Paavo Väyrynen on ollut kohta jo 40 vuotta mukana politiikassamme, välillä eturivissä, välillä taustoissa, eräiden ihailemana, useampien inhoamana. Eräänlaisena väriläiskänä – toisten mielestä likatahrana – kuitenkin. Hän on yrittänyt yhtä ja toista ja yleensä aina epäonnistunut, mutta ei ole siitä lannistunut, vaan on yrittänyt uudestaan – ja taas epäonnistunut. Kun hän ei nyt päässyt kepun puheenjohtajaksi, olin varsin varma, että hän kohta yrittää saada Kiviniemen sivuun päästäkseen kalifiksi kalifin paikalle, mutta sellaisesta ei ainakaan ole näkynyt merkkejä julkisuudessa. Eipä niistä Väykyn lukemattomista venkoiluista aiemminkaan ole usein tiedetty ennen kuin jälkikäteen.
On Väykyllä yksi suuri onnistuminenkin, pääsy vasta 33-vuotiaana puolueensa johtoon. Kepullekin poikkeuksellinen junttausoperaatio sitä edelsi, ja Väykyllä oli suurkalifi Kekkosen tuki, kun Virolainen oli joutunut tämän epäsuosioon liian rehellisillä puheillaan ”yleisistä syistä”, jotka estivät vaalivoittaja kokoomuksen pääsyn hallitukseen. Kokoomuksen kanssa Väykky kuitenkin venkoili niin, että yritti kammeta Virolaisen pois eduskunnan puhemiehen pallilta 1981, mutta hanke epäonnistui ja Väykky kielsi sellaista koskaan olleenkaan. Puhemieheksi kaavailtu kokoomuksen Juuso Häikiö kyllä muisti toisin.
Hyvin tunnettu on kassakaappisopimus, jonka Väykky teki 1987 vaalien alla kokoomuksen Suomisen ja ruotsalaisten Christoffer Taxellin kanssa, jolla pyrittiin porvarihallitukseen, jonka pääministeriksi piti tulla Väykyn. Hukkaan menivät teollisuuspamppujemmekin mittavat lahjoitukset Väykyn suunnitelman hyväksi, kun Koivisto ohitti sopimuksen antamalla hallituksenmuodostamisen kokoomuksen Holkerille. Silloin Väykky tiedusteli lääkäriltään, että ”voiko vitutukseen kuolla”.
Ahon hallitukseen v. 1991 Väykky taas pääsi ulkoministeriksi, mutta alkoi pian venkoilun hallituksen kaatamiseksi ja uuden muodostamiseksi itsensä johdolla. Jo 1992 Väykky yritti kaataa Ahon hallituksen, nyt sosialidemokraattien avulla. Kokoomus piti lempata syrjään, ja uuden hallituksen pääministeriksi olisi tullut Väykky ja valtiovarainministeriksi demarien Sundqvist. Kun se yritys ei onnistunut, Väykky seuraavana vuonna maatalousministeri Martti Puran kanssa yritti temppua uudestaan, ja nyt mukana oli Kääriäinenkin. Nyt tarjottiin Sundqvistille ulkoministerin paikkaa. Kun sekään ei onnistunut, niin Kääriäinen ehdotti Aholle, että tämä vaihtaisi paikkaa Väykyn kanssa, eli Väykky pääsisi pääministeriksi ja Aho siirtyisi ulkoministeriksi. Siihenkään Aho ei suostunut, kun hän tiesi itsellään olevan kokoomusministereiden tuen ja tiesi, etteivät nämä suostuisi toimimaan Väykyn johtamassa hallituksessa. Silloin Väykky jätti ulkoministerin paikkansa ja tilalle pääsi Heikki Haavisto, joka sitten vei loppuun neuvottelut EU-jäsenyydestämme, jotka Väykky EU:n vastustajana olisi halunnut katkaista.
Tuo edellä sanottu käy ilmi Risto Uimosen kirjoittamasta Iiro Viinasen elämäkerrasta, Viinasen itsensä kertomana, ja onhan noista kaikista saatu nähdä ja kuulla jo aikaisemminkin.
Heti hallituksesta erottuaan Väykky aloitti presidentinvaalikampanjansa, ja oli varma, että hän pystyy syrjäyttämään Koiviston EU-vastaisuudellaan. Ei onnistunut, mutta toiseksi eniten ääniä Väykky sai. Kuusi vuotta myöhemmin hän vielä yritti presidentiksi, mutta nyt jäi kolmanneksi Ahtisaaren ja Rehnin jälkeen.
Ensimmäisen presidentinvaalikampanjansa ohessa 1988 Väykky ehti väitellä tohtoriksikin Suomen ulkopoliittista doktriinia käsittelevällä, varsin köykäiseksi arvioidulla väitöskirjallaan, joka perustui olettamukseen Neuvostoliiton ikuisuudesta ja sen ydinsanoma oli, että Suomen ja Neuvostoliiton suhteisiin ei tule muutoksia tulevaisuudessakaan ja että EU:n yhdistyminen ei tule onnistumaan.
Kun Väykky nyt vielä kerran yritti päästä pääministeriksi, edes vähäksi aikaa – hän itse tietysti uskoi pääsevänsä hyvin pitkäksi aikaa, joskaan ei uhonnut Matti Vanhasen tavoin pysyä pääministerinä ainakin vuoteen 2015 asti – ja kun siitäkään hankkeesta ei tullut mitään, niin jokohan tosiaan tuolta politiikkamme ikiliikkujalta – toisaalta myös Don Quijoten kaltaiselta surullisen hahmon ritarilta – puhti on loppunut, kun näyttäisi nyt hiljaa tyytyvän osaansa. Mutta kukapa tietää, mitä hän juuri nytkin kulisseissa ja varsinkin niiden takana yrittää.
Minähän olisin kovin toivonut Väykyn pääsevän kepun puheenjohtajaksi, puhuin siitä täälläkin, mutta harmikseni niin ei käynyt. No, varmaankin kepu pääsee ansaitsemaansa lepoon Marinkin johdolla, mutta Väykyn johdolla se olisi tapahtunut komeammin, ja se olisi kruunannut Väykyn pitkän poliittisen uran.
