Setukka hätäpäissään yrttää kerätä työläisjoukkoja mankumalla näin!
"Tämä Urpon lapsellinen vuodatus on helppo kumota. Eli "mualiman parras maa" ei pyöri kapitalistien ansiosta, kuten Urpo kapitalistien per... nuollen väittää, vaan työläisten ansiosta. Perusteluina käytin Tilastokeskusta ja EK:n, Elinkeinoelämän keskusliiton, materiaaleja, jotka faktisesti vahvistivat mm. Marxin taloustieteelliset peruslähtökohdat."
Kapitalisti maksaa työläisen palkan ja kustantaa toiminnallaan yhteiskunnan palvelut sekä infran
tuottamalla tuloa työläiselle josta tulee yhteiskunnalle verotuloa.
Työläisille edellinen sopii oikein hyvin mutta kommarin reppanalla on jotain valittamista?
Sinulla on edelleen vastaamatta kysymykseen että miten riistoon asemoidaan työnantajan
MAKSAMAT eläke- ja sosiaalikulut.
Hätäpäissäsi viitoit TYONTEKIJÄLLE määrättyihin työttömyys ja eläkevakuutusmaksuihin mutta
kuten hyvin ymmärsit, niistä ei ollut kysymys.
Tämä taitaa olla pisin rästisi.
Ai niin, suomalainen yritystoiminta kun on ollut yleensä velkavetoista niin mites firman taseessa
olevat velat?
Vähentääkö vai lisääkö riiston määrää?
Tämä on veikeää että käytännön koeponnistus ei koskaan tunnu onnistuvan riiston faktiseksi
toteamiseksi tässä ajassa.
Sinä kertaat teoriaa ja väität vielä EK:kin vahvistavan höpinäs.
Käytännössä et osaa teoriaa avata mitenkään tämän ajan "lisukkeilla".
Tulin taas todistaneeksi avulllasi että uskontosi viimeinen käyttäpäivä on mennyt umpeen
ajat sitten.
Sinä et vaan ole sitä huomannut!
"Tämä Urpon lapsellinen vuodatus on helppo kumota. Eli "mualiman parras maa" ei pyöri kapitalistien ansiosta, kuten Urpo kapitalistien per... nuollen väittää, vaan työläisten ansiosta. Perusteluina käytin Tilastokeskusta ja EK:n, Elinkeinoelämän keskusliiton, materiaaleja, jotka faktisesti vahvistivat mm. Marxin taloustieteelliset peruslähtökohdat."
Kapitalisti maksaa työläisen palkan ja kustantaa toiminnallaan yhteiskunnan palvelut sekä infran
tuottamalla tuloa työläiselle josta tulee yhteiskunnalle verotuloa.
Työläisille edellinen sopii oikein hyvin mutta kommarin reppanalla on jotain valittamista?
Sinulla on edelleen vastaamatta kysymykseen että miten riistoon asemoidaan työnantajan
MAKSAMAT eläke- ja sosiaalikulut.
Hätäpäissäsi viitoit TYONTEKIJÄLLE määrättyihin työttömyys ja eläkevakuutusmaksuihin mutta
kuten hyvin ymmärsit, niistä ei ollut kysymys.
Tämä taitaa olla pisin rästisi.
Ai niin, suomalainen yritystoiminta kun on ollut yleensä velkavetoista niin mites firman taseessa
olevat velat?
Vähentääkö vai lisääkö riiston määrää?
Tämä on veikeää että käytännön koeponnistus ei koskaan tunnu onnistuvan riiston faktiseksi
toteamiseksi tässä ajassa.
Sinä kertaat teoriaa ja väität vielä EK:kin vahvistavan höpinäs.
Käytännössä et osaa teoriaa avata mitenkään tämän ajan "lisukkeilla".
Tulin taas todistaneeksi avulllasi että uskontosi viimeinen käyttäpäivä on mennyt umpeen
ajat sitten.
Sinä et vaan ole sitä huomannut!
Vastaukset 39
Vanhimmat
Kaikki otsikossa.
JA KYLLÄ TOVERI URPOA HYMYILYTTÄÄKIN!
setukan teeseistä?
jos et, hävisit.
Vastaamaan vastineisiini.
Setukka on hiiren hiljaa.
Voit tuurata sitä.
