (maan hallitukset = Jumalan asettamat esivallat) heijastavat hänen kunniaansa.
Maa kaikki ne kansat, jotka kumartavat häntä.

Hänen ajatuksensa ydin on se, että Jumalan antoi paaville Jumalallisen oikeuden Jeesuksena Kristuksena valvoa salaisesti( nyk. Alppien takaa kuuriasta) maan päällä ihmisiä kaikissa maissa koulutuksen, politiikan, talouden ja sotilaallisen voiman avulla.

Lue lisää

Luther:

“Mutta paavi ei salli kenenkään uskoa Kristukseen vaan vaatii kuuliaisuutta itseään kohtaan, jos on määrä pelastua. Siihen emme suostu, vaikka sen tähden olisi kuoltava Jumalan nimeen. Tuo kaikki
johtuu siitä paavin vaatimuksesta, että hänet on tunnustettava kristillisen kirkon pääksi jure divino. Sen tähden hänen on ollut pakko
asettua Kristuksen rinnalle ja yläpuolelle sekä vaatia, että häntä ylistetään ensin kirkon pääksi, sitten sen herraksi ja lopulta koko
maailman herraksi, jopa maanpäälliseksi jumalaksi, kunnen hän viimein otti komennellakseen myös taivaan enkeleitä. Jos tehdään ero paavin opin ja pyhän Raamatun välillä ja pannaan ne vastakkain, käy ilmi, että
paavin oppi parhaimmillaan on peräisin Rooman keisarien pakanallisesta oikeudesta. Se säätelee poliittista toimintaa ja oikeuden käyttöä, kuten
hänen dekretaalinsa osoittavat. Sitten se antaa ohjeita kirkkoja, vaatteita, ruokaa ja ihmisiä koskevista seremonioista sekä loppumattomista lapsellisuuksista ja naamiaisista, mutta ei kaiken keskelläkään puhu mitään Kristuksesta, uskosta eikä Jumalan käskyistä.
Pelkkänä Perkeleenä hän vihdoin Jumalan yläpuolelle ja häntä vastaan asettuen latelee valheitaan messuista, kiirastulesta, luostarielämästä sekä itse keksityistä teoista ja jumalanpalveluksesta. Sitä juuri aito
paavilaisuus on. Paavi tuomitsee, tappaa ja rääkkää kaikkia kristittyjä, jotka eivät yli kaiken ylistä ja kunnioita hänen iljettävyyttään. Näin ollen, yhtä vähän kuin me pystymme palvomaan Perkelettä itseään herrana tai jumalana, yhtä vähän me siedämme päänä tai herrana hänen apostoliaan paavia eli Antikristusta, kun tämä käyttää valtaansa. Sillä hänen paavillinen vallankäyttönsä on itse asiassa valehtelemista ja
murhaamista, ruumiin ja sielun syöksemistä iankaikkiseen turmioon. Sen olen monissa kirjoissani selkeästi osoittanut. Näissä neljässä
opinkohdassa heille riittää tuomitsemista kirkolliskokouksessa. He eivät näet kykene eivätkä suostu antamaan meille periksi yhdenkään
opinkohdan vähäisimmässäkään yksityiskohdassa. Meidän tulee olla varmoja siitä ja panna toivomme siihen, että meidän Herramme Kristus on käynyt vastustajansa kimppuun ja on vievä asiansa voittoon, sekä nyt Hengellään että kerran tulemuksessaan. Aamen.
Sillä kirkolliskokouksessa emme seiso keisarin emmekä maallisen esivallan edessä, niin kuin Augsburgin valtiopäivillä, jonne keisari kutsui
aivan armollisella kirjeellä ja jossa hän suopeasti antoi tutkia asiaa. Nyt me tulemme seisomaan paavin ja itsensä Perkeleen edessä, joka ei aio alkuunkaan kuunnella, vaan tahtoo oikopäätä meidän tuomita, murhata ja pakottaa epäjumalanpalvelukseen. Siksi emme saa ruveta SUUTELEMAAN hänen jalkojaan ja sanomaan: "Te olette armollinen herrani", vaan meidän
tulee sanoa niin kuin enkeli sanoo Perkeleelle Sakarjan kirjassa: (Sak. 3:2) "Jumala rangaiskoon sinua, Saatana".”

Schmalkaldenin opinkokohdat, neljäs opinkohta, Paavius

Paavius kirjoitti:

Luther:

“Mutta paavi ei salli kenenkään uskoa Kristukseen vaan vaatii kuuliaisuutta itseään kohtaan, jos on määrä pelastua. Siihen emme suostu, vaikka sen tähden olisi kuoltava Jumalan nimeen. Tuo kaikki
johtuu siitä paavin vaatimuksesta, että hänet on tunnustettava kristillisen kirkon pääksi jure divino. Sen tähden hänen on ollut pakko
asettua Kristuksen rinnalle ja yläpuolelle sekä vaatia, että häntä ylistetään ensin kirkon pääksi, sitten sen herraksi ja lopulta koko
maailman herraksi, jopa maanpäälliseksi jumalaksi, kunnen hän viimein otti komennellakseen myös taivaan enkeleitä. Jos tehdään ero paavin opin ja pyhän Raamatun välillä ja pannaan ne vastakkain, käy ilmi, että
paavin oppi parhaimmillaan on peräisin Rooman keisarien pakanallisesta oikeudesta. Se säätelee poliittista toimintaa ja oikeuden käyttöä, kuten
hänen dekretaalinsa osoittavat. Sitten se antaa ohjeita kirkkoja, vaatteita, ruokaa ja ihmisiä koskevista seremonioista sekä loppumattomista lapsellisuuksista ja naamiaisista, mutta ei kaiken keskelläkään puhu mitään Kristuksesta, uskosta eikä Jumalan käskyistä.
Pelkkänä Perkeleenä hän vihdoin Jumalan yläpuolelle ja häntä vastaan asettuen latelee valheitaan messuista, kiirastulesta, luostarielämästä sekä itse keksityistä teoista ja jumalanpalveluksesta. Sitä juuri aito
paavilaisuus on. Paavi tuomitsee, tappaa ja rääkkää kaikkia kristittyjä, jotka eivät yli kaiken ylistä ja kunnioita hänen iljettävyyttään. Näin ollen, yhtä vähän kuin me pystymme palvomaan Perkelettä itseään herrana tai jumalana, yhtä vähän me siedämme päänä tai herrana hänen apostoliaan paavia eli Antikristusta, kun tämä käyttää valtaansa. Sillä hänen paavillinen vallankäyttönsä on itse asiassa valehtelemista ja
murhaamista, ruumiin ja sielun syöksemistä iankaikkiseen turmioon. Sen olen monissa kirjoissani selkeästi osoittanut. Näissä neljässä
opinkohdassa heille riittää tuomitsemista kirkolliskokouksessa. He eivät näet kykene eivätkä suostu antamaan meille periksi yhdenkään
opinkohdan vähäisimmässäkään yksityiskohdassa. Meidän tulee olla varmoja siitä ja panna toivomme siihen, että meidän Herramme Kristus on käynyt vastustajansa kimppuun ja on vievä asiansa voittoon, sekä nyt Hengellään että kerran tulemuksessaan. Aamen.
Sillä kirkolliskokouksessa emme seiso keisarin emmekä maallisen esivallan edessä, niin kuin Augsburgin valtiopäivillä, jonne keisari kutsui
aivan armollisella kirjeellä ja jossa hän suopeasti antoi tutkia asiaa. Nyt me tulemme seisomaan paavin ja itsensä Perkeleen edessä, joka ei aio alkuunkaan kuunnella, vaan tahtoo oikopäätä meidän tuomita, murhata ja pakottaa epäjumalanpalvelukseen. Siksi emme saa ruveta SUUTELEMAAN hänen jalkojaan ja sanomaan: "Te olette armollinen herrani", vaan meidän
tulee sanoa niin kuin enkeli sanoo Perkeleelle Sakarjan kirjassa: (Sak. 3:2) "Jumala rangaiskoon sinua, Saatana".”

Schmalkaldenin opinkokohdat, neljäs opinkohta, Paavius

Lue lisää

Luterilaiset - tehkää parannus!

Paavi ja piispat

Jeesus antoi Pietarille erityisen vallan apostolien joukossa (Joh. 21:15-17) ja osoitti tämän muuttamalla hänen nimensä Simonista Pietariksi, joka tarkoittaa "kallio" (Joh. 21:15-17). Hän sanoi, että Pietarin pitää olla kallio, jolle hän rakentaa Kirkkonsa (Matt. 16:18).

Aramean kielellä, jota Jeesus puhui, Simonin uusi nimi oli Kepha (Keefas, joka tarkoittaa valtavaa kalliota). Myöhemmin tämä nimi käännettiin kreikaksi Petros (Joh. 1:42) ja suomeksi Pietari. Kristus antoi yksin Pietarille "valtakunnan avaimet" (Matt. 16:19) ja lupasi, että Pietarin päätös olisi sitova taivaassa. Hän antoi samanlaisen voiman muille apostoleille (Matt. 18:18), mutta vain Pietarille annettiin avaimet, mikä on vertauskuva hänen vallastaan hallita Kirkkoa maan päällä Jeesuksen poistuttua maan päältä.

Kristus, Hyvä Paimen, kutsui Pietarin Kirkon ylimmäksi paimeneksi (Joh. 21:15-17). Hän antoi Pietarille tehtävän vahvistaa muita apostoleja heidän uskossaan taaten, että he opettavat vain sen, mikä on totuus (Luuk. 22:31-32). Pietari johti Kirkkoa sen julistaessa evankeliumia ja sen tehdessä päätöksiä (Apt. 2:1-41, 15:7-12).

Varhaiset kristilliset kirjoitukset kertovat meille, että Pietarin seuraajat, Rooman piispat (joita varhaisimmista ajoista lähtien on kutsuttu rakastavalla nimellä papa, paavi, joka tarkoittaa "isä") jatkoivat Pietarin viran hoitamista Kirkossa. Paavi on Pietarin seuraaja Rooman piispana. Maailman muut piispat ovat yleisesti muiden apostolien seuraajia.

Paavin virkaa ja piispoja kutsutaan magisteriumiksi, opetusviraksi (latinan sanasta "opettaja"). Opetusvirka, jota Pyhä Henki ohjaa ja suojelee virheiltä, antaa meille varmuuden opillisia asioita koskevissa asioissa. Opetusvirka on erehtymätön, kun se opettaa virallisesti, koska Jeesus lupasi lähettää Pyhän Hengen ohjaamaan apostoleita ja heidän seuraajiaan "koko totuuteen" (Joh. 16:13).

kanta? kirjoitti:

Luterilaiset - tehkää parannus!

Paavi ja piispat

Jeesus antoi Pietarille erityisen vallan apostolien joukossa (Joh. 21:15-17) ja osoitti tämän muuttamalla hänen nimensä Simonista Pietariksi, joka tarkoittaa "kallio" (Joh. 21:15-17). Hän sanoi, että Pietarin pitää olla kallio, jolle hän rakentaa Kirkkonsa (Matt. 16:18).

Aramean kielellä, jota Jeesus puhui, Simonin uusi nimi oli Kepha (Keefas, joka tarkoittaa valtavaa kalliota). Myöhemmin tämä nimi käännettiin kreikaksi Petros (Joh. 1:42) ja suomeksi Pietari. Kristus antoi yksin Pietarille "valtakunnan avaimet" (Matt. 16:19) ja lupasi, että Pietarin päätös olisi sitova taivaassa. Hän antoi samanlaisen voiman muille apostoleille (Matt. 18:18), mutta vain Pietarille annettiin avaimet, mikä on vertauskuva hänen vallastaan hallita Kirkkoa maan päällä Jeesuksen poistuttua maan päältä.

Kristus, Hyvä Paimen, kutsui Pietarin Kirkon ylimmäksi paimeneksi (Joh. 21:15-17). Hän antoi Pietarille tehtävän vahvistaa muita apostoleja heidän uskossaan taaten, että he opettavat vain sen, mikä on totuus (Luuk. 22:31-32). Pietari johti Kirkkoa sen julistaessa evankeliumia ja sen tehdessä päätöksiä (Apt. 2:1-41, 15:7-12).

Varhaiset kristilliset kirjoitukset kertovat meille, että Pietarin seuraajat, Rooman piispat (joita varhaisimmista ajoista lähtien on kutsuttu rakastavalla nimellä papa, paavi, joka tarkoittaa "isä") jatkoivat Pietarin viran hoitamista Kirkossa. Paavi on Pietarin seuraaja Rooman piispana. Maailman muut piispat ovat yleisesti muiden apostolien seuraajia.

Paavin virkaa ja piispoja kutsutaan magisteriumiksi, opetusviraksi (latinan sanasta "opettaja"). Opetusvirka, jota Pyhä Henki ohjaa ja suojelee virheiltä, antaa meille varmuuden opillisia asioita koskevissa asioissa. Opetusvirka on erehtymätön, kun se opettaa virallisesti, koska Jeesus lupasi lähettää Pyhän Hengen ohjaamaan apostoleita ja heidän seuraajiaan "koko totuuteen" (Joh. 16:13).

Lue lisää

EUn tarkoitus on palauttaa paavinvalta koko EUn alueelle- eli Vatikaani on jälleen maallinen valta eli hallitus koko EUn alueella.

Me evankelisluterilaiset olemme vähemmistö- olemme vain pohjoismaissa vallassa

Missä toteutuvat Babylonin tunnuspiirteet?

Nyt haen vastausta kysymykseen, mikä täyttää kaikki edellä mainitut Babylonin ominaisuudet. Edellä olevat tunnuspiirteet 10 ja 12 viittaavat selvästi Roomaan. Rooman kaupunkia sanotaan seitsemän kukkulan kaupungiksi, koska se on rakennettu seitsemän kukkulan päälle. Babylonin sanotaan olevan suuri kaupunki, jolla on maan kuninkaiden kuninkuus. Ilmestyskirjan kirjoittamisen aikaan Rooman valtakunta hallitsi maailmaa ja se kaupunki, jolla oli tämän maailman kuninkuus, oli Rooman kaupunki. Babylon sanoo olevansa kuningatar, joka ei tule näkemään surua. Gallialainen runoilija Rutiluis Namatianus 300-luvulla puki sanoiksi ihmisten yleisen kokemuksen Roomasta (tunnuspiirre 16):

"Kuuntele, kaunis kuningatar, jolle kuuluu koko maailma, sinä Rooma, joka olet korotettu tähtien joukkoon. Kuuntele, ihmisten äiti ja jumalten äiti!"

