http://www.dn.se/dnbok/adoptera-ett-ord-listan-1.929351
Löysin sattumalta luettelon sanoista, jotka ovat katoamassa ruotsin kielestä. Joukossa oli paljon kouluajoilta tuttua, keskeistä sanavarastoa (ks. luetteloa alla) ja jäin ihmettelemään, miltä puhumani ruotsi kuulostaa esim. tukholmalaisen korvissa. Ilmeisesti ruotsini on jäänyt sellaiseksi kuin sitä puhuttiin kun koulukirjat kirjoitettiin, sillä minulla ei ole ollut tilaisuutta puhua ruotsia ruotsinkielisten kanssa, vaikka luenkin ruotsinkielisiä kirjoituksia ja kuuntelen FST5:ä. Kielitaito kehittyy vain aktiivisessa käytössä ts. keskusteluissa ruotsia äidinkielenään puhuvien kanssa.. Kaikki huolehtivat siitä, miten peruskoulussa opiskellaan kieliä, mutta kuka huolehtii siitä, että kielitaito säilyy ja kehittyy. Siinä esim. Folktingetille miettimistä, he kun muutenkin ovat innostuneita suomenkielisten kieliopetuksesta.
Muutama esimerkki katoamassa olevista sanoista Dagens Nyheterin mukaan. Suluissa on nykyisin käytössä oleva vastine.
afton, beslöt (beslutade), blott, dessutom, dessvärre, dock, dricka kaffe (fika), elementär, emedan, enfaldig, falla (ramla),flicka (tjej) främja, fungera (funka), föga, förberedelse osv.
Noita sanoja meille aikanaan petettiin. Miten saisimme ruotsin taitomme pysymään ajan tasolla. Kun neuvoja satelee suomenkielisten koululaisten opiskeluun, niin kaiketi Rkp ja Folktinget osaavat opastaa meitä varttuneempiakin.
Löysin sattumalta luettelon sanoista, jotka ovat katoamassa ruotsin kielestä. Joukossa oli paljon kouluajoilta tuttua, keskeistä sanavarastoa (ks. luetteloa alla) ja jäin ihmettelemään, miltä puhumani ruotsi kuulostaa esim. tukholmalaisen korvissa. Ilmeisesti ruotsini on jäänyt sellaiseksi kuin sitä puhuttiin kun koulukirjat kirjoitettiin, sillä minulla ei ole ollut tilaisuutta puhua ruotsia ruotsinkielisten kanssa, vaikka luenkin ruotsinkielisiä kirjoituksia ja kuuntelen FST5:ä. Kielitaito kehittyy vain aktiivisessa käytössä ts. keskusteluissa ruotsia äidinkielenään puhuvien kanssa.. Kaikki huolehtivat siitä, miten peruskoulussa opiskellaan kieliä, mutta kuka huolehtii siitä, että kielitaito säilyy ja kehittyy. Siinä esim. Folktingetille miettimistä, he kun muutenkin ovat innostuneita suomenkielisten kieliopetuksesta.
Muutama esimerkki katoamassa olevista sanoista Dagens Nyheterin mukaan. Suluissa on nykyisin käytössä oleva vastine.
afton, beslöt (beslutade), blott, dessutom, dessvärre, dock, dricka kaffe (fika), elementär, emedan, enfaldig, falla (ramla),flicka (tjej) främja, fungera (funka), föga, förberedelse osv.
Noita sanoja meille aikanaan petettiin. Miten saisimme ruotsin taitomme pysymään ajan tasolla. Kun neuvoja satelee suomenkielisten koululaisten opiskeluun, niin kaiketi Rkp ja Folktinget osaavat opastaa meitä varttuneempiakin.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Pitää olla: "Noita sanoja meille aikanaan opetettiin." Kirjoitusvirhe "petettiin" on freudilainen lipsahdus, mutta OK. meille sanottiin että tulisimme tarvitsemaan ruotsia työelämässä. Väärässä olivat. En tarvinnut.
Arvelen, että hyvä keino pysyä mukana niin suomen kuin ruotsin kielenkin kehityksessä on median aktiivinen seuraaminen.
Neuvo on kyllä asiallinen ja sen avulla ymmärtää lukemansa ja kuulemansa. Mutta kun haluaa ilmaista ajatuksensa ruotsiksi, mieleen nousevat ne sanat joita koulussa päntättiin kuten "flicka" pro "tjej", "dricka kaffe" pro "fika" jne. Tarvitaan käytännön harjoitusta, jotta kielitaito pysyisi ajan tasalla, keskustelua niin suomen- kuin riikinruotsalaisten kanssa, jolloin heidän puhetapansa tarttuu myös suomenkieliseen. Parasta olisi, että ruotsia todella tarvittaisiin, jolloin se hioituisi ajanmukaiseksi.