On Väykyllä yksi suuri onnistuminenkin, pääsy vasta 33-vuotiaana puolueensa johtoon. Kepullekin poikkeuksellinen junttausoperaatio sitä edelsi, ja Väykyllä oli suurkalifi Kekkosen tuki, kun Virolainen oli joutunut tämän epäsuosioon liian rehellisillä puheillaan ”yleisistä syistä”, jotka estivät vaalivoittaja kokoomuksen pääsyn hallitukseen. Kokoomuksen kanssa Väykky kuitenkin venkoili niin, että yritti kammeta Virolaisen pois eduskunnan puhemiehen pallilta 1981, mutta hanke epäonnistui ja Väykky kielsi sellaista koskaan olleenkaan. Puhemieheksi kaavailtu kokoomuksen Juuso Häikiö kyllä muisti toisin.
Hyvin tunnettu on kassakaappisopimus, jonka Väykky teki 1987 vaalien alla kokoomuksen Suomisen ja ruotsalaisten Christoffer Taxellin kanssa, jolla pyrittiin porvarihallitukseen, jonka pääministeriksi piti tulla Väykyn. Hukkaan menivät teollisuuspamppujemmekin mittavat lahjoitukset Väykyn suunnitelman hyväksi, kun Koivisto ohitti sopimuksen antamalla hallituksenmuodostamisen kokoomuksen Holkerille. Silloin Väykky tiedusteli lääkäriltään, että ”voiko vitutukseen kuolla”.
Ahon hallitukseen v. 1991 Väykky taas pääsi ulkoministeriksi, mutta alkoi pian venkoilun hallituksen kaatamiseksi ja uuden muodostamiseksi itsensä johdolla. Jo 1992 Väykky yritti kaataa Ahon hallituksen, nyt sosialidemokraattien avulla. Kokoomus piti lempata syrjään, ja uuden hallituksen pääministeriksi olisi tullut Väykky ja valtiovarainministeriksi demarien Sundqvist. Kun se yritys ei onnistunut, Väykky seuraavana vuonna maatalousministeri Martti Puran kanssa yritti temppua uudestaan, ja nyt mukana oli Kääriäinenkin. Nyt tarjottiin Sundqvistille ulkoministerin paikkaa. Kun sekään ei onnistunut, niin Kääriäinen ehdotti Aholle, että tämä vaihtaisi paikkaa Väykyn kanssa, eli Väykky pääsisi pääministeriksi ja Aho siirtyisi ulkoministeriksi. Siihenkään Aho ei suostunut, kun hän tiesi itsellään olevan kokoomusministereiden tuen ja tiesi, etteivät nämä suostuisi toimimaan Väykyn johtamassa hallituksessa. Silloin Väykky jätti ulkoministerin paikkansa ja tilalle pääsi Heikki Haavisto, joka sitten vei loppuun neuvottelut EU-jäsenyydestämme, jotka Väykky EU:n vastustajana olisi halunnut katkaista.
Tuo edellä sanottu käy ilmi Risto Uimosen kirjoittamasta Iiro Viinasen elämäkerrasta, Viinasen itsensä kertomana, ja onhan noista kaikista saatu nähdä ja kuulla jo aikaisemminkin.
Heti hallituksesta erottuaan Väykky aloitti presidentinvaalikampanjansa, ja oli varma, että hän pystyy syrjäyttämään Koiviston EU-vastaisuudellaan. Ei onnistunut, mutta toiseksi eniten ääniä Väykky sai. Kuusi vuotta myöhemmin hän vielä yritti presidentiksi, mutta nyt jäi kolmanneksi Ahtisaaren ja Rehnin jälkeen.
Ensimmäisen presidentinvaalikampanjansa ohessa 1988 Väykky ehti väitellä tohtoriksikin Suomen ulkopoliittista doktriinia käsittelevällä, varsin köykäiseksi arvioidulla väitöskirjallaan, joka perustui olettamukseen Neuvostoliiton ikuisuudesta ja sen ydinsanoma oli, että Suomen ja Neuvostoliiton suhteisiin ei tule muutoksia tulevaisuudessakaan ja että EU:n yhdistyminen ei tule onnistumaan.
Kun Väykky nyt vielä kerran yritti päästä pääministeriksi, edes vähäksi aikaa – hän itse tietysti uskoi pääsevänsä hyvin pitkäksi aikaa, joskaan ei uhonnut Matti Vanhasen tavoin pysyä pääministerinä ainakin vuoteen 2015 asti – ja kun siitäkään hankkeesta ei tullut mitään, niin jokohan tosiaan tuolta politiikkamme ikiliikkujalta – toisaalta myös Don Quijoten kaltaiselta surullisen hahmon ritarilta – puhti on loppunut, kun näyttäisi nyt hiljaa tyytyvän osaansa. Mutta kukapa tietää, mitä hän juuri nytkin kulisseissa ja varsinkin niiden takana yrittää.
Minähän olisin kovin toivonut Väykyn pääsevän kepun puheenjohtajaksi, puhuin siitä täälläkin, mutta harmikseni niin ei käynyt. No, varmaankin kepu pääsee ansaitsemaansa lepoon Marinkin johdolla, mutta Väykyn johdolla se olisi tapahtunut komeammin, ja se olisi kruunannut Väykyn pitkän poliittisen uran.
Vastaukset 47
Vanhimmat
visioita, Väykky näkee keskiviikkona molemmat sunnuntait, on sillä sen verran kepulaista haritusta silmissä.
Väykky on ehkä suomen ei-yhteistyökykyinen henkilö, kaikkien besserwissereiden isoisä.
Olin pettynty myös,kun KGB:n juoksupoikaa ei valittukaan keskustan puheenjohtajaksi.Se olsi nopeuttanut keskustan alaspäinmenoa,mutta,niinkuin alustaja sanoi,tapahtuu se Juha Kajon kaverin johdolla myös.
Totean avauksessani
>> Silloin Väykky jätti ulkoministerin paikkansa ja tilalle pääsi Heikki Haavisto, joka sitten vei loppuun neuvottelut EU-jäsenyydestämme, jotka Väykky EU:n vastustajana olisi halunnut katkaista.