Babylonista sanotaan myös, että se on ollut, sitä ei enää ole, mutta se on tuleva. Rooman valtakunnan hajottua oli aika, jolloin sitä ei ollut, mutta 1900-luvun puolivälissä se on alkanut nousta uudelleen (tunnuspiirre 13). Lainaan vuonna 1985 painettua Otavan suurta maailmanhistoriaa:

"Rooman valtakunnan luhistumisesta alkaen sen muisto on kulkenut haamuna kautta Euroopan historian. … Mutta muisto ei kuollut. Kun kuusi Länsi-Euroopan maata päätti vuonna 1957 laskea perustan yhtyneelle Euroopalle, ne valitsivat juhlallisten sopimustensa allekirjoituspaikaksi symbolisesti Rooman." (4:9)

"Tätä voidaan pitää jälleen uutena yrityksenä yhdistää Rooman muinoin yhdistämä Eurooppa, joka on ollut hajallaan Rooman valtakunnan tuhosta saakka." (4:325)

Tämä ei jäänyt pelkäksi yritykseksi, vaan vajaat 10 vuotta kirjan julkaisemisen jälkeen muodostettiin yhdistynyt Eurooppa. Vuonna 1957 perustettiin Euroopan talousyhteisö EEC, sitten se laajeni Euroopan yhteisöksi (EC) ja nyt siitä on tullut Euroopan Unioni (EU). Pidän hyvin todennäköisenä, että se vielä muuttuu ja kehittyy vähitellen petovaltakunnaksi.

Euroopan yhdentyminen on alkanut taloudellisista syistä. Palaan pedolla ratsastavaan naishahmoon. Pedon sanotaan vihaavan porttoa, mutta jostakin syystä peto sietää tätä. Tuskin peto antaa hyväntahtoisuuttaan Babylonin ratsastaa sillä, vaan sen täytyy saada jotakin merkittävää hyötyä tästä vihaamastaan ratsastajasta. Vastauksen voi päätellä Ilm.18:9-19. Portto on hyvin rikas ja hänen tuhouduttuaan kuninkaat, kauppiaat ja merenkulkijat itkevät ja surevat häntä, koska Babylon on kaupankäynnin keskus ja jonkinlainen talouselämän keskeinen tekijä. Heidän valituksestaan saa selvästi sellaisen käsityksen, että kuninkaiden, kauppiaiden ja merenkulkijoiden liiketoiminta romahtaa, kun Babylon tuhoutuu. Ikään kuin se olisi jonkinlainen koossapitävä voima. Kauppatavaroiden luettelon lopussa mainitaan myös orjat ja ihmissielut, joita tämä portto on ostanut.

Palaan takaisin nykyiseen Eurooppaan ja kysyn, mikä on tämän yhteisön koossapitävä voima. Kotimaa-lehti kirjoitti 12.2.1993 tästä: "EY:n päämajassa Brysselissä on pelästytty huomaamaan, että uskonpuhdistusta seuranneen skisman jäljet näkyvät yhtyneen Euroopan rakentamisessa. Euroopan henkisen jakautumisen ongelmaa ei aliarvioida. Mutta siitä ei puhuta ääneen, ettei ’päästettäisi pirua irti". Artikkeli antaa ymmärtää, että uskonpuhdistuksen seurauksena syntynyt tilanne on haittaamassa Euroopan yhdentymistä. Euroopan yhdentymisen henkinen voima löytyy siis siitä, että uskonpuhdistuksesta kuljetaan takaisin yhden suuren kirkon tilaan. Tämä kehitys on edennyt erittäin selvästi ja voimakkaasti 1990-luvulla. Ne jotka ovat syntyneet portosta, ovat porton tyttäriä (tunnuspiirre 18). Uskonpuhdistuksen seurauksena syntyneissä kirkoissa on alettu puhua, että 500 vuoden harharetken jälkeen ollaan palaamassa takaisin katolisen äitikirkon helmaan. Tämä on ekumeniaa.

tunnuspiirteet? kirjoitti:

Missä toteutuvat Babylonin tunnuspiirteet?

Nyt haen vastausta kysymykseen, mikä täyttää kaikki edellä mainitut Babylonin ominaisuudet. Edellä olevat tunnuspiirteet 10 ja 12 viittaavat selvästi Roomaan. Rooman kaupunkia sanotaan seitsemän kukkulan kaupungiksi, koska se on rakennettu seitsemän kukkulan päälle. Babylonin sanotaan olevan suuri kaupunki, jolla on maan kuninkaiden kuninkuus. Ilmestyskirjan kirjoittamisen aikaan Rooman valtakunta hallitsi maailmaa ja se kaupunki, jolla oli tämän maailman kuninkuus, oli Rooman kaupunki. Babylon sanoo olevansa kuningatar, joka ei tule näkemään surua. Gallialainen runoilija Rutiluis Namatianus 300-luvulla puki sanoiksi ihmisten yleisen kokemuksen Roomasta (tunnuspiirre 16):

"Kuuntele, kaunis kuningatar, jolle kuuluu koko maailma, sinä Rooma, joka olet korotettu tähtien joukkoon. Kuuntele, ihmisten äiti ja jumalten äiti!"

Babylonista sanotaan myös, että se on ollut, sitä ei enää ole, mutta se on tuleva. Rooman valtakunnan hajottua oli aika, jolloin sitä ei ollut, mutta 1900-luvun puolivälissä se on alkanut nousta uudelleen (tunnuspiirre 13). Lainaan vuonna 1985 painettua Otavan suurta maailmanhistoriaa:

"Rooman valtakunnan luhistumisesta alkaen sen muisto on kulkenut haamuna kautta Euroopan historian. … Mutta muisto ei kuollut. Kun kuusi Länsi-Euroopan maata päätti vuonna 1957 laskea perustan yhtyneelle Euroopalle, ne valitsivat juhlallisten sopimustensa allekirjoituspaikaksi symbolisesti Rooman." (4:9)

"Tätä voidaan pitää jälleen uutena yrityksenä yhdistää Rooman muinoin yhdistämä Eurooppa, joka on ollut hajallaan Rooman valtakunnan tuhosta saakka." (4:325)

Tämä ei jäänyt pelkäksi yritykseksi, vaan vajaat 10 vuotta kirjan julkaisemisen jälkeen muodostettiin yhdistynyt Eurooppa. Vuonna 1957 perustettiin Euroopan talousyhteisö EEC, sitten se laajeni Euroopan yhteisöksi (EC) ja nyt siitä on tullut Euroopan Unioni (EU). Pidän hyvin todennäköisenä, että se vielä muuttuu ja kehittyy vähitellen petovaltakunnaksi.

Euroopan yhdentyminen on alkanut taloudellisista syistä. Palaan pedolla ratsastavaan naishahmoon. Pedon sanotaan vihaavan porttoa, mutta jostakin syystä peto sietää tätä. Tuskin peto antaa hyväntahtoisuuttaan Babylonin ratsastaa sillä, vaan sen täytyy saada jotakin merkittävää hyötyä tästä vihaamastaan ratsastajasta. Vastauksen voi päätellä Ilm.18:9-19. Portto on hyvin rikas ja hänen tuhouduttuaan kuninkaat, kauppiaat ja merenkulkijat itkevät ja surevat häntä, koska Babylon on kaupankäynnin keskus ja jonkinlainen talouselämän keskeinen tekijä. Heidän valituksestaan saa selvästi sellaisen käsityksen, että kuninkaiden, kauppiaiden ja merenkulkijoiden liiketoiminta romahtaa, kun Babylon tuhoutuu. Ikään kuin se olisi jonkinlainen koossapitävä voima. Kauppatavaroiden luettelon lopussa mainitaan myös orjat ja ihmissielut, joita tämä portto on ostanut.

Palaan takaisin nykyiseen Eurooppaan ja kysyn, mikä on tämän yhteisön koossapitävä voima. Kotimaa-lehti kirjoitti 12.2.1993 tästä: "EY:n päämajassa Brysselissä on pelästytty huomaamaan, että uskonpuhdistusta seuranneen skisman jäljet näkyvät yhtyneen Euroopan rakentamisessa. Euroopan henkisen jakautumisen ongelmaa ei aliarvioida. Mutta siitä ei puhuta ääneen, ettei ’päästettäisi pirua irti". Artikkeli antaa ymmärtää, että uskonpuhdistuksen seurauksena syntynyt tilanne on haittaamassa Euroopan yhdentymistä. Euroopan yhdentymisen henkinen voima löytyy siis siitä, että uskonpuhdistuksesta kuljetaan takaisin yhden suuren kirkon tilaan. Tämä kehitys on edennyt erittäin selvästi ja voimakkaasti 1990-luvulla. Ne jotka ovat syntyneet portosta, ovat porton tyttäriä (tunnuspiirre 18). Uskonpuhdistuksen seurauksena syntyneissä kirkoissa on alettu puhua, että 500 vuoden harharetken jälkeen ollaan palaamassa takaisin katolisen äitikirkon helmaan. Tämä on ekumeniaa.

Lue lisää

Ekumeenisen liikkeen luonne

Vuonna 1910 alkoi maailmassa ekumeeninen kehitys, joka usein sekoitetaan siihen kristittyjen yhtä olemiseen, josta Raamattu puhuu. Mitä pidemmälle ekumenia on kehittynyt, sitä enemmän sen on nähty kuitenkin luopuneen Raamatusta ja sen sijaan se on kehittänyt oman yleisuskonnollisuutensa. Seuraavassa on joitakin ekumeenisen kehityksen merkkitapahtumia.

1910 lähetyksen maailmankonferenssissa alettiin puhua yhdistetystä maailmankirkosta.
Jotkut näkivät, mihin ekumenia oli johtamassa esim. Suomen arkkipiispa Gustaf Johansson, joka alkoi jo vuonna 1919 Herättäjä-lehdessä varoittaa ekumeenisen liikkeen kristikunnalle muodostamasta vaarasta.
1948 perustettiin Kirkkojen Maailmanneuvosto (KMN). Se määriteltiin niiden kirkkojen veljesyhteydeksi, jotka hyväksyvät Herran Jeesuksen Kristuksen Jumalana ja Vapahtajana. Samalla selitettiin kuitenkin, että kukin jäsen saa tulkita tämän, miten haluaa eikä KMN halua puuttua siihen.
1958 paavi alkoi puhua uskonpuhdistuksen kirkoista "erossa olevina veljinä", joiden kanssa Rooman "äitikirkko" toivoi yhteyttä.
21.11.1964 tuli Vatikaanin päätös, jonka mukaan ekumeniaan osallistuminen on katolisten uskonnollinen velvollisuus.
1964 Luterilainen Maailmanneuvosto päätti aloittaa viralliset keskustelut Rooman kirkon kanssa.
Kirkkojen Maailmanneuvoston politiikka oli poliittisesti yksipuolista. Vuonna 1969 KMN avusti taloudellisesti Afrikan taistelevia sissiliikkeitä. Saksan yhtynyt luterilainen kirkko 1970 vastusti tällaista poliittisten ryhmien taistelun tukemista: "Kirkot eivät voi tukea väkivallan harjoittamista." Luterilaisen Maailmanliiton presidentti Mikko Juva (myöhemmin arkkipiispa) vastusti kuitenkin tätä kriittistä asennetta ja nimitti vapautusliikkeiden avustamista "uskon teoksi". Vaikka KMN tuki Afrikan vapautusliikkeitä, se vaikeni kommunistimaissa tapahtuvista kristittyjen vainoista 1970-luvulla. Esim. piispat kielsivät 1975 Romanian vankiloissa kärsineeltä pastori Richard Wurmbrandilta oikeuden esiintyä neljän hiippakunnan kirkollisissa tiloissa, koska kommunistimaiden vainoista ei haluttu puhua.
Helluntailiikkeen ja katolisen kirkon väliset neuvottelut alkoivat 1972. Helluntailiikkeen puolelta neuvottelut aloitti David du Plessis. 1980-luvulla jo useat helluntairyhmät lähettivät keskusteluihin virallisia edustajiaan.
1973 Kirkkojen Maailmanneuvoston kokouksessa alettiin puhua, että ekumenia ei tarkoita vain kirkkojen yhteyttä, vaan koko maailman yhteyttä, on luotava yksi maailmanvaltio.
1973 J. Needham kirjoitti Kirkkojen Maailmanneuvoston julkaisussa, että maolaisessa Puna-Kiinassa ovat toteutuneet huomattavissa määrin taivaallisen Jerusalemin rakkauden, oikeudenmukaisuuden ja toverillisuuden arvot.
1973 Bangkokin kokouksessa KMN:n lähetystyöstä vastaavan osaston johtaja sanoi: "Olemme tulleet lähetyskauden päätökseen – olemme maailmanlähetyksen alussa." Lähetystyön tavoitteeksi tuli maailmanyhteisön rakentaminen eikä ihmisten pelastuminen. Samana vuonna julkaistiin kirja Bangkok ´73 – Anfang oder Ende der Weltmission?, jossa osoitettiin, että KMN:n sihteeristö on psykologisen ryhmäkäsittelyn avulla muodostettu samalla tavalla ajattelevaksi, tuntevaksi ja tahtovaksi kollektiiviksi. Vertaa tähän Ilmestyskirjan porttoa, joka on juottanut kaikki kansat juovuksiin.
Ekumeeninen lähetystyö tähtää yhden maailmanyhteisön muodostumiseen ja kaikkien uskontojen sulautumiseen yhdeksi maailmanuskonnoksi (tunnuspiirre 3). Vaikka katolinen kirkko ei ollut ekumenian alkuaikoina virallisesti mukana siinä, katolisuudesta on tehty ekumenia keskus, johon kaikkia kirkkokuntia vedetään ja siihen suuntaan ovat muutkin uskonnot kulkemassa. Näin historia toteutuu taas uudestaan: "Kaikki tiet vievät Roomaan." Samaan aikaan on näkyvissä suurten talouselämän vaikuttajien pyrkimys muodostaa koko maailmasta yksi valtio. Molemmat prosessit etenevät samaan suuntaan ja tukevat toisiaan. Ekumenia ratsastaa kansainvälisen talouselämän maailmanvaltiopyrkimyksellä (tunnuspiirre 6) ja tähän päästäkseen kristillisyyden on pitänyt luopua uskollisuudestaan Raamatulle ja perimmältään tämä on luopunut uskollisuudestaan Kristukselle (tunnuspiirre 2). Tämän uskollisuuden tilalle on tullut haureuden harjoittaminen maan kuninkaiden kanssa. Se tapahtuu niiden yhteisten intressien ympärillä, joita ekumenialla ja maailmanvaltiokehityksellä on keskenään. Ilmestyskirjan luku 13 kuvaa merestä nousevaa petovaltakuntaa. Nyt on jo nähtävissä, miten kansojen meressä kuplii, kun kehitystä ajetaan maailmanvaltion syntymiseksi. Maailmanvaltio ja ekumenia hyötyvät toisistaan, mutta on jo näkyvissä, että yhdentyvä maailma samalla vihaa uskontoa (tunnuspiirre 11). Vaikka maailman kehitys ja paavin toiminta kulkevat samaan suuntaan, niin esim. paavin kantaa väestön rajoittamisesta pidetään uhkana kehitykselle. Paavin auktoriteettiasemaa ei myöskään pidetä nykyaikaan sopivana.

