Minun mielestäni yhteiskunnassamme korostetaan liikaa yksilöllisyyttä,ja "oman tiensä kulkemista".Jokaisen pitäisi ilmeisesti saada olla "yksinäinen ratsastaja", joka viimeiseen asti välttää putoamista systeemin rattaisiin.Nuoret miehet kasvattavat leukaansa jalkapallo joukkueellisen karvoja,solmivat hiuksensa poninhännälle,ja keskustelevat punaviinilasin ääressä oikeuksistaan suomalaisen oikeusvaltion täysimääräisinä jäseninä.Ilmeisesti velvollisuudet eivät kovin useasti nouse esille näissä illanvietoissa.Oletteko ikinä kokeilleet pelkän yhteiskunnan mollaamisen ohella todella elää systeemin ulkopuolella? Oletukseni on,että tämä "sivistyneempi" kansanluokka kuitenkin saa opiskeluihinsa rahoitusta tältä samalta valtiolta,jota he eivät kuitenkaan halua puolustaa sodassa.Todellista sivistystä henkivät juuri nämä kommentit"sodasta joka on jo valmiiksi hävitty",tai "kovat jätkät menee mieluummin vankilaan,kuin armeijaan"...Kuinkahan monet kyseisistä henkilöistä todella kertovat ääni ylpeydestä väristen tarinoita vankilassa vietetyistä kuukausista? Ehkä te sitten "aikuisina" ymmärrätte,mistä elämässä on kysymys.
ajatus
ymmärtämätön
1198
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mahoton paikka. Kun sinä joskus sitten saat vaihdettua vaipat potkuhousuihin, niin kenties huomaat, että tässä edustuksellisessa demokratiassa jossa elämme, ei voi elää "yhteiskunnan ulkopuolella".