Olisi hyvä, jos kaikki Paavo Väyrystä koskevat historialliset analyysit tehtäisiin ottamalla huomioon myös itse päähenkilö. Iiro Viinanen objektiivisena historiankirjoittajana tuskin on enempää kuin pukki kaalimaan vartijana. Toisin sanoen toisen käden tietojen käyttäminen Paavo Väyrysen edesottamuksista saattaa aiheuttaa historiankirjoitukseen tiettyä harhaisuutta, joka ei välttämättä ole edes kovin pieni. Ja kun vielä ottaa huomioon sen, että "tieto" Iiro Viinasen muisteluksista on Risto Uimosen kirjoittama, niin välikäsien määrä sen kuin lisääntyy. Helsingin Sanomien missio Suomen mediamaailmassa on ollut jo pitkään sangen maatalouskaunainen palstapopulismista puhumattakaan.
Se nyt tietysti on luonnollista, että vähemmän kyvykkäitä harmittaa suunnattomasti, jos joku onnistuu toimissaan muita paremmin. Eityisesti tämä näkyy riepovan porvareita, Helsingin Sanomia etunenässä. Nyt ei hetikään muistu mieleen, että vasemmisto olisi niinkään ollut Keskusta- vastainen niin kuin ovat porvarit. Ilmeisesti raha-aatelia harmittaa todella raskaasti, että joku urbaanin kaupunkimaiseman ulkopuolinen menestyy, ja vielä politiikassa. Porvarien ikiaikainen unelmahan on ollut se, että rahasäkin päällä istuvan pitäisi olla myös valtakunnan ykkönen, ei pelkästään ykkönen vertaistensa, siis rahasäkin päällä istuvien, joukossa.
Paavo Väyrynen on ollut harvinaisen oikeassa siinä, että mediapeli on ollut pääasiallisimpia syitä siihen, ettei hän ole menestynyt siinä määrin kuin olisi ollut mahdollista. Jo vuosia sitten olen henkilökohtaisesti tavannut ihmisiä, joilla näkyy olleen suorastaan synnynnäiseltä vaikuttava Paavo Väyrys -kauna. Ja mistä ihmeestä muualta tällainen kauna olisi voinut syntyä kuin median välityksellä, koska useimmille Paavo Väyrynen henkilökohtaisena tuttavuutena lienee harvinaisuus. Siksi olisi yleisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta oikein, jos kaikki mediassa esitetyt väitteet pitäisivät paikkansa. Muutenhan media on syyllistynyt rikokseen.
Mutta kuten sanoin Keskusta -kaunaisuus näyttää juontavan juurensa porvarispiireistä. Se näkyy tälläkin palstalla suorastaan silmiinpistävästi. Se jopa haisee alkeellisimmassa muodossaan. Vaarillisimmalle asteelleen tällainen muodostuu, kun sitä aletaan leikkiä hallituksessa asti ja ulottaa se koskemaan suurvaltauhteita.
Aitokepulaiseen tapaan yrität leimata epäluotettaviksi lähteet, jotka tosiasiallisesti ovat hyvin luotettavia, tapahtumissa mukana olleita ja niistä kertoneita, ja Risto Uimonen on kovan tason ammattilainen ja Hesari taatusti luotettavampi media kuin Ilkka, Suomenmaa tai yksikään kepulehti. Eikä noissa esille tuomissani asioissa suinkaan olla vain mainitsemieni lähteiden varassa, tiedetään ne jo muutakin kautta. Vai onko mielestäsi Väyrynen luotettavin noista asianomaisista, ainoa luotettava todenpuhuja? Kaikki Väykystä kerrottu kielteinen on vain sitä mediapeliä, jollaista vain Väykky itse näkee tapahtuvan, Ja nyt sinä. Älä viitsi naurattaa, et kai sentään sellaiseen uskone.
Mikä kertomastani ei mielestäsi ole totta? Eikö se, miten hän venkoili itsensä kepun puheenjohtajaksi 1980? Eikö se yritys pudottaa Virolainen eduskunnan puhemiehen pallilta, josta mm. Juuso Häikiö on kertonut, eikä sitä ole tainnut Väykky itsekään kieltää? Eikö se kassakaappisopimus, jonka Koivisto mursi? Eivätkö ne Ahon hallituksen kaatamisyritykset, joista ovat kertoneet myös Sundqvist ja muistaakseni myös Martti Pura politiikasta luopumisensa jälkeen? Väykky itsekin on tainnut myöntää, että ulkoministerin tehtävän jättämisellä hän toivoi Ahon hallituksen kaatuvan ja EU:iin liittymisen estyvän.
Ihmettelen, jos mielestäsi Väykky on onnistunut muita paremmin, kuten sanot. Missä asioissa? Epäonnistunut hän lähes aina on, onneksemme ja valitettavasti myös kepun onneksi, uskoakseni.
Vasemmiston tai oikeiston keskustavastaisuuden asteeseen en ota kantaa, mutta Väykky on kyllä yrittänyt tukeutua milloin vasemmistoon, milloin oikeistoon, ja aina vain omaa etuaan tavoitellen.
Suurvaltasuhteista mainitessasi tarkoitat varmaan sitä, että meidän pitäisi edelleen nöyristellä Venäjän edessä samoin kuin nöyristelimme Neuvostoliitollekin. Sellaista ymmärsin sinun tarkoittavan silloinkin, kun paheksuit Kataisen sanomaa, ettei Venäjä ole taloudellinen suurvalta. Toden Katainen sanoi, sen kansantalous on samaa kokoa kuin Espanjalla ja selvästi pienempi kuin esim. Ranskalla, Britannialla tai Italiallakin, maailmapankin tilastot sen kertovat.
Miksi sinä puhut minulle ja näköjään muillekin aina porvareiden pahuudesta, ja kuitenkin kannatat kepua, joka istuu nytkin hallituksessa kokoomuksen ja ruotsalaisten kanssa, kai ne porvareita ovat, ja niin Vanhanen kuin Kiviniemikin on kehunut yhteistyötä erinomaisen hyväksi ja tulokselliseksi.