Tunnusomaisinta Babylonille on haureus. Sitä sanotaan portoksi ja sen kädessä oleva kultainen malja sisältää haureuden viiniä, jolla se on juottanut kaikki kansat juovuksiin. Raamattu käyttää hyvin usein haureutta vertauskuvana epäjumalien palveluksesta ja nimenomaan, jos Jumalan kansa palveli epäjumalia, se oli hengellistä haureutta eli uskottomuutta ainoalle Jumalalle. Ekumenian keskuksena oleva katolinen kirkko on täynnä epäjumalien palvontaa, esim. vainajahenkien palvonta (5.Moos.18:10,11; 26:14), toisen käskyn rikkominen ja sen poistaminen kokonaan kymmenen käskyn joukosta, joka puuttuu myös luterilaisesta katekismuksesta (5.Moos.5:8-10) ja babylonialaisperäisen mysteeriuskonnon omaksuminen. Siihen kuuluu taivaanjumalatar, joka pitää sylissään poikaansa. Tämän lapsijumalan syntymäpäivää on vietetty joulukuun 25. päivä. Monet kansat ovat omaksuneet nämä babylonialaiset jumalat eri nimillä ja myös Rooman keisari Konstantinuksen aikana kirkkoon omaksuttiin tämän saman taivaanjumalattaren palvonta, vaikka sen nimeksi annettiin neitsyt Maria. Tämä palvonnan kohde ei kuitenkaan ole Raamatun Maria, vaan babylonialaisten mysteerinen taivaanjumalatar. Kun Milanon ediktillä vuonna 313 turvattiin kristittyjen vapaa uskonnon harjoitus, Konstantinus tosiasiassa sekoitti uskonnollisen yhdistelmän kristillisistä ja babylonialaisperäisistä auringonpalvonnan aineksista. Tällä poliittisesti taitavalla operaatiolla hän lisäsi valtakuntansa yhtenäisyyttä. Hänen kristityksi kääntymisensä aitouskin oli hyvin kyseenalainen, koska keisaria pidettiin jumalana ja kristityksi käännyttyäänkin Konstantinus antoi kunnostaa ja rakentaa temppeleitä, joissa palvottiin keisaria ja hän salli alamaistensa heittäytyä edessään maahan. Tämä Konstantinuksen sekoittama uskonnollinen resepti on nimenomaan sekoitus (hepreaksi Baabel) ja kovin samanlaiselta näyttää Ilmestyskirjan porton jakama haureuden viini.

Hitler surmautti 6 miljoonaa juutalaista, mutta katolisen kirkon lasketaan surmanneen kymmenkertaisen määrän vainoamiaan ihmisiä, joista monet ovat olleet Jeesukseen uskovia. Katolinen kirkko on juovuksissa pyhien verestä (tunnuspiirre 9). EU:ssakin on kaavailuja direktiiviksi, joka kieltäisi kristillisen toiminnan niiltä, joilla ei ole EU:n hyväksymän kirkon lupakirjaa.

Ekumeeninen liike rakentaa yhtä suurta maailmankirkkoa, joka on Ilmestyskirjan portto, suuri Babylon. Siihen eivät kuulu pelkästään vanhat kirkot, vaan myös yhä enenevä osa vapaista suunnista. Internetissä löytyy (elokuussa 1999) sivu otsikolla Suomen kirkot, jonka alla lukee: "Adventtikirkko, helluntaiseurakunnat, ortodoksinen kirkko, ekumeeninen neuvosto, evankelisluterilainen kirkko, katolinen kirkko, vapaakirkko, Suomen vapaan kristillisyyden neuvosto." (http://www.churches.fi) Vuonna 1969 vapaakirkko erosi ekumeenisesta neuvostosta mm. samoilla perusteilla, jotka ovat tässä kirjoituksessa, mutta nyt se on uudelleen liittynyt siihen. Helluntaiherätyksen johtohenkilöitä on myös kokouksissa kutsuttuina jäseninä. Moni vilpitön kristitty ensin hätkähtää ekumeenista kehitystä, mutta huomatessaan, että suuri enemmistö kristikunnasta on siinä mukana mukaan lukien luotettavana pidetyt kristillisten suuntien johtajat, he itsekin mukautuvat siihen. Vaikka moni näkee omilla silmillään luopumuksen, niin näkemäänsä ei uskota, koska enemmistö kristityiksi kutsutuista ei sitä näe. Vaikka yhdentyvä maailmankirkko on suuri, sen ei pidä antaa hämätä, koska sekin on yksi Babylonin tunnuspiirre (7).

luonne kirjoitti:

Ekumeenisen liikkeen luonne

Vuonna 1910 alkoi maailmassa ekumeeninen kehitys, joka usein sekoitetaan siihen kristittyjen yhtä olemiseen, josta Raamattu puhuu. Mitä pidemmälle ekumenia on kehittynyt, sitä enemmän sen on nähty kuitenkin luopuneen Raamatusta ja sen sijaan se on kehittänyt oman yleisuskonnollisuutensa. Seuraavassa on joitakin ekumeenisen kehityksen merkkitapahtumia.

1910 lähetyksen maailmankonferenssissa alettiin puhua yhdistetystä maailmankirkosta.
Jotkut näkivät, mihin ekumenia oli johtamassa esim. Suomen arkkipiispa Gustaf Johansson, joka alkoi jo vuonna 1919 Herättäjä-lehdessä varoittaa ekumeenisen liikkeen kristikunnalle muodostamasta vaarasta.
1948 perustettiin Kirkkojen Maailmanneuvosto (KMN). Se määriteltiin niiden kirkkojen veljesyhteydeksi, jotka hyväksyvät Herran Jeesuksen Kristuksen Jumalana ja Vapahtajana. Samalla selitettiin kuitenkin, että kukin jäsen saa tulkita tämän, miten haluaa eikä KMN halua puuttua siihen.
1958 paavi alkoi puhua uskonpuhdistuksen kirkoista "erossa olevina veljinä", joiden kanssa Rooman "äitikirkko" toivoi yhteyttä.
21.11.1964 tuli Vatikaanin päätös, jonka mukaan ekumeniaan osallistuminen on katolisten uskonnollinen velvollisuus.
1964 Luterilainen Maailmanneuvosto päätti aloittaa viralliset keskustelut Rooman kirkon kanssa.
Kirkkojen Maailmanneuvoston politiikka oli poliittisesti yksipuolista. Vuonna 1969 KMN avusti taloudellisesti Afrikan taistelevia sissiliikkeitä. Saksan yhtynyt luterilainen kirkko 1970 vastusti tällaista poliittisten ryhmien taistelun tukemista: "Kirkot eivät voi tukea väkivallan harjoittamista." Luterilaisen Maailmanliiton presidentti Mikko Juva (myöhemmin arkkipiispa) vastusti kuitenkin tätä kriittistä asennetta ja nimitti vapautusliikkeiden avustamista "uskon teoksi". Vaikka KMN tuki Afrikan vapautusliikkeitä, se vaikeni kommunistimaissa tapahtuvista kristittyjen vainoista 1970-luvulla. Esim. piispat kielsivät 1975 Romanian vankiloissa kärsineeltä pastori Richard Wurmbrandilta oikeuden esiintyä neljän hiippakunnan kirkollisissa tiloissa, koska kommunistimaiden vainoista ei haluttu puhua.
Helluntailiikkeen ja katolisen kirkon väliset neuvottelut alkoivat 1972. Helluntailiikkeen puolelta neuvottelut aloitti David du Plessis. 1980-luvulla jo useat helluntairyhmät lähettivät keskusteluihin virallisia edustajiaan.
1973 Kirkkojen Maailmanneuvoston kokouksessa alettiin puhua, että ekumenia ei tarkoita vain kirkkojen yhteyttä, vaan koko maailman yhteyttä, on luotava yksi maailmanvaltio.
1973 J. Needham kirjoitti Kirkkojen Maailmanneuvoston julkaisussa, että maolaisessa Puna-Kiinassa ovat toteutuneet huomattavissa määrin taivaallisen Jerusalemin rakkauden, oikeudenmukaisuuden ja toverillisuuden arvot.
1973 Bangkokin kokouksessa KMN:n lähetystyöstä vastaavan osaston johtaja sanoi: "Olemme tulleet lähetyskauden päätökseen – olemme maailmanlähetyksen alussa." Lähetystyön tavoitteeksi tuli maailmanyhteisön rakentaminen eikä ihmisten pelastuminen. Samana vuonna julkaistiin kirja Bangkok ´73 – Anfang oder Ende der Weltmission?, jossa osoitettiin, että KMN:n sihteeristö on psykologisen ryhmäkäsittelyn avulla muodostettu samalla tavalla ajattelevaksi, tuntevaksi ja tahtovaksi kollektiiviksi. Vertaa tähän Ilmestyskirjan porttoa, joka on juottanut kaikki kansat juovuksiin.
Ekumeeninen lähetystyö tähtää yhden maailmanyhteisön muodostumiseen ja kaikkien uskontojen sulautumiseen yhdeksi maailmanuskonnoksi (tunnuspiirre 3). Vaikka katolinen kirkko ei ollut ekumenian alkuaikoina virallisesti mukana siinä, katolisuudesta on tehty ekumenia keskus, johon kaikkia kirkkokuntia vedetään ja siihen suuntaan ovat muutkin uskonnot kulkemassa. Näin historia toteutuu taas uudestaan: "Kaikki tiet vievät Roomaan." Samaan aikaan on näkyvissä suurten talouselämän vaikuttajien pyrkimys muodostaa koko maailmasta yksi valtio. Molemmat prosessit etenevät samaan suuntaan ja tukevat toisiaan. Ekumenia ratsastaa kansainvälisen talouselämän maailmanvaltiopyrkimyksellä (tunnuspiirre 6) ja tähän päästäkseen kristillisyyden on pitänyt luopua uskollisuudestaan Raamatulle ja perimmältään tämä on luopunut uskollisuudestaan Kristukselle (tunnuspiirre 2). Tämän uskollisuuden tilalle on tullut haureuden harjoittaminen maan kuninkaiden kanssa. Se tapahtuu niiden yhteisten intressien ympärillä, joita ekumenialla ja maailmanvaltiokehityksellä on keskenään. Ilmestyskirjan luku 13 kuvaa merestä nousevaa petovaltakuntaa. Nyt on jo nähtävissä, miten kansojen meressä kuplii, kun kehitystä ajetaan maailmanvaltion syntymiseksi. Maailmanvaltio ja ekumenia hyötyvät toisistaan, mutta on jo näkyvissä, että yhdentyvä maailma samalla vihaa uskontoa (tunnuspiirre 11). Vaikka maailman kehitys ja paavin toiminta kulkevat samaan suuntaan, niin esim. paavin kantaa väestön rajoittamisesta pidetään uhkana kehitykselle. Paavin auktoriteettiasemaa ei myöskään pidetä nykyaikaan sopivana.

Tunnusomaisinta Babylonille on haureus. Sitä sanotaan portoksi ja sen kädessä oleva kultainen malja sisältää haureuden viiniä, jolla se on juottanut kaikki kansat juovuksiin. Raamattu käyttää hyvin usein haureutta vertauskuvana epäjumalien palveluksesta ja nimenomaan, jos Jumalan kansa palveli epäjumalia, se oli hengellistä haureutta eli uskottomuutta ainoalle Jumalalle. Ekumenian keskuksena oleva katolinen kirkko on täynnä epäjumalien palvontaa, esim. vainajahenkien palvonta (5.Moos.18:10,11; 26:14), toisen käskyn rikkominen ja sen poistaminen kokonaan kymmenen käskyn joukosta, joka puuttuu myös luterilaisesta katekismuksesta (5.Moos.5:8-10) ja babylonialaisperäisen mysteeriuskonnon omaksuminen. Siihen kuuluu taivaanjumalatar, joka pitää sylissään poikaansa. Tämän lapsijumalan syntymäpäivää on vietetty joulukuun 25. päivä. Monet kansat ovat omaksuneet nämä babylonialaiset jumalat eri nimillä ja myös Rooman keisari Konstantinuksen aikana kirkkoon omaksuttiin tämän saman taivaanjumalattaren palvonta, vaikka sen nimeksi annettiin neitsyt Maria. Tämä palvonnan kohde ei kuitenkaan ole Raamatun Maria, vaan babylonialaisten mysteerinen taivaanjumalatar. Kun Milanon ediktillä vuonna 313 turvattiin kristittyjen vapaa uskonnon harjoitus, Konstantinus tosiasiassa sekoitti uskonnollisen yhdistelmän kristillisistä ja babylonialaisperäisistä auringonpalvonnan aineksista. Tällä poliittisesti taitavalla operaatiolla hän lisäsi valtakuntansa yhtenäisyyttä. Hänen kristityksi kääntymisensä aitouskin oli hyvin kyseenalainen, koska keisaria pidettiin jumalana ja kristityksi käännyttyäänkin Konstantinus antoi kunnostaa ja rakentaa temppeleitä, joissa palvottiin keisaria ja hän salli alamaistensa heittäytyä edessään maahan. Tämä Konstantinuksen sekoittama uskonnollinen resepti on nimenomaan sekoitus (hepreaksi Baabel) ja kovin samanlaiselta näyttää Ilmestyskirjan porton jakama haureuden viini.

Hitler surmautti 6 miljoonaa juutalaista, mutta katolisen kirkon lasketaan surmanneen kymmenkertaisen määrän vainoamiaan ihmisiä, joista monet ovat olleet Jeesukseen uskovia. Katolinen kirkko on juovuksissa pyhien verestä (tunnuspiirre 9). EU:ssakin on kaavailuja direktiiviksi, joka kieltäisi kristillisen toiminnan niiltä, joilla ei ole EU:n hyväksymän kirkon lupakirjaa.

Ekumeeninen liike rakentaa yhtä suurta maailmankirkkoa, joka on Ilmestyskirjan portto, suuri Babylon. Siihen eivät kuulu pelkästään vanhat kirkot, vaan myös yhä enenevä osa vapaista suunnista. Internetissä löytyy (elokuussa 1999) sivu otsikolla Suomen kirkot, jonka alla lukee: "Adventtikirkko, helluntaiseurakunnat, ortodoksinen kirkko, ekumeeninen neuvosto, evankelisluterilainen kirkko, katolinen kirkko, vapaakirkko, Suomen vapaan kristillisyyden neuvosto." (http://www.churches.fi) Vuonna 1969 vapaakirkko erosi ekumeenisesta neuvostosta mm. samoilla perusteilla, jotka ovat tässä kirjoituksessa, mutta nyt se on uudelleen liittynyt siihen. Helluntaiherätyksen johtohenkilöitä on myös kokouksissa kutsuttuina jäseninä. Moni vilpitön kristitty ensin hätkähtää ekumeenista kehitystä, mutta huomatessaan, että suuri enemmistö kristikunnasta on siinä mukana mukaan lukien luotettavana pidetyt kristillisten suuntien johtajat, he itsekin mukautuvat siihen. Vaikka moni näkee omilla silmillään luopumuksen, niin näkemäänsä ei uskota, koska enemmistö kristityiksi kutsutuista ei sitä näe. Vaikka yhdentyvä maailmankirkko on suuri, sen ei pidä antaa hämätä, koska sekin on yksi Babylonin tunnuspiirre (7).