Asia on nimittäin niin että voittajalla on viimeiset puheet.
Siellä on muutama teksti ja linkki joihin setukka tarvitsisi kumousapuja.
Alat hommiin vaan etkä kehuskele rästimestaria.
Mikäs väittely se sellainen on jossa vastapuolelle ei varata mahdollisuutta esittää vastaväitteitä?
No, sehän on väittelyä NEUVOSTO malliin!!!!
HAHAHAHHAHHAHAHAHAHHAHAHHAAAA!!!!!!
Ottakaas reppanat järki käteen jos sellaista on ja YRITTÄKÄÄ edes!!
HOHHOHOHOHOHOHOHOHOHHOHOHOHOHOHOOHOHOHOHOHOHOHOHOOOOO!!!
Otat kantaa vaikka siihen viimeiseen jossa esitän venäläisten kertomana Talvisovan motiivia!!!
Kyllä HYMYILYTTÄÄ!!!!!
kerro nyt tyhmä:
mitä kumosit, miten kumoamisesi perustelit?
Nyt siihen keskusteluun ja alat kumota setukalle esittämiäni vastaväitteitä.
Sitähän et tee koska et siihen kykene.
Tämä onkin siksi sinun ja setukan osalta taputeltu loppuun asti.
Molemmilla aasin hatun korvat pitenevät entisestään.
uhoo vaan mutta täysin munaton mies?
oletko?
jos et kerro mitä olet setukalta kumonnut ja perusteet?
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9275755/45506288
Laitetaanko Olli opettajan ja Sari sairaanhoitajan palkat riistoa lisääväksi vai vähentäväksi tekijäksi
kun veroja maksellaan.
Setukan mielestähän verotkin ovat ilmeisesti riistoa LISÄÄVÄ tekijä.
VAI ONKO PERÄTI NIIN ETTÄ VERONMAKSAJAT RIISTÄVÄT OLLI OPEA JA SARI SAIRAANHOITAJAA!!!
HAHAHAHHAAHHAAHAHHAAHHAHHHAHHHAHAHHHAHHAHHHAHAHAHAHHAHAHHAAAA!!!
ONKO SUOMALAINEN TYÖLÄINEN RIISTÄJÄ!!!!!!!!!!
HOHHOHOHOOHHHOOOOOOO!!!
Eikä partapaskan kirjasta vastausta löydy.
Ihan vaan vinkkinä!
Ettet joudu yhtä tyhjän päälle kuin pääpukari.
Vastineet!
Mikä MAKSAA!!!!!
ETKÖ KYKENE????????
HAHAHHAHHAHAHAHAHAHHAAHHAHAHAHHAHHAHHAAHHAHAHAHAHAHAHAAHHAAAA!!!!
Näytä että sinussa on ns. MUNAA!!!
Nyt näytät saman sortin hamekerholaiselta kuin pääpolitrukki setukkakin.
kun upi ei pystynyt mitään esittämään, perusteltuja kumoamisiaan.
joten setukka voitti, näin on tulkittava.
koita seurata peliä pölhö
menes sinne vaan katsomaan setukan opit ja ohjeet.
tulkitsen että setukka voitti ja upi
juoksi hame korvissa metsään
On setukan vastaukset?
Etkä sitten kyennyt menemään kaatamaan minua.
Luuseri!
Kiitos. Hän puhuu vain siitä miten paljon prosenteissa ovat työläisten maksamat verot.
Nimittäin setukka kaatuu väistämättä tähän kysymykseen.
"Mutta yritysverotustuotto kattaa tuloverokertymästä vain noin reilut parisenkymmentä prosenttia. Ja pääomaverot noin seitsemisen prosenttia verrattuna koko tuloveropottiin. "
"Entä maksavatko kapitalistit anastamastaan lisäarvosta lakisääteisiä sosiaaliturva- ja vakuutusmaksuja? Eivät maksa, koska kyseiset maksut ovat kapitalistien mukaan työvoimakuluja, eli kuluvat siten myös vaihtelevan pääomaan. Tähän kyseiseen kulumomenttiin kuuluu myös työnantajien osuus työtulovakuutuksen rahoituksesta."
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8199689
Vai vaihtelevaan pääomaan?
Eli käyttöpääomaan joka saadaan kassavirrasta?
Selvennäs nyt niin saadaan käsitteet selviksi.