Minä olen täällä monien kepulaisten mielestä punikki, kepukaunaaja juuri siksi, ja sinun mielestäsi ilmeisesti olen kova oikeistolainen, ja siksi kepukaunaaja, vaikka todellisuudessa olen puolueisiin täysin sitoutumaton ja niistä riippumaton itsenäinen ajattelija. Mutta jos minulla olisi sinun mielipiteesi politiikasta, niin en ihmettelisi, jos minua punikkina pidettäisiin, mutta kepulainen voinee olla kaikkea niin oikeata kuin vasemmalta, kuten kepukin. Ihme puolue ja ihmeelliset kannattajat sillä – ei niitä kumpaakaan voi järjellä ymmärtää.
.
etelän metian syytä kaikki!!!!!1111!!!
.
Median totuudet nyt vain ovat Konsta Pylkkästä lainatakseni yleensä jälkiviisautta, joka tiettävästi on se paras viisauven laji. Onhan mediassa toki jotakin totuuden siementäkin, mutta paljon silkkaa huuhaata. Eikä media todellakaan ole mitään historiantutkimusta muistelmista puhumattakaan. Eivätkä muistelmat sinällään riitä historialliseksi totuudeksi, jotka nekin tahtovat aikojen saatossa muuttua. Millä perusteella esimerkiksi väität, että Helsingin Sanomat on luotettavampi media kuin esimerkiksi Ilkka? Silläkö, että Helsingin Sanomat on eteläsuomalainen ja tiirailee asioita Etelä-Suomen näkökulmasta?
Toinen seikka, johon kannattaa kiinnittää huomio ovat itse tapahtumat ja toinen on tapahtumille annettu merkitys. Esimerkiksi jokin kassakaappisopimus on voitu tehdä ihan toisessa tarkoituksessa kuin se tarkoitus, joka on sille mediassa annettu. Tämä nyt vain oli yksi esimerkki monista. Mistä hitosta media tietää, mihin Paavo Väyrynen on pyrkinyt erilaisia tekoja tehdessään. Saattaa olla täysin median ilkeämielisyyttä nähdä teot esimerkiksi ahneutena, pyrkyryytenä yms. Siksi asioita pitäisi kysyä myös Väyryseltä itseltään ja laittaa uutisen oheen myös Väyrysen oma näkemys, jottei aivan kuusen takaa kuuluvia huutoja päästeltäisi.
Myöskin käsitys Venäjän edessä nöyristelystä on lähinnä porvarien oma keksintö. Kekkosen aikana meillä oli ymmärtääkseni Ystävyys- yteistyö ja avunantosopimus Neuvostoliiton kanssa,joten ainakaan tuo asiakirja ei viittaa nöyristelyyn, vaan itse asiassa hyviin suhteisiin. Siitä osoituksena voitaneen pitää tuonajan menestystämme niin kaupankäynnin kuin politiikankin aloilla. Nyt sitten, kun Kokoomus on päässyt oikein hallitukseen asti, on alkanut kummallinen nokkiminen nimenomaan itäistä naapuriamme kohtaan. En yhtään ihmettele, jos idänkaupassa alkaa olla ongelmia.
Keskustalaisuus merkitsee nimenomaan sitä, ettei ole sen enempää vasemmistolainen kuin oikeistolainenkaan. Siis jos on täysin ja täsmälleen keskustalainen. Objektiivisesti keskustalainen. Marxilainen filosofia puolestaan on eri asia kuin vasemmistopuolueet. Marxilainen filsofia on kapitalistisen talousjärjestelmän ja yhteiskunnan kritiikki ja sitä voi hyvin käyttää jopa oikeisto, jos haluaa kehittää omaa järjestelmäänsä tai asennoitumistaan yleisemminkin. Valitettavasti marxilaisuus on muodostunut jostakin syystä porvarin painajaiseksi, foobiaksi, ellei peräti joksikin vielä pahemmaksi.
Kannattaa perehtyä sanomaani syvällisemmin, ehkä se sitten avautuu.
Valitettavasti sanomassasi ei ollut ajatusta.Kirjoittamasi on samánlaista propagandaa,kuin veriveljienne lehti Tiedonantaja aina kirjoitti ja taitaa kirjoittaa tnäänkin jos on pystyssä.Olen joskus tiiraillut noita kepulien lehtiä Ilkkaa sun muita ja tekstien taso aivan sama,kuin aikoinaan TiedonantajssaKKeskustalaiset lehdet tehty tyhmille ihmisille,joiden kapea-alaisuus on karmeata.Taistoslaisten kanssahan tulitte hyvin juttuun jo menneinä aikoina.YYA sopimus olisi keskustan hyvä ottaa vaaliteemaksi jos sillä kannatuis kasvaisi.Silloin keskustan ei tarvitsisi käyttää vaaliteemaa.Olemme laittaneet rosvomme kuriin ja Juha kajo ei näyttäydy enään Kallin,Kääriäisen,Vehviläisen,Lehtomäen ja Kiviniemen seurassa.Olen,kyllä varma,että tämä keskusta eliitti ei ihan vähällä näyttäydy nytkään tämän hyvän ystävänsä kanssa julkisilla paikoilla!vai,mitä itse arvelet,Seppo_Ilmari?
Jos median totuudet ovat mielestäsi jälkiviisautta, niin onko Väyrysellä ollut sitten kaukoviisautta? Havukka-ahoni lukeneena muistelen Konsta Pylkkäsen sanoneen siitä näin: ”Kaukoviisaus on hyövyllisin viisauven laji, Siinä asiat ajatellaan etukätteen niin, että sitten kun ne tapahtuvat, ne ei tapahu yllätyksenä. Siinä viisauven lajissa vaan on se heikkous, että ne asiata saattaapi tahatua toisin kun on aateltu tai jäähä huvikseen kokonaan tapahtumata”. Kai se oli sitten kaukoviisautta Väyryseltä, kun hän jopa väitöskirjassaan lähti oletuksesta, että Neuvostoliitto on ikuinen.