PS Hufvudstadsbladetin ruotsi on kuulema hyvää ja asiallista. Nettikeskustelijoiden ruotsi (tai suomi) ei ole hyvää, eikä siitä pidä ottaa oppia.
On tietysti harmillista, että ruotsinopettajasi ei osannut ennustaa tulevaisuutta. Mutta osasivatkohan muutkaan opettajat?
"fika ja tjej" ovat kyllä ihan synonyymejä noille mainitsemilesi sanoille ja olleet käytössä jo ennen sinun kouluaikaasi. Kuunteleppa vaikka esim. Evert Tauben vanhojen laulujen sanoja. Oletko koskaan kuullut puhuttavan eri murteista, niitä löytyy myös Ruotsista. En minäkään, täysin suomenkielisenä, ole koskaan ymmärtänyt Rauman murretta.
Nykyisin puhiutaan erilaista ruotsia kuin vuosikymmenet sitten. Se ruotsi, jonka opimme koulussa oli vain oven avaus todelliseen kielitaitoon, joka olisi saavutettavissa käytännön harjoitusten jälkeen. Valitettavasti kohdallani taito jäi puolinaiseksi, lukemalla, ei puhumalla saavutetuksi.
En tietenkään ole asiantuntija kielen muutosten suhteen, mutta voi omalta kohdaltani todeta, että työpaikan arkistosta löytämäni kirjeet, jotka olen kirjoittanut vuosikymmeniä sitten, ovat sanonnaltaan ja tyyliltään erilaisia kuin nykyisin kirjoittamani. Jos nyt kirjoittaisin niin kuin ennen kirjoitettiin, minua pidettäisiin tärkeilijänä. Lukekaapa HS:n juttuja "50 vuotta sitten". Kieli todella muuttuu, niin suomi kuin ruotsikin.
Niinhän se muuttuu, mutta en osaa moittia opettajiasi siitä, että he eivät osanneet ennustaa miten.
Koulussa opittu kielitaito on useimmille tosiaankin vain mahdollisuus todelliselle kielitaidolel, jonka voi parhaiten hankkia käytännössä.
Tapio: Koulussa opittu kielitaito on useimmille tosiaankin vain mahdollisuus todelliselle kielitaidolel, jonka voi parhaiten hankkia käytännössä.
Juuri näin. Ja kun käytännössä ei pääse kieltä käyttämään, osaaminen ei kehity, vaan kieli alkaa jäädä vanhentuneeksi ja viimein vanhahtavaksi .
"Ja kun käytännössä ei pääse kieltä käyttämään, osaaminen ei kehity, vaan kieli alkaa jäädä vanhentuneeksi ja viimein vanhahtavaksi . "
Taitaa pitää paikkansa vähän jokaisen vieraan kielen kohdalla täällä Suomessamme?
Kaikkien kielien kohdalla on sama juttu, mutta ruotsi on erikoistapaus. Se on kansalliskieli, ja eri yhteyksissä vaaditaan sen osaamista. Monen muunkin kohdalla on käynyt niin, että nuoruudessa hankittu kielitodistus kellastuu kirjoituspöyudän laatikossa, kielitaito ruostuu käytön puutteessa, uusia sanoja ja sanontatapoja ei omaksu, kun niille ei ole käyttöä ja koko juttu alkaa harmittaa. Kukaan ei ole pakottanut minua osaamaan saksaa tai ranskaa, mutta yhteiskunta on vaatinut minua opettelemaan ruotsia - siinä ero.
PS. Seuraan ruotsinkieliä lehtiä ja FST5:ä säilyttääksen sen kielitaidon, jonka olen kerran saanut. Minulla ei ole mitään ruotsin kieltä vastaan, mutta sen merkitystä liioitelaan - siitä turhautuminen.
En tiennyt, että ruotsi on ainoa kieli, jota koulussasi opiskeltiin.
Nykyään opiskellaan jonkin verran muitakin kieliä - siinä ero.
Ei hättöö, "ruotsin" opettaja kertoi hyvin suoraan yläasteella, että opettelemme suomenruotsia, emmekä riikinruotsia. Hän oli umpi Svekomaani, koulun Lucia juhlien järjestelyitä myötä. Silloin tällöin hän antoi huvikseen esimerkin miten jokin sana kirjoitetaan Ruotsissa.
tai sitten hän oli poikkeustapaus. Kyllä minun lapseni ja lastenlapseni ovat lukeneet ihan oikeata ruotsin kirjakieltä. Tosin, kuullunymmärtämisen kokeista he valittivat, että nauhat oli lukenut joku huonostiääntävä, joten oli hankalaa ymmärtää.
"Silloin tällöin hän antoi huvikseen esimerkin miten jokin sana kirjoitetaan Ruotsissa. "
Annahan esimerkkejä niiden kirjoitustapojen eroista.
Tapio Paskalapio joutaa ruotsinensa paskakasaan!
Vain sveko hurri rantarosvo tarvitsee ruotsia!