Kyl ne vaan firman TILILTÄ otetaan.
odotellaan ja katsellaan.
Nimittäin työnantajan maksamat sosiaali- ja eläkekulut vähentävät tuloslaskelmassa osaltaan
yrityksen tulosta.
ELI PIENENTÄVÄT OSINKOJA!!!!!
OSU JA UPPOS!!!
JO JOKU VALOPÄÄ VIELÄ VÄITTÄÄ ETTEIVÄT NE OLE RIISTOA VÄHENTÄVÄ TEKIJÄ NIIN IHME ON!!!
SOSIAALI JA ELÄKEMAKSUT KUN KUITTAAVAT TYÖLÄISET LOPULTA!!!!
HOHHOHHOHHOOOOOOO!!!
OTTAKAA NYT EDES VÄHÄN SELVÄÄ ENNEN KUIN MUNAATTE ITSEÄNNE JATKUVALLA SYÖTÖLLÄ!!!
JOKAINEN KILLINKI MIKÄ EDELLÄ MAINITTUIHIN MENEE ON POISSA OMISTAJAN PUSSISTA KUN
VUOTUISTA OSINKOA LASKETAAN!
vaihteleva pääoman menot ei koske lisäarvoa. Kumoa tämä jos pystyt, et pysty. Miksi et, koska silloin sun pitäs kumota lisäarvoteoria. Sitä et ole vielä tehnyt hääääääääää.
eli ne eivät pienennä osinkoja
kumoa täääää jos pystyt pelle
vittu mää voitin sunt
häääääääääääääääää
Jos väität että yrityksen kulut eivät vaikuta voittoon ja sen maksamaan osinkoonn niin olet palstan tyhmin aivan kiisatta.
Tappiollinen yritys ei VOI maksaa osinkoja.
Ei ole mistä maksaa.
Mutta onko nyt niin että kapitalistin ITSELLEEN saama lisäarvo ei olekaan asian ydin?
Väitätkö että työläiset eivät ole edunsaajia työnantajan maksamissa eläkevakuutusmaksuissa?
HAHHAHAHAHHAHHAHHAHHAHHHAHHAHHAHAHHAHAHHAHAAA!!!
OLET PIHALLA KUIN LUMIUKKO!
Veikö kisu kielen?
Vieläkö tuntuu siltä että yrityksen kulurakenne ei vaikuta MITENKÄÄN maksettaviin osinkoihin!!!
KÄSITTÄMÄTÖNTÄ ÄLYTTÖMYYTTÄ!!!!!
koska yritystalous jakaantuu kolmeen osaan pysyvään ja vaihtelevaan pääomaan ja lisäarvoon. lisäarvon tuottaa työntekijä lisätyöajallaan. Osingot maksetaan lisäarvosta. jos yritys tekee tappiota ei se lisäarvoa tietenkään tee eikä makseta osinkoja, kai tämän tiedät. Nyt on kysymys normaalisti pyörivistä yrityksistä. vittu koita kumota näitä jos pystyt,
olen palstan taloustietäjäkingi jeeeeeeee
sää pelle hävisit
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9277715/45507551
Nimittäin eikös tuo "lisäarvo" vaadita punauskonnossa jaettavaksi työläisille?
Kansantalous on se, jonka me jokainen erikseen ja yhdessä kansakuntana muodostamme. Kansantalouden perustana ovat tuotantovälineet ja työ. Niillä saadaan aikaan tavarat ja palvelukset. Työntekijöille maksetaan palkkaa, mutta työstä syntyy myös voittoa.
Kuinka hyvin tai huonosti kansantalous toimii, se selvitetään tieteellisesti kahdella tavalla. Ensimmäinen porvarillinen tapa puolustaa kapitalistien ja toinen tapa palkkatyöläisten etuja. Molempien perustana ovat jo vanhat, mutta edelleenkin käyttökelpoiset teoriat.
Noin 250 vuotta sitten Adam Smith esitti, että kapitalistisen kansantalouden perustana on tavaran hinta, joka sisältää työpalkan voiton (maa)koron. Myöhemmin Karl Marx osoitti Smithin olevan väärässä. Hän todisti, että kapitalistisen kansantalouden perustana on pääoma ja sen lisäys, joten tavaran hinta sisältää tuotantovälineiden käytön työpalkan lisäarvon.