Miksikö Helsingin Sanomat on minusta luotettavampi kuin esim. Ilkka tai Suomenmaa? Siksi, että se ei ole minkään puolueen hallitsema eikä minkään nurkkakunnan, vaan valtakunnallinen yleislehti, jolla on lehdistämme pisimmät puolueettomuuden ja vapaamielisyyden perinteet, joiden jatkamista varmasti pitää kunnia-asianaan lehden nykyinen omistaja Aatos Erkko, jonka isoisä Eero Erkko jo toistasataa vuotta sitten perusti ja joutui vaikeuksiin ja maanpakoonkin tsaarinvaltaa kumartelemattoman totuuslinjansa vuoksi.
Kun et puutu esim. tähän avaukseen (linkki alla), niin onko siinä mielestäsi parempi mediakritiikki?
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9275518
Kiva kuitenkin, että tuot tälle palstalle aivan uuden ulottuvuuden kepusta ja kepulaisuudesta. Oiva Härkönen tosin aikoinaan nimitteli minua koklipiksi, jonka sanoi tarkoittavan kokoomuksesta oikealla olevaa Paavo Lipposta ja hänen kannattajiaan, mutta ei Oivakaan kai nähnyt marxilaisen filosofian tukevan kepua, jota hän mielestäsi varmaan virheellisesti piti porvarillisena, eli ei-sosialistisena puolueena.
Voiko olla pelkästään etelän median aikaansaannosta,että suurin osa kansasta oikeasti inhoaa Väyrystä?Onko suomalaisten enemmistö,niin höynäytettävissä,että tohtori Väyrysestä on tehty iljettävä oman edun tavoittelija ja vain keskustalaiset ymmärtävät miehen suuruuden?
Helsingin Sanomat on kiistatta eteläsuomalainen media. Sen levikki painottuu luonnollisesti sinne minne väestökin, joten väistämättä Helsingin Sanomat heijastaa tiettyä alueellista näkökantaa. Ja koska väestö Etelä-Suomessa on myös vauraampaa kuin köyhemmässä pohjoisessa, niin tästä näkökulmasta myös porvarillinen ajattelutapa on Helsingin Sanomissa muun maan mediaa suurempi. Myöskään media yleisemminkään ei juuri uutisoi tapahtumia yksittäisten henkilöiden näkökulmasta, etenkään silloin, kun henkilö on uhka omalle ehdokkaalle tms, vaan esittää omia tulkintojaan asioista. Tulkintoja, jotka joskus ovat suorastaan kummallisia. Harhaanjohtavia kerrassaan.
Mutta kuten mainitset jo Konsta Pylkkäsen tietäneen, niin jotkut asiat voivat jäädä ihan huvikseen tapahtumatta siten kuin on ennakolta ajateltu. Minkäs esimerkiksi Väyrynen voi sille, että Neuvostoliitto hajoaa ja Euroopan unioni syntyy. Kyllä monet muutkin tieteen tutkimustulokset ovat sittemmin osoittautuneet vääriksi. Jopa Väyrysen johtopäätöksiä huomattavasti suuremmat asiat. Ihmettelen, miksei niistä ole syntynyt hirmuista haloota. Ovathan viisaat joskus uskoneet, että maapallo on pannukakku. Itse uskon siihen yhä. Katson, että pallo, navoiltaan litistynyt tosin, on vain tilapäinen telluksen olomuoto, mutta ennenpitkää se kyllä muuttuu pannukakuksi, ellei sitä jo ole. Että semmoiseksi lässähtää. Sitä varmemmin mitä enemmän ydinvoimalla ihmiskunta ryhtyy kuumentelemaan aamukahvejaan.
Mediakritiikki on aika harvinainen ilmiö, mutta sen soisi yleistyvän.
Mistähän me ylipäätään tiedämme ilmiöstä nimeltä Paavo Väyrynen?
Nyt kysynkin, mahtoiko lukijalla olla ymmärrystä?
Et ole pystynyt näkemään Väyrysessä mitään positiivista. Typeryydessäsi nimitteletkin Väykyksi, halventaen itsellesi tyypillisellä matalaotsaisella tavalla kokenutta Suomen puolta aina pitävää poliitikkoa.
Kyllä Väyrynen on osaamiseltaan ja asiallisuudeltaan suvereeni poliitikko Suomessa, valovuoden esim. Halosta edellä. Hänen ei enää tarvitse aina kysellä muilta, miltä hän näyttää.
Väyrysen suvereenisuuden on ulkopolitiikassa tunnustanut myös Juhani Suomi. Se kai merkitsee enemmän kuin Paloheinän asukin maaninen kanta.
luettuaan tulee väkisinkin mieleen muuan savolainen orpopoika, joka
jo 16-vuotiaana lähti maailmalle.
Eilenkin hän tällä samaisella palstalla luetteli pitkän litanian erilaisia
ammatteja joissa yritteli pärjätä , vaan kaikissa epäonnistuen.
Joten on sillä Väyrysellä ainakin yksi kohtalotoveri.
Vaan eipä se ole korrektia toisen kädettömyydelle ja/tai epäonnelle hymyillä.
nykyiseen ulkoministeriin, niin huh huh.
Väyrynen ei ikäpäivänä olisi tehnyt tuollaista diplomaattista,hölmöydessään
jopa naurettavaa, töppäystä, kuin nyt Stubb muiden kokoomus tovereidensa keralla.
On sentään ulkopoliittisella kokemuksella ja maratonjuoksulla pieni ero.
...niin sinun vastineesi sen sijaan osoittaa suurta viisautta. Samantasoisia vastauksiakin olet tähän mennessä saanut, pahoittelen, että minä nyt madallan tasoa.
Väykky on Paavo Väyrysen yleinen kutsumanimi, sellaisena ainakin minä kuulen häntä omissa piireissäni kutsuttavan. Ottaise sen viralliseksi nimekseen, kuten minäkin otin täällä nimekseni kapin, jonka mineulle annoitte te kepulaiset ilmeisesti ei niinkään ystävällisessä tarkoituksessa.