Lue lisää

Kultainen viinimalja

Babylonin kädessä on kaunis kultainen malja, mutta sen sisältönä on päihdettä, jota sanotaan haureuden vihan viiniksi. Alkukielessä käytetään kreikankielen sanaa thymos, joka tarkoittaa voimakasta vihaa, raivoa ja kiivastumista. Jumalasta tätä sanaa käytetään ainoastaan puhuttaessa lopun ajan viimeisistä vaiheista, mutta pääsääntöisesti sanaa käytetään kuvaamaan ihmisten ja saatanan raivoa ja sama raivon sekainen kiivastuminen nousee niissä, jotka juovat tästä Babylonin viinimaljasta.

Babylonin sanotaan juottaneen kaikki kansat juovuksiin viinimaljastaan (Ilm.14:8, 17:2, 18:3). Jos kerran kaikki kansat ovat juovuksissa samasta maljasta, kyseessä on selvästi näkyvä maailmanlaajuinen ilmiö. Se näkyy kaikkialla maailmassa, kotimaassamme, jokaisessa kaupungissa ja pienimmässäkin maalaiskylässä, mutta miksi suurin osa ihmisistä ei silti huomaa sitä? Tuhansien juopuneiden ihmisten juhannusfestivaaleissa juhlijat itse eivät huomaa sitä yleistä juopumusta samalla tavalla kuin selvin päin olevat.

Saman päihdyttävän viinin vaikutuksena pidän myös tunnuspiirrettä 5: "sinun velhoutesi (farmakeia = noituus) villitsi kaikki kansat". Lopun ajan suuresta eksytyksestä sanotaan, että se tulee valheen kaikella voimalla, tunnusteoilla ja ihmeillä. Ihmeistä suurimpana mainitaan: "saa tulenkin taivaasta lankeamaan maahan ihmisten nähden." Myös Jumala antaa tunnustekoja ja ihmeitä, mutta niillä hän vahvistaa evankeliumin sanoman, joka on totuutta, kun taas saatanan vaikuttamat ihmeet liittyvät valheeseen ja pimeyteen. Raamatussa Jumala on luvannut tietyt tunnusteot, jotka seuraavat uskovia esim. sairaiden paraneminen ja kuolleiden herääminen. Ne alkoivat Raamatun aikana, niitä tapahtuu edelleen ja loppuun asti, mutta saatanan vaikuttamille ihmeille on tyypillistä, että niiden suuri esiin vyöryminen tapahtuu lopun ajalla ja ne huipentuvat maailmanhallitsijan nousemiseen.

Uskon, että Jumala haluaa näyttää ihmeellistä voimaansa enemmän kuin tällä hetkellä tapahtuu esim. Euroopassa, mutta Jumalan vaikuttamat tunnusteot ovat sellaisia kuin Raamatussa on ilmoitettu. Ne olivat selkeitä ja konkreettisia, mutta katolisten legendojen kuvaamat ihmeet ovat luonteeltaan omituisia, mystisiä ja sadunomaisia esim. tarina Jeesus-lapsesta, joka olisi tehnyt savesta linnun ja puhaltamalla saanut sen muuttumaan oikeaksi linnuksi. Samaa mystistä sarjaa ovat öljyä vuotavat ikonit ja kultapölyn satamiset. Ymmärrän hyvin, että monien Jumalan voimaa odottavien kristittyjen on vaikea uskoa, että huomattava osa ihmeistä tapahtuukin saatanan vaikutuksesta ja niiden tehtävänä on eksyttää. Jumalan antamat tunnusteot pysyvät vahvoina ja suurina todisteina Kristuksen vallasta niin kuin ne olivat jo alkuseurakunnan aikana, mutta juuri lopun ajalle tyypillistä on nimenomaan saatanan ihmeiden suuri lisääntyminen esim. 2.Tess.2 mukaan.

"Haureuden vihan viinin" reseptin näen olevan sekoitus ekumeenista maailmanuskontoa, okkultistisia ihmeitä ja kristillisiä symboleja. Kun tähän lisätään vielä Jeesuksen todistajien veri, niin tuloksena on sekoitus, josta kaikki kansat juopuvat.

viinimalja kirjoitti:

Kultainen viinimalja

Babylonin kädessä on kaunis kultainen malja, mutta sen sisältönä on päihdettä, jota sanotaan haureuden vihan viiniksi. Alkukielessä käytetään kreikankielen sanaa thymos, joka tarkoittaa voimakasta vihaa, raivoa ja kiivastumista. Jumalasta tätä sanaa käytetään ainoastaan puhuttaessa lopun ajan viimeisistä vaiheista, mutta pääsääntöisesti sanaa käytetään kuvaamaan ihmisten ja saatanan raivoa ja sama raivon sekainen kiivastuminen nousee niissä, jotka juovat tästä Babylonin viinimaljasta.

Babylonin sanotaan juottaneen kaikki kansat juovuksiin viinimaljastaan (Ilm.14:8, 17:2, 18:3). Jos kerran kaikki kansat ovat juovuksissa samasta maljasta, kyseessä on selvästi näkyvä maailmanlaajuinen ilmiö. Se näkyy kaikkialla maailmassa, kotimaassamme, jokaisessa kaupungissa ja pienimmässäkin maalaiskylässä, mutta miksi suurin osa ihmisistä ei silti huomaa sitä? Tuhansien juopuneiden ihmisten juhannusfestivaaleissa juhlijat itse eivät huomaa sitä yleistä juopumusta samalla tavalla kuin selvin päin olevat.

Saman päihdyttävän viinin vaikutuksena pidän myös tunnuspiirrettä 5: "sinun velhoutesi (farmakeia = noituus) villitsi kaikki kansat". Lopun ajan suuresta eksytyksestä sanotaan, että se tulee valheen kaikella voimalla, tunnusteoilla ja ihmeillä. Ihmeistä suurimpana mainitaan: "saa tulenkin taivaasta lankeamaan maahan ihmisten nähden." Myös Jumala antaa tunnustekoja ja ihmeitä, mutta niillä hän vahvistaa evankeliumin sanoman, joka on totuutta, kun taas saatanan vaikuttamat ihmeet liittyvät valheeseen ja pimeyteen. Raamatussa Jumala on luvannut tietyt tunnusteot, jotka seuraavat uskovia esim. sairaiden paraneminen ja kuolleiden herääminen. Ne alkoivat Raamatun aikana, niitä tapahtuu edelleen ja loppuun asti, mutta saatanan vaikuttamille ihmeille on tyypillistä, että niiden suuri esiin vyöryminen tapahtuu lopun ajalla ja ne huipentuvat maailmanhallitsijan nousemiseen.

Uskon, että Jumala haluaa näyttää ihmeellistä voimaansa enemmän kuin tällä hetkellä tapahtuu esim. Euroopassa, mutta Jumalan vaikuttamat tunnusteot ovat sellaisia kuin Raamatussa on ilmoitettu. Ne olivat selkeitä ja konkreettisia, mutta katolisten legendojen kuvaamat ihmeet ovat luonteeltaan omituisia, mystisiä ja sadunomaisia esim. tarina Jeesus-lapsesta, joka olisi tehnyt savesta linnun ja puhaltamalla saanut sen muuttumaan oikeaksi linnuksi. Samaa mystistä sarjaa ovat öljyä vuotavat ikonit ja kultapölyn satamiset. Ymmärrän hyvin, että monien Jumalan voimaa odottavien kristittyjen on vaikea uskoa, että huomattava osa ihmeistä tapahtuukin saatanan vaikutuksesta ja niiden tehtävänä on eksyttää. Jumalan antamat tunnusteot pysyvät vahvoina ja suurina todisteina Kristuksen vallasta niin kuin ne olivat jo alkuseurakunnan aikana, mutta juuri lopun ajalle tyypillistä on nimenomaan saatanan ihmeiden suuri lisääntyminen esim. 2.Tess.2 mukaan.

"Haureuden vihan viinin" reseptin näen olevan sekoitus ekumeenista maailmanuskontoa, okkultistisia ihmeitä ja kristillisiä symboleja. Kun tähän lisätään vielä Jeesuksen todistajien veri, niin tuloksena on sekoitus, josta kaikki kansat juopuvat.

Lue lisää

Babylonin historiallinen tausta

Nyt on syytä katsoa Babylonin historiallisia juuria. Miksi Ilmestyskirjan porttoa sanotaan nimenomaan Babyloniksi eli Baabeliksi? Ensimmäisen kerran Baabel mainitaan Raamatussa vedenpaisumuksen jälkeen. 1.Moos. luvussa 11 kerrotaan ihmiskunnan suuresta yhteenliittymisestä, johon sisältyi kapinaa Jumalaa kohtaan. Mitä nämä ihmiset tekivät? He halusivat varmistaa ihmiskunnan yhtenäisyyden ja siihen he pyrkivät neljällä toimenpiteellä:

"Tulkaa". Ihmiskunta koottiin yhteen. Tämä oli toimivan informaation yhteiskunta, koska heidän koossapitävänä voimana oli kaikille yhteinen kieli.
"Rakentakaamme itsellemme kaupunki". He halusivat tehdä koko maailmaa hallitsevan kaupungin, joka olisi maailmanlaajuisen keskushallinnon paikka. Aikomuksena oli elää yhtenä maailmanvaltiona, jolla olisi vahva keskushallinto. Tämä käy ilmi seuraavista seikoista. 1.Moos.10:8-10 mainitaan Nimrod, historian ensimmäinen maailmanvaltias, jonka valtakunta alkoi Baabelin ja muiden lähikaupunkien rakentamisella. Hänellä oli aikomuksena muodostaa suuri ja vahva valtakunta, koska näitä kaupunkeja sanotaan vasta hänen valtakuntansa aluksi. Ihmiset tunsivat heille annetun tehtävän lisääntyä ja täyttää maa ja he halusivat pitää hallinnassaan tämän väestön laajentumisen siten, että heillä olisi yksi maailmanvaltias.
"ja torni, jonka huippu ulottuu taivaaseen". En tunne tarkemmin Baabelin tornin, arkeologisten tietojen mukaan 90 metriä korkean rakennelman tarkoitusta, mutta sitä pidetään jonkinlaisena babylonialaisen uskonnon palvontapaikkana.
"ja tehkäämme itsellemme nimi, ettemme hajaantuisi yli kaiken maan".
Jumalan silmissä tämä hanke oli paha ja siksi hän sekoitti heidän yhtenäisen kielensä ja tämän seurauksena heidän suuren hankkeensa jatkaminen ei ollut enää mahdollista. Tästä Baabel-keskeisestä maailmanvaltion rakentamisesta sanotaan merkittävä tieto 1.Moos.11:6: "tämä on heidän ensimmäinen yrityksensä." Tämän perusteella tälle samalle yritykselle on luvassa jatkoa. Missä ja milloin? Ilmestyskirja paljastaa, että lopun aikana tämä yritys onnistuu, mutta tosin vain muutamaksi vuodeksi. Silloin nousee yhden miehen hallitsema maailmanvaltio, jonka selässä Baabel ratsastaa. Ekumeeninen kehitys muistuttaa yllättävän paljon ensimmäistä Baabelin rakentamista:

"Tulkaa". Ihmiskunta pyritään jälleen kokoamaan yhteen. Nykyinen informaatiotekniikka on siinä suurena apuna.
"Rakentakaamme itsellemme kaupunki". Maailmankirkon keskuksena on katolisuus ja sen myötä Rooma. Maailmanuskonnon - oli sillä sitten kristillinen tai jokin muu muoto – harjoittaminen perustuu konkreettiseen rakentamiseen. Kokoontumisia varten rakennetaan erityisiä sakraaleja rakennuksia jne.
"ja torni, jonka huippu ulottuu taivaaseen". Maailmanuskonnon sisältönä on babylonialainen epäjumalanpalvelus.
"ja tehkäämme itsellemme nimi, ettemme hajaantuisi yli kaiken maan". Mikä on luopuneen kristikunnan ratkaisu sen hajanaisuuteen? Tehkäämme nimi. Jokainen uskonsuunta täytyy määritellä jollakin nimellä, jonka se itse tekee itselleen ja sitten nämä nimellä määritellyt yhteisöt niputetaan erilaisten linkkien välityksellä maailmanuskonnon pääpaikalle ekumenian verkoston avulla.
Vedenpaisumuksen jälkeisten tapahtumien lisäksi toinen merkittävä Babylonin historiallinen juuri löytyy vuosisatojen 700-400 eKr. ajalta. Jumalan kansa asui luvatussa maassa, mutta he luopuivat alkuperäisestä rakkaudestaan Israelin Jumalaan ja alkoivat palvoa Baalia ym., jotka olivat vain kanaanilaisten antamia nimiä babylonialaisten jumalille. Seurauksena tästä epäjumalanpalveluksesta Jumala antoi oman kansansa hajaantua. Se muistuttaa sitä hajaannusta, johon Jumala antoi luopuneen kristikunnan joutua vastaavanlaisen babylonialaisen epäjumalanpalvonnan seurauksena.

Noin vuonna 1000 eKr. Israelin kansa halusi muodostua samankaltaiseksi kuningaskunnaksi kuin ympäröivät pakanakansat. Näin myös kristittyjen enemmistö muutti seurakunnan kirkkolaitokseksi yli 1000 vuotta myöhemmin.
Jumala antoi Israelin kansan jakautua kahtia Pohjois- ja Etelä-Israeliin. Kirkkolaitoskin jakautui lännen roomalaiskatoliseen ja idän ortodoksiseen kirkkokuntaan.
Lopulta 587 eKr. mennessä Israelin kansa oli viety vankeuteen Baabeliin. Näin on käynyt myös kristikunnalle. Ekumeenisen liikehdinnän seurauksena luopuneesta kristikunnasta on muodostunut nykyajan Baabel.
Baabelissa olevan juutalaisen kansan keskuudessa alkoi profeettojen suulla kuulua sanomaa: "Lähtekää ulos Baabelista." Jokainen Jumalan kansaan kuuluva, jonka hengen Herra herätti lähtemiseen, palasi sieltä takaisin luvattuun maahan. Nyt kuuluu sama sanoma. Jokainen joka haluaa kuulua Jumalan kansaan, lähteköön ulos Baabelista.
Vaikka Ilmestyskirjan Babylonin tunnuspiirteet täyttyvät päivänselvästi ekumenian hengessä nousevassa maailmankirkossa, miksi monet eivät välitä siitä? Vaikka he näkevät, he eivät kuitenkaan näe. Se johtuu siitä, että he ovat juovuksissa siitä viinimaljasta, jolla portto on juottanut kaikki kansat. Monet ovat kokeneet, että ollessaan vielä sisällä tässä Babylonissa, he eivät itse huomanneet olevansa juovuksissa hengellisestä haureudesta, mutta lähdettyään siitä ulos he ovat alkaneet selvitä humalastaan ja he ovat kuin heränneet jostakin horroksesta. Jos rakas lukijani olet huomannut, että Babylonin tunnuspiirteet täyttyvät ekumeenishenkisessä uskonnossa, mutta et pidä tarpeellisena lähteä siitä ulos, niin silloin sinä itsekin olet juovuksissa porton viinimaljasta. Kutsun sinua raittiuteen. Kutsun sinut ulos Babylonista. Kutsun sinua sisälle Jeesukseen Kristukseen, rakkauden ja totuuden ilmapiiriin. Kutsun sinut ulos huumaavien höyryjen keskeltä hengittämään raikasta Jumalan Pyhää Henkeä.