Väyrysen asiaosaamisesta kertonee parhaiten se, että aina hän on epäonnistunut tärkeimmissä yrityksissään. Onneksi Suomen kansalle ja kannaltani katsoen valitettavasti kepun kannalta.
Juhani Suomen mielipiteethän ne vasta luotettavia ovat! Salli minun hymyillä vinosti. Mikäpä minä olen Timo Laanisen kannan puolesta pouhumaan, häntä kai tarkoitat tuolla Paloheinän asukilla, kun hän asuu tuossa jonkin matkan päässä Kuusmiehen kaarella.
Eikös tämä KGB:n juoksupoika tehnyt oikein väitöskirjan keskustalaiseen tyylin.Aihe oli hanurinnuolemista alusta loppuuun,niinkuin suurmieheltä voidaan odottaa.Valitettavasti ei muste ollut kuivunut KGB:n juoksupojan väitöskirjassa,kun Neukkulaa ei ollut enään olemassakaan.Väitöskirja ei nyt ollut ihme.Se oli vain samanlaista tiedettä,kuin VTT tänä päivänä tekee,eli paskaa.
Mikset kutsu minkään muun puolueen kuin Keskustan ihmisiä halventavasti. Nimi Väykky on lanseerattu median kautta ja sen on tehnyt, kuten paljon muunkin kielteisen, Helsigissä ilmestyvä lehdistö. Oikeasti sivistynyt lehtien ykkönen, Hufvudstadsbladet ei voisi syyllistyä samaan.
Puolueeton Hesari, salli minun hymähtää. Lehteä toimitetaan ihan selvästi alemman keskiluokan tarjousten perusteella liikahtaville moukille, jotka luulevat olevansa parempia ja tietävämpiä asuinpaikkansa perusteella.
Siis että Hesari on mennyt tuollaiseksi kuin sanot. Syyllinen siihen on tietysti sen päätoimittaja Mikael Pentikäinen, joka jo ennen päätoimittajakauttaan oli Sanoma-osakeyhtiön toimitusjohtajana. Onhan hän tunnetun kepulaisen professori Juha Pentikäisen poika (Juha Pentikäinen oli kepun varapuheenjohtajakinpari vuotta 1980-luvun lopulla, ja on sen jälkeen ollut kotikuntansa valtuustossa kepun rieveissä), ja onhan Mikaelilla itselläänkin taustaa kepunuorissa.
Minä kyllä en ole huomannut, että lehti olisi tullut huonommaksi, vaan mielestäni se yhä edelleen on maan paras ja puolueettomin tiedon välittäjä.
Väykky-nimestä olen tuolla ylempänä antanut selitystä; Väykky voisi ottaa siihen saman asenteen kuin minä olen ottanut kepulaisten antamaan kapi-nimeen, eli voisi kääntää ehkä ilkeileväksi tarkoitetun nimen voitokseen.
Eikös jalasmökkimies ole ansainnut kaikki lempinimensä?Politiikan syöpä nimi tulee kaiketi keskustalaiselta kansanedustajalta,ellen ihan väärin muista.Minun kaikki ystävni puhuvat jalasmökkimiehestä tai KGB:n juoksupojasta.he eivät käytä edes sanaa väykky.Käyttivät yhdestä mersusta tyyppi sanaa Väyrynen,johtuen sen esiintyöntyvistä etulampuista.Kuulen myös useasti käytettävän nimeä mulkosilmä ja politiikan huuliherpes.Tietysti on rumaa,kun mennään henkilökohtaisuuksiin yleensä,mutta täytyy sanoa,kun jalasmökistä puhutan mulkosimänä,plitikan syöpänä tai huuliherppeksenä,niin se tuntuu vain,niin luonnolisena ja kuvaavana.
ei sanaakaan itse asiasta, vaan jotain idioottimaista mökellystä avaajan henkilöstä. Keppuli ei petä koskaan.
Mies, joka kävi laittamassa Sodankylän talouden kuralle.
Samaa olen kuullut eräältä Sodankylässä palvelleelta ja siellä edelleen asuvalta evp-toveriltani. Ajolähdönhän Pura taisi sieltä saada, eikä kai ole politiikkaankaan palannut - en ainakaan ole vuosiin hänestä mitään kuullut.
No, tuo ei liity siihen suhmurointiin, missä Pura ilmeisesti harkitsemattomuuttaan yritti olla kuninkaantekijä Väykylle.
Väyrynen edustaa juuri sellaista valtapolitikointia, jossa oma ja puolueen etu ovat aina kansan edun edellä.
Tällaisia poliitikkoja ei pitäisi koskaan valita mihinkään, ja se onnistuu vasta sitten, kun kansa on tarpeeksi fiksua.
Jo Halosen valinta presidentiksi osoitti millaista kansa on. Minä tunnen kansan kuin omat taskuni, on riitävän laaja otanta pohjalla, henkilökohtaisesti tutustuttuna.
...todellista ekseplaaria, jotka olette aina oikeassa, mutta tyhmä kansa ei sitä ymmärrä. Ei varmaan ole ymmärtänyt sitä sinussa monikaan tuosta "otannastasi", vaikka sinä tunnetkin kansan - siis koko kansan, kaikki kansalaiset - kuin omat taskusi. Voi tuota pöyhkeyttä - vai typeryyttäkö vain.
Oletko sinä luullut kertaakaan olleesi väärässä, edes vähän aikaa? Väykkyhän on sentään tunnustanut, että "kerran luulin olevani väärässä, mutta pian huomasin erehtyneeni". Ei tuo häneltä mitään huumoria ollut, Väykky ei tunne muutakaan huumoria, saati itseironiaa.
...tuon sivistyssanan pitää olla, yksilä tarkoittavan, on päässyt yksi kirjain tipahtamaan kirjoittaessani.
KGB:n juoksupoika kuvaa,niin täydellisesti Väyrystä.Olen kuullut sanaa käytettävän ensi kertaa venäjällä.Siis nämä kepulaisten veriveljet,eli neukkuihmiset.Heidän kunnioitus tälläisiin ihmisiin oli aika matala,kuten yleensä kaikkialla,missä ihminen myy itsensä vallanhimossaan.
Yleensä tuontapaiset ihmiset eivät vain ole luotettavia koskaan.Heidän aatteensa kääntyy,sitä mukaan,kun kuvittelevat itse hyötyvänsä jotain.
Kai itsekin ymmärrät, että on hyviä ja huonoja sekä täysin kyvyttömiä johtajia. Minä ainakin ymmärrän asian hyvin. Pöyhkeä en ole olen vain riitävän hyvin tietoinen ymmärryksestäni.
Nimeätkö jonkun kokeneemman ja kokonaisuuden paremmin ymmärtävän?
>> Nimeätkö jonkun kokeneemman ja kokonaisuuden paremmin ymmärtävän?
Halosta valittaessa oli aika huonoja vaihtoehtoja.
Niinistö luopui aika viime hetkellä ja tilalle uhrautui Uosukainen. Kepu laittoi Ahon ehdolle, johon kokoomus ei kokemuksensa perusteella luottanut. Siksi Aholta jäi puuttumaan pieni mutta ratkaiseva enemmistö.
Jos hyvä johtaja johtaa väärään suuntaan, hänetä tulee huono johtaja.
Väyrynen johtaisi vain oman etunsa ja kepun edun kannatuksen kasvua muusta Suomesta piittaamatta, mistä seuraisi välirikko muihin puolueisiin, katastrofi ja kepun joutuminen oppositioon.
Se olisi keskustan kannattajille huono asia, vaikka johtaja muuten olisi kuinka hyvä.
Ratkaisevaa minusta on johtajan tavoite ja vasta sitten johtamiskyvyt.
Palasin juuri lenkiltä keskuspuiston läheisiltä teiltä. Vain vajaan tunnin lenkin tein, noin neljä kilsaa rauhallisesti kävellen.Siellä tuli solkenaan vastaan ihmisiä numerolaput rinnassa, miehiä ja naisia, nuorempia ja vanhempia, toiset varsin vauhdikkaasti juosten, jotkut hölkäten ja muutamat kovin väsyneen oloisina raahustaen.
Kun lähes edessäni oikein hauskan näköinen n. parikymppinen tyttö pysähtyi venyttelemään takareisiään – lienee krampannut – niin kysäisin häneltä, että ”mitkä kisat teillä on menossa.” ”Masokistin unelma”, vastasi tyttö ja jatkoi ”sadan kilometrin juoksu”. ”Oho” – tuumin minä, ja vielä kysyin, että ”yhtä kyytiäkö, ja täällä keskuspuistossako koko ajan”. ”Kyllä, kyllä, sama reitti kymmeneen kertaan”, vastasi tyttö ja lähti taas juoksemaan.
Masokismi, eli poikkeavuus, jossa nautinnon tuottaa oma kärsimys, saa ihmisen tekemään kaikenlaista. Olisikohan eräänlainen masokismin ilmentymä tuo Väykyn – oikein sopiva ja hyvä nimi se on – taipumus ryhtyä uudestaan ja uudestaan hankkeisiin, joissa hänelle käy köpelösti? Ehkäpä ei kuitenkaan, hän vain yliarvioi omat kykynsä ja varsinkin kuvittelee muiden arvioinnit hänestä myönteisemmiksi kuin ne ovat.
Mutta onko Väyrynen nyt jo väsynyt vai lopultakin viisastunut, kun viimeisen kolhunsa jälkeen hän on ollut hissukseen? Tuohon otsikkoni kysymykseen ei ole tullut vastausta. Eiköhän sitä kukaan kepulainenkaan tiedä?
Miksi muuten sadisti ei voi tulla onnelliskei suhteessa masokistin kanssa? Tietenkin siksi, kun sadisti nauttii siitä, kun tuottaa toiselle kärsimystä, mutta kun masokisti nauttii siitä kärsimyksestä, sadistin nautinnolta on pohja pois.
Mutta minä en ole masokisti enkä sadisti, vaan ”naatiskelen” mukavista asioista. Siispä nyt lähden saunaan, jonka laitoin päälle jo lenkille lähtiessäni!
"tepatointi" vaikkapa huomiseen?
Vaikuttaa siltä, että alkaa ginipullosta pohja kuivumaan.
Mistä moinen päätelmä? Luuletko, että minulla olisi ollut pullo matkassa tuolla lenkillä, josta kerroin?
En tietenkään tuohon aikaan päivästä koskaan normaalioloissa ole ottanut muuta kuin joskus viinilasillisen ruoan kanssa, mutta näin yksi ollessani en juuri koskaan sitäkään, en tänäänkään. Nyt saunasta tultuani avasin olutpullon, eli nautin ns. saunakaljat samalla kun rupean katsomaan tv2:lta alkavia Joensuun eliittikisoja. Joten en "tepatoi" täällä vähään aikaan.
Oletkohan itse selvä, kun näet tuollaisia harhoja? Jaa - mutta nehän taitavat kuulua kepulaisuuteen ;)
Missä Sinä oikein olet ihmisiä arvioimaan oppinut. Et ainakaan sotaväessä.
Itse olen arvioinut tuhansia ihmisiä siellä heidän ominaisuuksien ja tekojen perusteella ja olen siinä aika hyvä. Muutkin ovat todenneet.
Sinä arvioit toisen käden tietoon perustuen, kykenemättä objektiiviseen arviointiin. Hesari näyttää olevan raamattusi ja Lipponen jne Jeesuksesi.
Tuo hyvin rajallinen kykysi näyttää aikoinaan myös vaikuttaneen suuntautumiseesi kapea-alaisiin rutiinitehtäviin sotaväessä.
Asia näkyy minulle, hyvälle yleisjohtajalle kristallinkirkkaana, kepuloisuudestani huolimatta tai ehkä juuri sen vuoksi.
On toisaalta hyvä, että laisiasi on. Se luo selvän kontrastin meidän fiksumpien erottumiselle.
Se vain jaksaa... jaksaaa.....jaksaaaaaa jatkaa kepukaunaamista.