Päihteistä vapautuminen ei ole helppo, koska niiden aiheuttama riippuvuus pitää ihmistä orjuudessa. Sama pätee Babylon-porton jakamaan viiniin. Monien on vaikea lähteä Babylonista, koska erilaiset tunnesyyt pitävät heitä kiinni siellä. Oletko ihmetellyt, mikä piti israelilaisia niin tiukasti kiinni baalinpalvonnassa? Vaikka he monesti kääntyivät Jumalan puoleen, niin kerta toisensa jälkeen he palasivat epäjumalanpalvontaan. Baalinpalvontaan liittyi monia lämpimiä lapsuudenmuistoja, kun koko perheen kanssa oli menty juhlailtoina uhrikukkuloille. Varmasti lapsille jäivät mieleen soihtujen lepatus pimeässä yössä, suitsukkeiden tuoksu, tunnelmaa luova musiikki ja uhrimenoihin liittyvä salaperäinen jännittävä tunnelma. Jos joku uskalsi hävittää uhrikukkulat ja alttarit, hän koski ihmisten pyhimpiin tunne-elämän muistoihin. Samanlainen raivo nousee nykypäivän ihmisissä, jos joku koskee tutuilta ja turvallisilta tuntuviin Babylonin menoihin.

Monet sanovat olevansa sisäisesti vapaita Baabelista, mutta ainoastaan heidän nimensä on jonkin ekumenian verkolla Roomaan yhdistetyn kirkon jäsenluettelossa. Kysyn, miksi pitää allekirjoituksellaan kuitenkin hyväksyä Baabelissa oleminen? Jos nimi on Babylonin luetteloissa, silloin ihminen on itsekin siellä. Ei voi olla vankilasta vapaa, jos nimi on yhä vankilan luettelossa. Sellainen henkilö on korkeintaan lomalla oleva vanki. Babylonista lähdettäessä on muistettava, ettei lähde ainoastaan ulkonaisesti, vaan puhdistumisen on alettava sisältä sydämestä. Mutta jos sydämen puhdistuminen on aitoa, niin sitä seuraa jossakin vaiheessa konkreettinen ulos lähteminen. Samalla on erittäin tärkeää muistaa, että kirkkokunnissa olevista uskovista meidän ei saa emmekä voi erota, koska olemme samaa ruumista jokaisen Jumalan lapsen kanssa. Jos haluaisimme rajata nämä veljet ja sisaret ulkopuolellemme, niin silloin me eläisimme hajaannuksessa ja samalla jollakin tasolla myös Baabelissa. Babylon on vankila, mutta siellä olevia uskovia rakastamme ja haluamme auttaa heidät vapauteen.

tausta kirjoitti:

Babylonin historiallinen tausta

Nyt on syytä katsoa Babylonin historiallisia juuria. Miksi Ilmestyskirjan porttoa sanotaan nimenomaan Babyloniksi eli Baabeliksi? Ensimmäisen kerran Baabel mainitaan Raamatussa vedenpaisumuksen jälkeen. 1.Moos. luvussa 11 kerrotaan ihmiskunnan suuresta yhteenliittymisestä, johon sisältyi kapinaa Jumalaa kohtaan. Mitä nämä ihmiset tekivät? He halusivat varmistaa ihmiskunnan yhtenäisyyden ja siihen he pyrkivät neljällä toimenpiteellä:

"Tulkaa". Ihmiskunta koottiin yhteen. Tämä oli toimivan informaation yhteiskunta, koska heidän koossapitävänä voimana oli kaikille yhteinen kieli.
"Rakentakaamme itsellemme kaupunki". He halusivat tehdä koko maailmaa hallitsevan kaupungin, joka olisi maailmanlaajuisen keskushallinnon paikka. Aikomuksena oli elää yhtenä maailmanvaltiona, jolla olisi vahva keskushallinto. Tämä käy ilmi seuraavista seikoista. 1.Moos.10:8-10 mainitaan Nimrod, historian ensimmäinen maailmanvaltias, jonka valtakunta alkoi Baabelin ja muiden lähikaupunkien rakentamisella. Hänellä oli aikomuksena muodostaa suuri ja vahva valtakunta, koska näitä kaupunkeja sanotaan vasta hänen valtakuntansa aluksi. Ihmiset tunsivat heille annetun tehtävän lisääntyä ja täyttää maa ja he halusivat pitää hallinnassaan tämän väestön laajentumisen siten, että heillä olisi yksi maailmanvaltias.
"ja torni, jonka huippu ulottuu taivaaseen". En tunne tarkemmin Baabelin tornin, arkeologisten tietojen mukaan 90 metriä korkean rakennelman tarkoitusta, mutta sitä pidetään jonkinlaisena babylonialaisen uskonnon palvontapaikkana.
"ja tehkäämme itsellemme nimi, ettemme hajaantuisi yli kaiken maan".
Jumalan silmissä tämä hanke oli paha ja siksi hän sekoitti heidän yhtenäisen kielensä ja tämän seurauksena heidän suuren hankkeensa jatkaminen ei ollut enää mahdollista. Tästä Baabel-keskeisestä maailmanvaltion rakentamisesta sanotaan merkittävä tieto 1.Moos.11:6: "tämä on heidän ensimmäinen yrityksensä." Tämän perusteella tälle samalle yritykselle on luvassa jatkoa. Missä ja milloin? Ilmestyskirja paljastaa, että lopun aikana tämä yritys onnistuu, mutta tosin vain muutamaksi vuodeksi. Silloin nousee yhden miehen hallitsema maailmanvaltio, jonka selässä Baabel ratsastaa. Ekumeeninen kehitys muistuttaa yllättävän paljon ensimmäistä Baabelin rakentamista:

"Tulkaa". Ihmiskunta pyritään jälleen kokoamaan yhteen. Nykyinen informaatiotekniikka on siinä suurena apuna.
"Rakentakaamme itsellemme kaupunki". Maailmankirkon keskuksena on katolisuus ja sen myötä Rooma. Maailmanuskonnon - oli sillä sitten kristillinen tai jokin muu muoto – harjoittaminen perustuu konkreettiseen rakentamiseen. Kokoontumisia varten rakennetaan erityisiä sakraaleja rakennuksia jne.
"ja torni, jonka huippu ulottuu taivaaseen". Maailmanuskonnon sisältönä on babylonialainen epäjumalanpalvelus.
"ja tehkäämme itsellemme nimi, ettemme hajaantuisi yli kaiken maan". Mikä on luopuneen kristikunnan ratkaisu sen hajanaisuuteen? Tehkäämme nimi. Jokainen uskonsuunta täytyy määritellä jollakin nimellä, jonka se itse tekee itselleen ja sitten nämä nimellä määritellyt yhteisöt niputetaan erilaisten linkkien välityksellä maailmanuskonnon pääpaikalle ekumenian verkoston avulla.
Vedenpaisumuksen jälkeisten tapahtumien lisäksi toinen merkittävä Babylonin historiallinen juuri löytyy vuosisatojen 700-400 eKr. ajalta. Jumalan kansa asui luvatussa maassa, mutta he luopuivat alkuperäisestä rakkaudestaan Israelin Jumalaan ja alkoivat palvoa Baalia ym., jotka olivat vain kanaanilaisten antamia nimiä babylonialaisten jumalille. Seurauksena tästä epäjumalanpalveluksesta Jumala antoi oman kansansa hajaantua. Se muistuttaa sitä hajaannusta, johon Jumala antoi luopuneen kristikunnan joutua vastaavanlaisen babylonialaisen epäjumalanpalvonnan seurauksena.

Noin vuonna 1000 eKr. Israelin kansa halusi muodostua samankaltaiseksi kuningaskunnaksi kuin ympäröivät pakanakansat. Näin myös kristittyjen enemmistö muutti seurakunnan kirkkolaitokseksi yli 1000 vuotta myöhemmin.
Jumala antoi Israelin kansan jakautua kahtia Pohjois- ja Etelä-Israeliin. Kirkkolaitoskin jakautui lännen roomalaiskatoliseen ja idän ortodoksiseen kirkkokuntaan.
Lopulta 587 eKr. mennessä Israelin kansa oli viety vankeuteen Baabeliin. Näin on käynyt myös kristikunnalle. Ekumeenisen liikehdinnän seurauksena luopuneesta kristikunnasta on muodostunut nykyajan Baabel.
Baabelissa olevan juutalaisen kansan keskuudessa alkoi profeettojen suulla kuulua sanomaa: "Lähtekää ulos Baabelista." Jokainen Jumalan kansaan kuuluva, jonka hengen Herra herätti lähtemiseen, palasi sieltä takaisin luvattuun maahan. Nyt kuuluu sama sanoma. Jokainen joka haluaa kuulua Jumalan kansaan, lähteköön ulos Baabelista.
Vaikka Ilmestyskirjan Babylonin tunnuspiirteet täyttyvät päivänselvästi ekumenian hengessä nousevassa maailmankirkossa, miksi monet eivät välitä siitä? Vaikka he näkevät, he eivät kuitenkaan näe. Se johtuu siitä, että he ovat juovuksissa siitä viinimaljasta, jolla portto on juottanut kaikki kansat. Monet ovat kokeneet, että ollessaan vielä sisällä tässä Babylonissa, he eivät itse huomanneet olevansa juovuksissa hengellisestä haureudesta, mutta lähdettyään siitä ulos he ovat alkaneet selvitä humalastaan ja he ovat kuin heränneet jostakin horroksesta. Jos rakas lukijani olet huomannut, että Babylonin tunnuspiirteet täyttyvät ekumeenishenkisessä uskonnossa, mutta et pidä tarpeellisena lähteä siitä ulos, niin silloin sinä itsekin olet juovuksissa porton viinimaljasta. Kutsun sinua raittiuteen. Kutsun sinut ulos Babylonista. Kutsun sinua sisälle Jeesukseen Kristukseen, rakkauden ja totuuden ilmapiiriin. Kutsun sinut ulos huumaavien höyryjen keskeltä hengittämään raikasta Jumalan Pyhää Henkeä.

Päihteistä vapautuminen ei ole helppo, koska niiden aiheuttama riippuvuus pitää ihmistä orjuudessa. Sama pätee Babylon-porton jakamaan viiniin. Monien on vaikea lähteä Babylonista, koska erilaiset tunnesyyt pitävät heitä kiinni siellä. Oletko ihmetellyt, mikä piti israelilaisia niin tiukasti kiinni baalinpalvonnassa? Vaikka he monesti kääntyivät Jumalan puoleen, niin kerta toisensa jälkeen he palasivat epäjumalanpalvontaan. Baalinpalvontaan liittyi monia lämpimiä lapsuudenmuistoja, kun koko perheen kanssa oli menty juhlailtoina uhrikukkuloille. Varmasti lapsille jäivät mieleen soihtujen lepatus pimeässä yössä, suitsukkeiden tuoksu, tunnelmaa luova musiikki ja uhrimenoihin liittyvä salaperäinen jännittävä tunnelma. Jos joku uskalsi hävittää uhrikukkulat ja alttarit, hän koski ihmisten pyhimpiin tunne-elämän muistoihin. Samanlainen raivo nousee nykypäivän ihmisissä, jos joku koskee tutuilta ja turvallisilta tuntuviin Babylonin menoihin.

Monet sanovat olevansa sisäisesti vapaita Baabelista, mutta ainoastaan heidän nimensä on jonkin ekumenian verkolla Roomaan yhdistetyn kirkon jäsenluettelossa. Kysyn, miksi pitää allekirjoituksellaan kuitenkin hyväksyä Baabelissa oleminen? Jos nimi on Babylonin luetteloissa, silloin ihminen on itsekin siellä. Ei voi olla vankilasta vapaa, jos nimi on yhä vankilan luettelossa. Sellainen henkilö on korkeintaan lomalla oleva vanki. Babylonista lähdettäessä on muistettava, ettei lähde ainoastaan ulkonaisesti, vaan puhdistumisen on alettava sisältä sydämestä. Mutta jos sydämen puhdistuminen on aitoa, niin sitä seuraa jossakin vaiheessa konkreettinen ulos lähteminen. Samalla on erittäin tärkeää muistaa, että kirkkokunnissa olevista uskovista meidän ei saa emmekä voi erota, koska olemme samaa ruumista jokaisen Jumalan lapsen kanssa. Jos haluaisimme rajata nämä veljet ja sisaret ulkopuolellemme, niin silloin me eläisimme hajaannuksessa ja samalla jollakin tasolla myös Baabelissa. Babylon on vankila, mutta siellä olevia uskovia rakastamme ja haluamme auttaa heidät vapauteen.

Lue lisää

SEURAKUNTA VAI BAABEL

"Tämä salaisuus on suuri; minä tarkoitan Messiasta ja seurakuntaa" (Ef 5:32).
"Ja hänen otsaansa oli kirjoitettu nimi, salaisuus:
'Suuri Babylon, maan porttojen ja kauhistuksien äiti'" (Ilm 17:5).

Seurakunta ja Baabel, siinä kaksi suurta salaisuutta ja vastakohtaa: seurakunta, Messiaan morsian, ja Baabel, antikristuksen morsian. Mitkä valtavat vastakohdat astuvatkaan tässä eteemme! Messiaan seurakunta on parhaillaan valmistusvaiheessa, sillä Karitsan häät alkavat pian. Siksi Pyhä Henki huutaa: "Iloitkaamme ja riemuitkaamme ja antakaamme kunnia Hänelle, sillä Karitsan häät ovat tulleet, ja Hänen vaimonsa on itsensä valmistanut" (Ilm 19:7). Mutta samalla kun Messiaan seurakunta valmistautuu, valmistautuu myös toinenkin "seurakunta", joka kantaa nimeä kreikaksi "Babylon" ja hepreaksi "Baabel". Tarvitsemme hengen silmää ja erikoista taivaallista silmävoidetta nähdäksemme "Baabelin" salaisuuden. Sillä kaikessa suuri vastustajamme, saatana, matkii Jumalaa. Lue Ilm 19:20; 20:1,2.

"Ja tuli yksi niistä seitsemästä enkelistä, joilla oli ne seitsemän maljaa, ja puhui minulle sanoen: 'Tule, minä näytän sinulle sen suuren porton tuomion, joka istuu paljojen vetten päällä, hänen, jonka kanssa maan kuninkaat ovat haureutta harjoittaneet ja jonka haureuden viinistä maan asukkaat ovat juopuneet'" (Ilm 17:1,2).