Mitähän onkaan tapahtunut niille reippaille kepunuorille, jotka aina rientävät sankoin joukoin avauksilleni puhumaan vaippa-aliupseerista ja esittämään muuta yhtä älykästä? Tai ehkä niiden kaikkien takana on vain yksi ja sama, mutta harvinaisen ahkera. Ovatkohan he tai onkohan hän vakavasti sairastunut tai kenties bannattu; jokin voittamaton este heillä/hänellä täytyy olla, sillä koskaan sieltä ei ole jätetty tilaisuutta käyttämättä. Eikä ole tullut minua tervehtimään edes sekava vakiovainoojani. Onkohan hän lähtenyt taas Antarktisille hiihtämään? ;)
Enpä olisi uskonut heitä kaipaavani tai olevani heistä huolestunut, mutta niin nyt kai olen, kun tuollaista ihmettelen. Ovathan he aina myös mukavasti kasvattaneet avaamieni ketjujen pituutta. Mutta ehkäpä Väyrysen Pate ei ollut kovin vetävä aihe, sillä eihän hän hyvin vetänyt siellä kepun puheenjohtajakilpailussakaan. Kai sitten kepulaisetkin jo ajattelevat, että Väykky on mies, jolla on takanaan loistava tulevaisuus.
Kiitoksia nyt kuitenkin niille, jotka olette mielipiteitänne esittäneet! Moni teistä on ollut kanssani samoissa näkemyksissä Väykystä, ja sellainen tietysti aina vahvistaa uskoa oman näkemyksen oikeutukseen. Seppo_Ilmarisen näkemykset poikkeavat suuresti omistani, mutta kiitos hänelle siitä, että hän on ainoana tuonut esille kepulaista kantaa. Hän on esittänyt näkemyksensä sivistyneesti, törkyilemättä, jollainen on arvostettavaa. Hänen näkemyksensä politiikasta ja myös käsityksensä kannattamastaan puolueesta on myös varsin raikas poikkeus siihen, mitä palstan kepulaisten enemmistö täällä on esittänyt.
Puheeni noista alussa mainitsemistani ymmärrettäneen vain vitsailuksi, ja myönnän, että huonoa huumoria se on. Mutta kai minullakin on oikeus harrastaa täällä niin yleistä sellaista.
Katselin tv 1:ltä tulleen, juuri päättyneen ohjelman ”muistikuvaputki”, jossa tuli paljon pätkiä monista hupiohjelmista vuosikymmenten takaa. Voi, miten kivoja muistoja monet niistä toivatkaan mieleeni! Ei enää nykyisin tehdä niin hyviä ohjelmia, ei, ei. Vai onko tämä vain vanhan miehen kalkkeutunut käsitys?
Mutta tässä ei ole huumoria eikä vitsailua, ei hyvää tai huonoa, vaan ihan vakavaa asiaa, kun toivotan nyt teille kaikille
hyvää yötä!
Niinpä! Katkeruus ja väsymys syövät vahvintakin despoottia, varsinkin kun käynnistysnappulan keksimisen jälkeen sinulta ei ole ilmestynyt enää mitään uutta mainittavaa. Toivottavasti immuunijärjestelmä hoitaa loput.
Elämäntyöni on menettämässä kokonaan merkityksensä. Kepulireppanat eivät enää sankoin joukoin kiiruhda sivistyneille avauksilleni. Olen syvästi pettynyt. Kyllä v-tuttaa!
Mitä minä nyt teen loppuelämälleni?! Vain muutama ääliö alkaa oikeasti jauhamaan politiikkaa avauksellani. Eihän sellainen kiinnosta minua paskan vertaa. Toista se on hullun lailla haukkua kaikki kepulireppanat kuusi kertaa päivässä. Oivakin on aivan kepulireppana, meni kuolemaan vaikka minulla oli haukkuminen kesken ja olin voitolla.
Hoohohoh. Aisamaa on 11 vuotta odottanut Kapin kuukahtamista. On se säälittävä. Väyrynen menee kuule Agapov ennen Kapia.
Harmittelin eilen illalla hyvän yön toivotuksissani sitä, etteivät nuo tavallisesti aina kimpussani olevat kepunuorukaiset eikä sekava vakiovainoojanikaan ole tulleet avaukselleni. No, en toki oikeasti siitä harmissani ollut, tyytyväinen päinvastoin, kun siten avauksellani syntynyt asiakeskustelu pääsi paremmin näkyville. Mutta muutama noista – ehkä vain yksi ja sama monta kertaa eri nikeillä – on ottanut harmitteluni todesta ja tullut aamukäynnille.
Ilmeisesti olen koko yön valvottanut erästä kepulia, olisiko juuri tuo nyt avauksellani vieraillut, ja hänen sekava päänsä on seonnut sitten lopullisesti ja on ruvennut pitämään minua Uutena-ukkina – sitä hän tässä yrittää sanoa:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9277553
Vastasin sitten äsken Uudelle-ukille, en tosin tuohon avaukseen, vaan hänen hyvien huomenien toivotuksiinsa tällä, jossa myös sivusin tuota perin ihmeellistä asiaa:
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9273299/45500983
Mutta oleellisempaan: Ilmeisesti siis kepulaisetkin Seppo_Ilmarista lukuunottamkatta ovat sitä mieltä, että Väykky on jo väsynyt Seppohan näkyy vielä jaksavan uskoa Väykkyyn. Jokohan eräs toinen, tällä palstalla kauemmin tunnettu kepulainen Seppo, on hänkin menettänyt uskonsa Väykkyyn, josta hän vielä jokin aika sitten toivoi kepun uutta puheenjohtajaa ja niin uskoi tapahtuvankin. Meillä kerrankin oli Seppo H:n kanssa yhteinen toive!
Kun ei näy aamun lehtikään tarjoavan mitään mielenkiintoista keputietoa keskustelun avaukseksi, niin jatkukoon sunnuntai-päivä sitten näillä eväillä! Joten päivän jatkoa vain kaikille!
olet sitä mieltä, että olet hullu persereikä?
Et ole koskaan sitä kiistänyt.
Seppo Ilmarinen taisi olla myös Oiva Härkönen...
Paavolla ottaa jo pumpusta, mutta vallanhimo on sammumaton.