Uskoton nainen saa nimen "portto". Silloin, kun Messiaan morsian antautuu toiselle, se ei ole enää puhdas morsian, ja luopumuksensa tähden se saa porton nimen. Ja lopunajan kristillisyys on kulkeutumassa aimo askelin tätä kauheaa luopumusta kohden. Meidän tulee siis valvoa ja tarkkailla aikaa ollaksemme selvillä ajasta, jossa elämme.

Pysähdymme nyt hetkeksi tarkastamaan suuren Baabelin salaisuutta.


1. Nainen istuu paljojen vetten päällä

Samassa yhteydessä Johannekselle selitettiin paljojen vesien merkitys. "Ja hän sanoi minulle: 'Vedet, jotka sinä näit, tuolla, missä portto istuu, ovat kansoja ja väkijoukkoja ja kansanheimoja ja kieliä...'" (Ilm 17:15).

Siis aivan päinvastoin kuin Messiaan seurakunta, joka lepää Messias-kalliolla, Baabel istuu kansojen päällä. Suuret kansanmassat ovat sitä kannattamassa. Ei ole puhettakaan, että ne olisi ostettu maasta ja kansoista ja kansanheimoista ja että ne olisivat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä, niinkuin Messiaan seurakunta. Ilm 7:9-14. Kansat pesemättöminä ja muuttumattomina ovat kannattamassa tätä suurta Baabelia; eikä peto sallisikaan mitään sellaista "seurakunnaltaan".

Baabel kirjoitti:

SEURAKUNTA VAI BAABEL

"Tämä salaisuus on suuri; minä tarkoitan Messiasta ja seurakuntaa" (Ef 5:32).
"Ja hänen otsaansa oli kirjoitettu nimi, salaisuus:
'Suuri Babylon, maan porttojen ja kauhistuksien äiti'" (Ilm 17:5).

Seurakunta ja Baabel, siinä kaksi suurta salaisuutta ja vastakohtaa: seurakunta, Messiaan morsian, ja Baabel, antikristuksen morsian. Mitkä valtavat vastakohdat astuvatkaan tässä eteemme! Messiaan seurakunta on parhaillaan valmistusvaiheessa, sillä Karitsan häät alkavat pian. Siksi Pyhä Henki huutaa: "Iloitkaamme ja riemuitkaamme ja antakaamme kunnia Hänelle, sillä Karitsan häät ovat tulleet, ja Hänen vaimonsa on itsensä valmistanut" (Ilm 19:7). Mutta samalla kun Messiaan seurakunta valmistautuu, valmistautuu myös toinenkin "seurakunta", joka kantaa nimeä kreikaksi "Babylon" ja hepreaksi "Baabel". Tarvitsemme hengen silmää ja erikoista taivaallista silmävoidetta nähdäksemme "Baabelin" salaisuuden. Sillä kaikessa suuri vastustajamme, saatana, matkii Jumalaa. Lue Ilm 19:20; 20:1,2.

"Ja tuli yksi niistä seitsemästä enkelistä, joilla oli ne seitsemän maljaa, ja puhui minulle sanoen: 'Tule, minä näytän sinulle sen suuren porton tuomion, joka istuu paljojen vetten päällä, hänen, jonka kanssa maan kuninkaat ovat haureutta harjoittaneet ja jonka haureuden viinistä maan asukkaat ovat juopuneet'" (Ilm 17:1,2).

Uskoton nainen saa nimen "portto". Silloin, kun Messiaan morsian antautuu toiselle, se ei ole enää puhdas morsian, ja luopumuksensa tähden se saa porton nimen. Ja lopunajan kristillisyys on kulkeutumassa aimo askelin tätä kauheaa luopumusta kohden. Meidän tulee siis valvoa ja tarkkailla aikaa ollaksemme selvillä ajasta, jossa elämme.

Pysähdymme nyt hetkeksi tarkastamaan suuren Baabelin salaisuutta.


1. Nainen istuu paljojen vetten päällä

Samassa yhteydessä Johannekselle selitettiin paljojen vesien merkitys. "Ja hän sanoi minulle: 'Vedet, jotka sinä näit, tuolla, missä portto istuu, ovat kansoja ja väkijoukkoja ja kansanheimoja ja kieliä...'" (Ilm 17:15).

Siis aivan päinvastoin kuin Messiaan seurakunta, joka lepää Messias-kalliolla, Baabel istuu kansojen päällä. Suuret kansanmassat ovat sitä kannattamassa. Ei ole puhettakaan, että ne olisi ostettu maasta ja kansoista ja kansanheimoista ja että ne olisivat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä, niinkuin Messiaan seurakunta. Ilm 7:9-14. Kansat pesemättöminä ja muuttumattomina ovat kannattamassa tätä suurta Baabelia; eikä peto sallisikaan mitään sellaista "seurakunnaltaan".

Lue lisää

Ylösnousseet hedelmällisyysjumalat

Manalan Valtiatar
Jumalatar
Hedelmällisyyden Jumala (mies)
Tämän surmaaja tai kuolintapa
Huomautuksia:

Mesopotamia Ereshkigal Ishtar Tammuz --- Ylösnousun jälkeen häät.

Egypti (myöh. Osiris) Isis Osiris Set (sokea) Osiriksen hauta kasvaa heti kukkia ja puita

Vähä-Aasia Kybele / Diana Attis Itsemurha Pyhä ehtoollinen

Syyria, Kanaan,

Foinikia Astarte, Asera Baal-Adonis Metsäkarju Ylösnousua juhlitaan orgioilla

Kreikka Persephone Artemis Afrodite Adonis Persephone ottaa haltuunsa Rappeutunut versio edell.

Germaaninen mytologia Hel Frigga / Nerthus Balder Hodr (sokea)
[Loki syyllinen] Ei herää henkiin

Suomi Pohjolan Emäntä ???!!! Lemminkäinen Ulappalan sokea ukko Kasvit versovat L:n ruumiista.

Katolinen usko Maria Jesus P.Pilatus [Kaifas]

hedelmällisyysjumalat kirjoitti:

Ylösnousseet hedelmällisyysjumalat

Manalan Valtiatar
Jumalatar
Hedelmällisyyden Jumala (mies)
Tämän surmaaja tai kuolintapa
Huomautuksia:

Mesopotamia Ereshkigal Ishtar Tammuz --- Ylösnousun jälkeen häät.

Egypti (myöh. Osiris) Isis Osiris Set (sokea) Osiriksen hauta kasvaa heti kukkia ja puita

Vähä-Aasia Kybele / Diana Attis Itsemurha Pyhä ehtoollinen

Syyria, Kanaan,

Foinikia Astarte, Asera Baal-Adonis Metsäkarju Ylösnousua juhlitaan orgioilla

Kreikka Persephone Artemis Afrodite Adonis Persephone ottaa haltuunsa Rappeutunut versio edell.

Germaaninen mytologia Hel Frigga / Nerthus Balder Hodr (sokea)
[Loki syyllinen] Ei herää henkiin

Suomi Pohjolan Emäntä ???!!! Lemminkäinen Ulappalan sokea ukko Kasvit versovat L:n ruumiista.

Katolinen usko Maria Jesus P.Pilatus [Kaifas]

Lue lisää

Tammuz kuolee samaan aikaan kun kasvillisuus keskikesällä laskastuu kuivan kauden alkaessa Lähi-Idässä, jota perinteellisesti on pidetty maanviljelyn syntyseutuna. Jumalatar Ishtar hakee puolisonsa takaisin Manalasta tiettyjen vaiheiden jälkeen.
Osiriksen surmaa, paloittelee ja Niiliin heittää hänen sokea veljensä Set. Henkiinherättämiseen osallistuu joukko eri henkilöitä, sisar/puoliso Isis, äitinsä taivaan jumalatar Nut ja poikansa Horus. Palattuaan tuonpuoleisesta Osiris saa tehtäväkseen vainajien maan kuninkuuden. Muinaisegyptiläiset katsoivat Orisiksen kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan lunastaneet pelastuksen myös tavallisille kuolevaisillekin. Vert. kristinusko.
Jumalatar Kybele ihastuu Attikseen, joka kääntyykin erään nymfin puoleen. Kybele surmaa nymfin mustasukkaisena, ja Attis kuohitsee suruissaan itsensä kuusi-puun alla, mihin hän kuoleekin. Seuraa suruaika, joka päättyy ylösnousemukseen, ja Attis on jälleen Kybelen rinnalla, -ja luonto kukoistaa.
Attiksen/Kybelen papit kuohitsivat itsensä ko. surukauden päätös-pippaloissa, ns. veripäivänä 24.3. (dies sanquinis) jolloin kuuset kukkivat Anatoliassa punalatvaisina. Muut juhlijat tyytyivät vain viiltelemään itseään kasvien okailla (Älkää jäljitelkö kotioloissa!) niin että pappiskokelaiden initioitumista kannusti alaston verinen väkijoukko. 25.3. onkin jo ylösnousemuksen päivä: Hauta on avattu, ja Attis-Jumala on noussut kuolleista!
Pappien suorittamassa pyhässä mysteerissä nautittiin kuvaannollisesti uhrina kuolleen Jumalan lihaa ja verta, ja puhdistauduttiin Hänen verensä voimalla. Eräässä säilyneessä kolikossa on kuvattu ylösnoussut Attis Kybelen vierellä vaunuissa, ja teksti "Istuudu oikealle puolelleni". Vaunut liittynevät hedelmällisyysfestivaalien juhlakulkueeseen, joillaisesta myös Tacitus kertoo germaaneita esitellessään.
Kybelen juhlavaunuja vetävät leijonat ja hänet kuvataan myös valtaistuimellaan kissapetojen seurassa kuten Potnia jo neoliittisessa Catal Hüyükissä. Kysymys lienee siis samasta traditiosta, ja voimme olettaa keväisen hedelmällisyyskulkueen kuuluneen kulttimenoihin jo 6000 eKr. Anatoliassa aivan kuten viime vuosisadan Ritvalassa. Suomessa menot ovat ilmeisesti olleet hillitympiä..
Adoniskultti liittyy Astarten ja Afroditen palvontaan. Hänelle itselleen ei pyhitetty temppeleitä, eikä häntä patsaissa ym. kuvissa kuvattu yksin, vaan em. jumalattaren seurassa. Adoniksen ylösnousemuksen kunniaksi järjestettävistä orgioista on säilynyt Lukianoksen kuvaus.
Adoniksen yrttitarha oli omalaatuinen ja kansanomainen Adonis-kultin muoto. Jyviä kylvettiin ohueen multaan saviastiaan, jossa ne nopeasti itivät oraalle. Sitten niiden annettiin kuihtua. Tapahtuma kuvasi sekä luonnon kiertokulkua, että kuolemaa ja ylösnousemusta. Tapa on tunnettu Suomessakin.
Karjalassa ensimmäistä riihellistä puitaessa vanhat naiset kostuttivat syljellä ensimmäisinä irronneet rukiinjyvät, ja ne laitettiin kostean rievun sisään itämään. Kun puiminen kesti useita tunteja, jyvät ehtivät työntää itua jo puinnin aikana. Tavan liittymistä hedelmällisyyteen ei voine kiistää. Toinen Adoniksen tarha löytyy kristillisestä pääsiäistavasta kasvattaa ruohoa lautasella, niinikään ylösnousun symbolina. Pääsiäismunien kuvioinnin yhteys jumalatar-kulttiin käsitellään toisaalla näillä sivuilla.
Suomalaiset kansanomaiset juhannus-taiat, joissa tyttö etsii ennusmerkkejä tulevasta sulhasesta, ovat melko samantyyppisiä Euroopasta Intiaan, ajoittuvat vanhaan pakanalliseen juhlapäivään, ja niidenkin alkuperää on etsittävä maanviljelyn myötä näillekin leveysasteille tulleesta hedelmällisyyskultista.
Katoliseen kristillisyyteen ei ainakaan Raamatun kirjaimellisen tulkinnan mukaan kuulu vanhan Äiti-jumalattaren palvonta tai hedelmällisyyskultti, mutta jo Rooman valtakunnan aikana kirkko joutui sallimaan käännytetyille pakanoille vanhojen vuotuisjuhlien ym. riittien jatkamisen. Käytännölliset kirkkoisät siirsivätkin mm. J.Kristuksen syntymän uusille seurakuntalaisille sopivampaan vuodenaikaan: Kesästä talven pimeimpään aikaan, vanhan talvipäivänseisauksen juhlan ajankohtaan. Myöhempinäkin vuosisatoina Vatikaanin salaiset lähetysohjeet neuvoivat missionäärejä olemaan puuttumatta pakanoiden tapoihin. Ne tuli selittää kristillisiksi.
Erilaisia pakanallisia tapoja säilyi näin nykyaikaan asti kevyesti kristillisiksi naamioituina. Karjalassa jatkettiin pässien rituaaliteurastamista ortodoksisten rukoushuoneiden portailla, ja Mantsinsaaren härkäuhri-perinne jatkui tälle vuosisadalle. Sipoon ja Maarian keskiaikaisten kirkkojen seiniin maalatut minolaiset labyrintit liittyvät po. aiheeseen.
Jumalattaren uskonnon ja katolisuuden välillä oli tietty sovittamattomuus, ja aluksi kirkon hierarkia teki kaikkensa Vanhan Uskonnon estämiseksi, ja tässä tukeuduttiin mm. apostoli Paavaliin jonka yhteenotto Efeson Diana-kultin kanssa on hyvin tunnettu. Vuonna 431 jKr. Efeson kirkolliskokous antoi kuitenkin periksi ja julisti Marian viralliseksi Jumalanäidiksi. Katolisella Maria-kultilla oli aivan erityinen merkitys Suomessa ja Virossa.
Kun Vatikaani ja paavin täällä toimivat legaatit pyrkivät 1100-1200 -luvuilla muodostamaan suomalaisille, virolaisille ja liiviläisille alueille näiden maiden omista kansallisuuksista rekrytoidut kirkollis-maalliset hallinnot, eli siis paavin alaiset valtiot, Viro julistettiin "Maarian maaksi". Nimitys korotti Suomenlahden ympäristön hyvin korkeaan seuraan, sillä Jeesuksen, "Pojan", maa oli Palestiina, Pyhä maa.
Katolisen ajan Suomessa Marian oletetaan olleen jopa Jeesusta tärkeämpi palvottava. Tämä on hyvin luonnollista sitä taustaa vasten, että Tammuz, Attis ja Adonis olivat jumaluuspariinsa nähden aina apuhenkilöitä, mutta onko todisteita siitä, että Maria/Äitijumala -kultti oli tunnettu suomalaisten keskuudessa ennen kristillisyyttä. Niitä on.
Muistiinkirjoitetuista suomalaisista kansanrunoista löytyy "Voiteen sanat", joissa pyydetään avuksi Neitsyt Mariaa, jolla on "...Tuhat rinnassa niseä, Sata sarvea selässä" (SKVR VII 3 No. 352) Sarvet liittyvät mehiläis-vertaukseen, mutta "tuhat nisää" löydämme itse Kybele-Artemikselta, muurikruunuiselta. Hänen patsaansa pysyivät pitkään poissa koulukirjojen sivuilta, koska antiikin kreikkalaiset taiteilijat kuvasivat jumalattaren ylävartalon täyteen meheviä rintoja. Nyt tiedämme, että kalevalaisilla runonlaulajillamme oli samanlainen näkemys.
Saxo Grammaticus, kronikoitsija ja Tanskan piispan Absalonin sihteeri, on tunnetuimpia historian lähteitä varhais-keskiajan Euroopasta. Hän liittää Itämeren pohjoispäähän kaksi kummallista nimikettä: Insula Amazones ja Terra Feminarum. Jälkimmäinen on Saxon mukaan yhtä kaukana Birkasta ja Revalistä (=Tallinna).
Miksi Pohjoismaiden eräs ensimmäisistä ja loistavimmista katolisen ajan oppineista osoittaa sormellaan Suomea, ja nimeää sen naisten maaksi? Ja jos katolisen kirkon uskollinen poika, piispan kanslian asioiden valmistelija ja muistiinmerkitsijä Saxo, liittää meihin suomalaisiin, sillä meistähän on kysymys, feminiinisen määreen, on pakko kysyä miten tämä liittyy Vatikaanin vähän myöhempään suunnitelmaan Baltian kirkkovaltiosta, ja miksi Maria!?!?
Oliko "Marialla" perinteitä tälläsuunnalla, ja kuinka pitkältä ajalta eKr.?? Saagat tuntevat Suomen (Finland) ja Kainuun (Kveenland), jotka esitetään myös saman suomalaisen hallitsijan valtakuntana. Kveen-, Qween-, Queen- sanan alku kuulostaa hyvin naiseen viittaavalta, mutta saagojen mainitsemat suomalaiset hallitsijat ovat miehiä.
Queen ei ehkä tarkoittanutkaan poliittista vallankäyttäjää, vaan Jumalatarta. Jos näin on, katolisen kirkon lähetys-strategit ovat hyvinkin voineet suunnitella käyttävänsä täällä pohjolassa Etelä-Euroopassa jo hyväksi havaittua taktiikkaa korvata pakanallinen Jumalatar kristillisellä Jumalan Äidillä. Emme toki tiedä, mitä he suunnittelivat, mutta tiedämme mitä he tekivät: He tekivät juuri näin.
Tiedoissamme on siis suomalaiseen muinaisuskoon kuuluneen eurooppalaisen maa/hedelmällisyys-jumalattaren kanssa yhtenevän Jumalattaren kokoinen ja näköinen aukko.

Pyhän Birgitan syntymän 700-vuotisjuhlan kunniaksi koottu teos esittelee monipuolisesti pyhimykseksi julistetun oppineen naisen, visionäärin, teologin ja suuren äitihahmon

elämää sekä hänen vaikutustaan Suomessa.

Uplannissa syntynyt ja Roomassa kuollut Birgitta Birgerintytär (1303–1373) oli Ruotsi-Suomen ensimmäinen Euroopan laajuisesti tunnettu nainen, kuuluisa jumalallisten näkyjen näkijä, kuninkaiden ja paavien neuvonantaja.

Birgitta julistettiin pyhimykseksi vuonna 1391 Rooman Pietarinkirkossa. Kolme vuotta myöhemmin hänestä tuli katolisen Ruotsin ja sen osana myös Suomen suojeluspyhimys. Nykyinen paavi Johannes Paavali II julisti Birgitan Euroopan suojeluspyhimykseksi vuonna 1999.

Kiinnostavasti kuvitetussa teoksessa kerrotaan Birgitan elämästä ja hänen vaikutuksestaan Suomessa. Monissa maamme kirkoissa on yhä jäljellä birgittalaisvaikutteita, niin veistoksia, alttarikaappien maalauksia kuin kalkkimaalauksiakin. Myös Naantalin birgittalaisluostarin nunnien elämästä on saatavissa mielenkiintoista aineistoa.

Pyhä Birgitta! kirjoitti:

Pyhän Birgitan syntymän 700-vuotisjuhlan kunniaksi koottu teos esittelee monipuolisesti pyhimykseksi julistetun oppineen naisen, visionäärin, teologin ja suuren äitihahmon

elämää sekä hänen vaikutustaan Suomessa.

Uplannissa syntynyt ja Roomassa kuollut Birgitta Birgerintytär (1303–1373) oli Ruotsi-Suomen ensimmäinen Euroopan laajuisesti tunnettu nainen, kuuluisa jumalallisten näkyjen näkijä, kuninkaiden ja paavien neuvonantaja.

Birgitta julistettiin pyhimykseksi vuonna 1391 Rooman Pietarinkirkossa. Kolme vuotta myöhemmin hänestä tuli katolisen Ruotsin ja sen osana myös Suomen suojeluspyhimys. Nykyinen paavi Johannes Paavali II julisti Birgitan Euroopan suojeluspyhimykseksi vuonna 1999.

Kiinnostavasti kuvitetussa teoksessa kerrotaan Birgitan elämästä ja hänen vaikutuksestaan Suomessa. Monissa maamme kirkoissa on yhä jäljellä birgittalaisvaikutteita, niin veistoksia, alttarikaappien maalauksia kuin kalkkimaalauksiakin. Myös Naantalin birgittalaisluostarin nunnien elämästä on saatavissa mielenkiintoista aineistoa.

Lue lisää

http://www.kolumbus.fi/birgitta.turku/index.fi.htm

=Olisiko tässä jotakin tuosta rukouksesta?

CHARTA OECUMENICA

Suuntaviivat laajempaan yhteistyöhön Euroopan kirkkojen kesken
“Kunnia Isälle, ja Pojalle, ja Pyhälle Hengelle”

Euroopan kirkkojen konferenssina (EKK) ja Euroopan katolisten piispainkokousten neuvostona (CCEE) me olemme lujasti päättäneet Baselissa (1989) ja Grazissa (1997) pidettyjen kahden Euroopan ekumeenisen yleiskokouksen sanomien hengessä säilyttää ja kehittää edelleen sitä yhteyttä, joka keskuudessamme on jo päässyt kasvuun. Kiitämme Kolmiyhteistä Jumalaamme siitä, että hän ohjaa Pyhän Hengen kautta askeleemme kohti yhä syvempää yhteyttä.
Monet ekumeenisen yhteistyön muodot ovat jo osoittautuneet toimiviksi. Kristuksen rukous kuuluu: “...että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut” (Joh. 17:21). Jos haluamme olla uskollisia tälle rukoukselle, emme voi olla tyytyväisiä nykyiseen tilanteeseen. Meidän tulee sen sijaan olla tietoisia syyllisyydestämme ja valmiita katumukseen. Meidän tulee pyrkiä voittamaan kaikki se jakautuminen, jota vielä on keskuudessamme, niin että voimme yhdessä julistaa evankeliumin sanomaa uskottavasti kaikille ihmisille.

Kuunnellen yhdessä Jumalan sanaa Pyhässä Raamatussa ja kutsuttuina tunnustamaan yhteistä uskoamme ja toimimaan yhdessä sen totuuden mukaisesti, jonka olemme oivaltaneet, antakaamme todistus rakkaudesta ja toivosta, jotka on tarkoitettu kaikille ihmisille.

Eurooppa - Atlantilta Uralille, Nordkapista Välimerelle - on nyt kulttuurisesti pluralistisempi kuin milloinkaan ennen. Evankeliumin mukaisesti me haluamme puolustaa Jumalan kuvaksi luodun ihmisen arvoa ja työskennellä yhdessä kirkkoina kansojen ja kulttuurien keskinäisen sovinnon rakentamiseksi.

Tässä hengessä me hyväksymme tämän asiakirjan yhteisenä sitoutumisenamme vuoropuheluun ja yhteistyöhön. Se antaa kuvan perustavista ekumeenisista vastuualueista ja niistä johtuvista toiminnan suuntaviivoista ja sitoumuksista. Sen tarkoituksena on edistää ekumeenista dialogin ja yhteistyön kulttuuria kirkon elämän kaikilla tasoilla ja antaa sille yhteisesti sovitut kriteerit. Tämä asiakirja ei ole kuitenkaan luonteeltaan virallisesti velvoittava tai dogmaattinen eikä sillä ole kirkkolain sitovuutta. Sen auktoriteetti perustuu Euroopan kirkkojen ja ekumeenisten järjestöjen vapaaehtoiseen sitoutumiseen. Tämän perustekstin pohjalta ne voivat muotoilla omat paikalliset lisäyksensä, jotka vastaavat niiden omia erityishaasteita ja niistä johtuvia sitoumuksia.

http://www.evl.fi/kkh/kuo/CHARTAsuo.html

OECUMENICA kirjoitti:

=Olisiko tässä jotakin tuosta rukouksesta?

CHARTA OECUMENICA

Suuntaviivat laajempaan yhteistyöhön Euroopan kirkkojen kesken
“Kunnia Isälle, ja Pojalle, ja Pyhälle Hengelle”

Euroopan kirkkojen konferenssina (EKK) ja Euroopan katolisten piispainkokousten neuvostona (CCEE) me olemme lujasti päättäneet Baselissa (1989) ja Grazissa (1997) pidettyjen kahden Euroopan ekumeenisen yleiskokouksen sanomien hengessä säilyttää ja kehittää edelleen sitä yhteyttä, joka keskuudessamme on jo päässyt kasvuun. Kiitämme Kolmiyhteistä Jumalaamme siitä, että hän ohjaa Pyhän Hengen kautta askeleemme kohti yhä syvempää yhteyttä.
Monet ekumeenisen yhteistyön muodot ovat jo osoittautuneet toimiviksi. Kristuksen rukous kuuluu: “...että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut” (Joh. 17:21). Jos haluamme olla uskollisia tälle rukoukselle, emme voi olla tyytyväisiä nykyiseen tilanteeseen. Meidän tulee sen sijaan olla tietoisia syyllisyydestämme ja valmiita katumukseen. Meidän tulee pyrkiä voittamaan kaikki se jakautuminen, jota vielä on keskuudessamme, niin että voimme yhdessä julistaa evankeliumin sanomaa uskottavasti kaikille ihmisille.

Kuunnellen yhdessä Jumalan sanaa Pyhässä Raamatussa ja kutsuttuina tunnustamaan yhteistä uskoamme ja toimimaan yhdessä sen totuuden mukaisesti, jonka olemme oivaltaneet, antakaamme todistus rakkaudesta ja toivosta, jotka on tarkoitettu kaikille ihmisille.

Eurooppa - Atlantilta Uralille, Nordkapista Välimerelle - on nyt kulttuurisesti pluralistisempi kuin milloinkaan ennen. Evankeliumin mukaisesti me haluamme puolustaa Jumalan kuvaksi luodun ihmisen arvoa ja työskennellä yhdessä kirkkoina kansojen ja kulttuurien keskinäisen sovinnon rakentamiseksi.

Tässä hengessä me hyväksymme tämän asiakirjan yhteisenä sitoutumisenamme vuoropuheluun ja yhteistyöhön. Se antaa kuvan perustavista ekumeenisista vastuualueista ja niistä johtuvista toiminnan suuntaviivoista ja sitoumuksista. Sen tarkoituksena on edistää ekumeenista dialogin ja yhteistyön kulttuuria kirkon elämän kaikilla tasoilla ja antaa sille yhteisesti sovitut kriteerit. Tämä asiakirja ei ole kuitenkaan luonteeltaan virallisesti velvoittava tai dogmaattinen eikä sillä ole kirkkolain sitovuutta. Sen auktoriteetti perustuu Euroopan kirkkojen ja ekumeenisten järjestöjen vapaaehtoiseen sitoutumiseen. Tämän perustekstin pohjalta ne voivat muotoilla omat paikalliset lisäyksensä, jotka vastaavat niiden omia erityishaasteita ja niistä johtuvia sitoumuksia.

http://www.evl.fi/kkh/kuo/CHARTAsuo.html

Lue lisää

22.1.02 - Luterilaiset mukana uskontojenvälisessä rauhanrukouspäivässä

Luterilaisen maailmanliiton pääsihteeri Ishmael Noko ja Jordanian luterilainen piispa Munib Younan edustavat luterilaisia maailmanlaajuisessa rukouspäivässä rauhan puolesta, jota vietetään 24. tammikuuta Italian Assisissa.

Maailman rauhan rukouspäivään osallistuu satoja eri kristillisten kirkkojen ja muiden uskontojen - muslimien, juutalaisten, hindujen, buddhalaisten sekä perinteisten afrikkalaisten uskontojen - edustajia. Rukouspäivän on kutsunut koolle paavi Johannes Paavali II.

Uskontojen edustajat kokoontuvat Assisiin rukoilemaan vihollisuuksien päättymisen puolesta ja todellisen rauhan saavuttamiseksi maailmassa. Erityisesti tapahtumassa muistetaan syyskuussa Yhdysvalloissa tapahtuneiden terrori-iskujen synnyttämiä jännitteitä.

Rauhanrukouspäivään kuuluvat rukoushetkien lisäksi muun muassa uskontojen edustajien puheenvuorot sekä yhteisen rauhanjulistuksen julkaiseminen.

Samaan aikaan rauhanrukouspäivän kanssa vietetään vuosittaista kristittyjen ykseyden rukousviikkoa, joka päättyy 25. tammikuuta. (KT/LML 22.1.2002 kh)

Sen pääsanoma on rukoilla uskontokiihkoilijoiden fasismia vastaan. Raamattu, Toora ja koraani eivät ole päähän hakkaamista varten.

esirukoilija kirjoitti:

Sen pääsanoma on rukoilla uskontokiihkoilijoiden fasismia vastaan. Raamattu, Toora ja koraani eivät ole päähän hakkaamista varten.

ja sinulla onkin tärkeä tehtävä esirukoilijana, ettei inkvisition ja holocaustin kauhut enää pääse toistumaan.

Inkvisitio
Kun roomalaiskatolinen kirkko oli vahvistanut asemaansa siinä määrin, että se saattoi ryhtyä valvomaan oikeaoppisuuden säilyttämistä, perustettiin paavin toimesta inkvisitio. Inkvisiton tehtävänä oli yksinkertaisesti kitkeä kristikunnasta kaikenlainen noituus, alkemian harjoittaminen, taikuus, kerettiläisyys sekä muu harhaoppisuus. Inkvisitio valvoi, että kirkon opit säilyivät puhtaina ja katsoi, että kaikesta poikkeavasta oli vain oikeudenmukaista antaa rangaistuksia. Erityisen tarkkaan inkvisitio valvoi kerettiläisiä: vuonna 1231 paavi Gregorius IX määräsi toimielimen kohdistamaan toimintansa nimenomaan kerettiläisyyttä vastaan.

esirukoilija kirjoitti:

Sen pääsanoma on rukoilla uskontokiihkoilijoiden fasismia vastaan. Raamattu, Toora ja koraani eivät ole päähän hakkaamista varten.

Ihanaa, että olet havainnut nuo ovelat valtapyrkimykset, jotka tulevat esiin sitten, kun ollaan edetty tarpeeksi pitkälle uskonnollisessa yhdentymisessä.

Minusta päähän hakkaaminen pyhillä kirjoilla on inkvisition kesyimpiä konsteja saada ihmiset uskomaan oikein niiden sisällön.

Tutkipa hiukan inkvisition historiaa, niin kyllä ymmärrät tuon jalon tehtäväsi tämän maan esirukoilijana tuollaista toimintaa vastaan.

Toivotan sinulle runsasta Jumalan siunausta ja kestämistä tuossa rukousportissa.

Evankeliumi Matteuksen mukaan 6
6. Vaan sinä, kun rukoilet, mene kammioosi ja sulje ovesi ja rukoile Isääsi, joka on salassa; ja sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle julkisesti.

esirukoilija kirjoitti:

Sen pääsanoma on rukoilla uskontokiihkoilijoiden fasismia vastaan. Raamattu, Toora ja koraani eivät ole päähän hakkaamista varten.

ESIRUKOILIJA, ole urhoollinen ja kestävä loppuun asti!

Ilmestyskirja:
12:17 Ja lohikäärme vihastui vaimoon ja lähti käymään sotaa muita hänen jälkeläisiänsä vastaan, jotka pitävät Jumalan käskyt ja joilla on Jeesuksen todistus.

Johanneksen ilmestys 13
Merestä nouseva petoi saa voiman lohikäärmeeltä, puhuu pilkkasanoja, sotii pyhiä vastaan ja voittaa heidät 1-10.
Toinen peto, maasta nouseva, tekee ihmeitä edellisen pedon nähden, saattaa maan asukkaat kumartamaan sitä ja sen kuvaa sekä panemaan merkin oikeaan käteensä ja otsaansa 11-18.1. Ja minä näin pedon nousevan merestä; sillä oli kymmenen sarvea ja seitsemän päätä, ja sarvissansa kymmenen kruunua, ja sen päihin oli kirjoitettu pilkkaavia nimiä.
2. Ja peto, jonka minä näin, oli leopardin näköinen, ja sen jalat ikäänkuin karhun, ja sen kita niinkuin leijonan kita. Ja lohikäärme antoi sille voimansa ja valtaistuimensa ja suuren vallan.
3. Ja minä näin yhden sen päistä olevan ikäänkuin kuoliaaksi haavoitetun, mutta sen kuolinhaava parantui. Ja koko maa seurasi ihmetellen petoa.
4. Ja he kumarsivat lohikäärmettä, koska se oli antanut sellaisen vallan pedolle, ja kumarsivat petoa sanoen: "Kuka on pedon vertainen, ja kuka voi sotia sitä vastaan?"
5. Ja sille annettiin suu puhua suuria sanoja ja pilkkapuheita, ja sille annettiin valta tehdä sitä neljäkymmentä kaksi kuukautta.
6. Ja se avasi suunsa Jumalaa pilkkaamaan, pilkatakseen hänen nimeänsä ja hänen majaansa, niitä, jotka taivaassa asuvat.
7. Ja sille annettiin valta käydä sotaa pyhiä vastaan ja voittaa heidät, ja sen valtaan annettiin kaikki sukukunnat ja kansat ja kielet ja kansanheimot.
8. Ja kaikki maan päällä asuvaiset kumartavat sitä, jokainen, jonka nimi ei ole kirjoitettu teurastetun Karitsan elämänkirjaan, hamasta maailman perustamisesta.
9. Jos kenellä on korva, hän kuulkoon.
10. Jos kuka vankeuteen vie, niin hän itse vankeuteen joutuu; jos kuka miekalla tappaa, hänet pitää miekalla tapettaman. Tässä on pyhien kärsivällisyys ja usko.
11. Ja minä näin toisen pedon nousevan maasta, ja sillä oli kaksi sarvea niinkuin karitsan sarvet, ja se puhui niinkuin lohikäärme.
12. Ja se käyttää kaikkea ensimmäisen pedon valtaa sen nähden ja saattaa maan ja siinä asuvaiset kumartamaan ensimmäistä petoa, sitä, jonka kuolinhaava parani.
13. Ja se tekee suuria ihmeitä, niin että saa tulenkin taivaasta lankeamaan maahan ihmisten nähden.
14. Ja se villitsee maan päällä asuvaiset niillä ihmeillä, joita sen sallittiin tehdä pedon nähden; se yllyttää maan päällä asuvaiset tekemään sen pedon kuvan, jossa oli miekanhaava ja joka virkosi.
15. Ja sille annettiin valta antaa pedon kuvalle henki, että pedon kuva puhuisikin ja saisi aikaan, että ketkä vain eivät kumartaneet pedon kuvaa, ne tapettaisiin.
16. Ja se saa kaikki, pienet ja suuret, sekä rikkaat että köyhät, sekä vapaat että orjat, panemaan merkin oikeaan käteensä tai otsaansa,
17. ettei kukaan muu voisi ostaa eikä myydä kuin se, jossa on merkki: pedon nimi tai sen nimen luku.
18. Tässä on viisaus. Jolla ymmärrys on, se laskekoon pedon luvun; sillä se on ihmisen luku. Ja sen luku on kuusisataa kuusikymmentä kuusi.

Johanneksen ilmestys 17
Enkeli näyttää Johannekselle sen suuren porton, joka istuu pedon selässä 1-6, ja selittää hänelle näyn 7-18.
1. Ja tuli yksi niistä seitsemästä enkelistä, joilla oli ne seitsemän maljaa, ja puhui minulle sanoen: "Tule, minä näytän sinulle sen suuren porton tuomion, joka istuu paljojen vetten päällä,
2. hänen, jonka kanssa maan kuninkaat ovat haureutta harjoittaneet ja jonka haureuden viinistä maan asukkaat ovat juopuneet".
3. Ja hän vei minut hengessä erämaahan. Siellä minä näin naisen istuvan helakanpunaisen pedon selässä; peto oli täynnä pilkkaavia nimiä, ja sillä oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea.
4. Ja nainen oli puettu purppuraan ja helakanpunaan ja koristettu kullalla ja jalokivillä ja helmillä ja piti kädessään kultaista maljaa, joka oli täynnä kauhistuksia ja hänen haureutensa riettauksia.
5. Ja hänen otsaansa oli kirjoitettu nimi, salaisuus: "Suuri Babylon, maan porttojen ja kauhistuksien äiti".
6. Ja minä näin sen naisen olevan juovuksissa pyhien verestä ja Jeesuksen todistajain verestä; ja nähdessäni hänet minä suuresti ihmettelin.
7. Ja enkeli sanoi minulle: "Miksi ihmettelet? Minä sanon sinulle tuon naisen salaisuuden ja tuon pedon salaisuuden, joka häntä kantaa ja jolla on seitsemän päätä ja kymmenen sarvea.
8. Peto, jonka sinä näit, on ollut, eikä sitä enää ole, mutta se on nouseva syvyydestä ja menevä kadotukseen; ja ne maan päällä asuvaiset, joiden nimet eivät ole kirjoitetut elämän kirjaan, hamasta maailman perustamisesta, ihmettelevät, kun he näkevät pedon, että se on ollut eikä sitä enää ole, mutta se on tuleva.
9. Tässä on ymmärrys, jossa viisaus on: Ne seitsemän päätä ovat seitsemän vuorta, joiden päällä nainen istuu; ne ovat myös seitsemän kuningasta;
10. heistä on viisi kaatunut, yksi on, viimeinen ei ole vielä tullut, ja kun hän tulee, pitää hänen vähän aikaa pysymän.
11. Ja peto, joka on ollut ja jota ei enää ole, on itse kahdeksas, ja on yksi noista seitsemästä, ja menee kadotukseen.
12. Ja ne kymmenen sarvea, jotka sinä näit, ovat kymmenen kuningasta, jotka eivät vielä ole saaneet kuninkuutta, mutta saavat vallan niinkuin kuninkaat yhdeksi hetkeksi pedon kanssa.
13. Näillä on yksi ja sama mieli, ja he antavat voimansa ja valtansa pedolle.
14. He sotivat Karitsaa vastaan, mutta Karitsa on voittava heidät, sillä hän on herrain Herra ja kuningasten Kuningas; ja kutsutut ja valitut ja uskolliset voittavat hänen kanssansa."
15. Ja hän sanoi minulle: "Vedet, jotka sinä näit, tuolla, missä portto istuu, ovat kansoja ja väkijoukkoja ja kansanheimoja ja kieliä.
16. Ja ne kymmenen sarvea, jotka sinä näit, ja peto, ne vihaavat porttoa ja riisuvat hänet paljaaksi ja alastomaksi ja syövät hänen lihansa ja polttavat hänet tulessa.
17. Sillä Jumala on pannut heidän sydämeensä, että he täyttävät hänen aivoituksensa, yksimielisesti, ja antavat kuninkuutensa pedolle, kunnes Jumalan sanat täyttyvät.
18. Ja nainen, jonka sinä näit, on se suuri kaupunki, jolla on maan kuninkaitten kuninkuus."

esirukoilija kirjoitti:

Sen pääsanoma on rukoilla uskontokiihkoilijoiden fasismia vastaan. Raamattu, Toora ja koraani eivät ole päähän hakkaamista varten.

Kidutus yhdistetään inkvisitoriseen tutkintamenetelmään. Paavi Innocentius IV laillisti kerettiläisen kuulustelemisen kidutuksen avulla vuonna 1252. Totta onkin, että prosessissa käytetiin kidutusta, kuten esimerkiksi nk. strappadoa.

Strappado

Strappadossa tutkittava ripustettiin köyden avulla käsistään kattoon. Kun köysi kulki katossa olevan pyörän kautta alas, voitiin tutkittava vetää ilmaan ja pudottaa alas siten, ettei tämä kuitenkaan vastannut lattiaan. Jos köysi kiinnitettiin selän takana yhteen sidottuihin käsiin, aiheutti pudotus lapojen erittäin tuskallisen sijoiltaan menon.

Strappado oli yksi näiden fasististen uskontokiihkoilijoiden keinoista, mutta kuten tiedetään kiusaamisen, kidutuksen ja tappamisen keinot olivat lähes rajattomat kuten roviot, venytykset, hukuttamiset, häpäisemiset yms.

mätkiminen kirjoitti:

Kidutus yhdistetään inkvisitoriseen tutkintamenetelmään. Paavi Innocentius IV laillisti kerettiläisen kuulustelemisen kidutuksen avulla vuonna 1252. Totta onkin, että prosessissa käytetiin kidutusta, kuten esimerkiksi nk. strappadoa.

Strappado

Strappadossa tutkittava ripustettiin köyden avulla käsistään kattoon. Kun köysi kulki katossa olevan pyörän kautta alas, voitiin tutkittava vetää ilmaan ja pudottaa alas siten, ettei tämä kuitenkaan vastannut lattiaan. Jos köysi kiinnitettiin selän takana yhteen sidottuihin käsiin, aiheutti pudotus lapojen erittäin tuskallisen sijoiltaan menon.

Strappado oli yksi näiden fasististen uskontokiihkoilijoiden keinoista, mutta kuten tiedetään kiusaamisen, kidutuksen ja tappamisen keinot olivat lähes rajattomat kuten roviot, venytykset, hukuttamiset, häpäisemiset yms.

Lue lisää

maanpäällisenä sijaisena on varmasti tieto ja taito näissäkin asioissa.

Kyllähän hän jo silloin oli erehtymätön, vaikkakaan siitä ei vielä silloin oltu tehty dogmia.

Lopultahan Hän ajatteli/ajattelee noiden harhaoppisten parasta ja tunnettuahan on, ettei kaikki ihan vähällä USKO.

Turha on esirukoilijan taistella tutkainta vastaan, se tapahtuu Hänen tahdostaan, mikä on tarkoitus tapahtua.

Parempi on ja nyt valita puolensa, ettei joudu turhaan tuollaisiin uskonkoetuksiin.

Fani kirjoitti:

maanpäällisenä sijaisena on varmasti tieto ja taito näissäkin asioissa.

Kyllähän hän jo silloin oli erehtymätön, vaikkakaan siitä ei vielä silloin oltu tehty dogmia.

Lopultahan Hän ajatteli/ajattelee noiden harhaoppisten parasta ja tunnettuahan on, ettei kaikki ihan vähällä USKO.

Turha on esirukoilijan taistella tutkainta vastaan, se tapahtuu Hänen tahdostaan, mikä on tarkoitus tapahtua.

Parempi on ja nyt valita puolensa, ettei joudu turhaan tuollaisiin uskonkoetuksiin.

Lue lisää

Inkvisitio on ymmärretty monesti väärin.

Se voidaan ymmärtää myös maan päällisenä kiirastulena, jonka päämääränä on jalostaa sielu mahdollisimman hyväksi ennen tuon puoleiseen kiirastuleen joutumista.

Inkvisitiohan oli periaatteessa ilmainen eli työ(hoito)kustannuksia ei veloitettu asiakkaalta.

Totuuden nimessä täytyy sanoa, että joskus saattoi kyllä menettää koko omaisuutensa.

Oppi kiirastulesta katolisen kirkon katekismuksessa (1953).
Siinä opetetaan tästä asiasta mm. seuraavissa kohdissa. Yhdessä niistä mainitaan myös katoliselle kirkolle tyypillinen toiminta eli rukoukset ja messut kiirastulessa olevien puolesta:

Minne sielu tulee heti yksityisen tuomion jälkeen?

Sielu joutuu joko taivaaseen tai helvettiin tahi kiirastuleen. (s. 57)

Mitkä sielut tulevat kiirastuleen?

Kiirastuleen tulevat niiden hurskaiden sielut, jotka joko ovat anteeksiannettavissa synneissä eronneet elämästä tai syntiensä tähden vielä saavat kärsiä ajallisia rangaistuksia. (s. 57,58)

Kauanko sielut pysyvät kiirastulessa?

Sielut pysyvät kiirastulessa, kunnes he ovat täydellisesti puhtaat ja ansaitsevat Jumalan katselemisen. (s. 58)

Missä yhteydessä olemme kiirastulessa olevien sielujen kanssa?

Me autamme heitä rukouksilla, almuilla ja muilla hyvillä töillä, varsinkin pyhällä messu-uhrilla (Kaikkien sielujen päivä). (s. 55)

Niinikään Trenton kirkolliskokouksessa viitattiin aikanaan kiirastuleen:

"Mikäli joku sanoo, että vanhurskauttamisen lahjan vastaanottamisen jälkeen jokaiselle katuvalle syntiselle syyllisyys annetaan anteeksi, ja ansaittu ikuinen rangaistus pyyhitään pois siten, että velkaa ajalliseen rangaistukseen ei jää suoritettavaksi tässä maailmassa eikä seuraavassa kiirastulessa ennen Taivasten valtakuntaan pääsyn avautumista hänelle: olkoon julistettu kirkonkiroukseen." (Trenton kirkolliskokouksen päätös Tridentinum 22, C, 2)

Tosi on!

kristillisiä arvoja!