Porvarillisen kansantalouden laskennan perustana on edelleenkin Smithin ydinajatus, joka on ajan kuluessa jalostettu arvonlisäykseksi. Se on pelkkä mielivallan tuote. Siksi kansantalouden tilinpito ei ole luotettava. Sitä voi muutella mielin määrin. Suomessa viimeinen merkittävä muutos tapahtui 1990-luvulla. Vuoteen 1997 bruttokansantuote (bkt) ja arvonlisäys olivat yhtä suuret, mutta muutoksen jälkeen arvonlisäys on noin 14 prosenttia bkt:tä pienempi1 . Muita pieniä järjestelyjä tehdään jatkuvasti. Bkt ei toimi kansantalouden tuloksen mittarina, mutta kapitalistien kannalta ne ovat poliittisesti tarkoituksenmukaisia.
Nykyaikainen kansantalouden tilinpito hylkää kokonaistuotannosta yli puolet ns. välituotteena. Sen mukaan ”välituote” käytetään, mutta se ei synny missään, eikä siihen ole käytetty työtä, se ilmestyy tyhjästä. Esimerkiksi vuoden 2002 tuotannosta välituotteena vähennettiin yli puolet, lähes 54 prosenttia. Jäännös oli arvonlisäys. Siihen lisättiin tuoteverot ja vähennettiin tuotetukipalkkiot. Niin saatiin bkt. Siitä lasketaan työn tuottavuus2 , joka välituotevähennyksen vuoksi on tuntuvasti todellista pienempi.
Tätä menettelyä Marx piti Smithin yrityksenä ”noitua pysyvää pääomaa edustavan arvo-osa tavaranarvosta olemattomiin.”3 . Marxin mukaan ”Vaikeudet, joita ilmenee yhteiskunnallista vuosituotetta eriteltäessä, johtuvat siitä, että pysyvä arvo-osa (aineet) esiintyy aivan eri tuotelajina… kuin (siihen) liitetty uusi arvo (työ ja lisäarvo)... Niinpä näyttääkin siltä, kuin… (osa) kulutetusta tuotemäärästä uudelleen ilmaantuisi uudessa muodossa, uutena tuotteena, ilman että yhteiskunta olisi käyttänyt hiventäkään työtä sen tuottamiseen. Tälläistä ei ilmene yksityispääoman toiminnassa.”4 . Niinpä sitä ei voi ilmetä muuallakaan.
Bkt ”Käytön kautta” on merkillinen, kun siihen vaikuttaa viennin ja tuonnin ero, kauppatase. Jos sen muut luvut olisivat entiset, mutta vienti 22 prosenttia pienempi, niin bkt:n loppusumma olisi 8,5 prosenttia suurempi. Mieletöntä! Lisää ongelmia on ”Tulojen kautta” osassa. Siinä tuloina ovat palkat, työantajan sotu-maksut, toimintaylijäämä (voitot), tuotannon ja tuonnin verot, tukipalkkiot ja kiinteän pääoman kuluminen. Tässä on todellinen kummallisuus. Miten kuluminen on tuloa?
Tässä porvarillinen taloustiede sekoittaa yritystalouden ja kansantalouden toisiinsa. Palkat, sotumaksut ym. kustannukset ja poistot, kulumiset, ovat kulua yritystalouden pääomakierrossa. Vain voitot ovat tuloa. Kansantaloudessa palkat, sotumaksut, voitot jne. ovat tuloa, mutta kuluminen aina kulua. Se ei ole koskaan eikä kenenkään tuloa. Kaiken lisäksi bkt:n eri osat eivät korreloi, vaikuta toisiinsa!
Marxilaisittain laskien tilanne ”tulojen kautta” on aivan toinen. Lyhyesti esitettynä sen mukaan kokonaistuotannosta on vähennettävä nettopalkat ja nettovoitot sekä kaikki sotu-maksut, verot ja pakolliset maksut. Jäännökseksi saadaan tavaravarastot eli niihin sidottu pääoma. Tässä ei ole tilastoeroa. Ja edelleen. Kun varastoarvoista vähennetään siihen käytetyn työn osuus, saadaan tuotannon aineksiin sidottu pääoma. Ja vielä. Kun kokonaistuotannosta vähennetään pysyvä pääoma, saadaan kansantulo5 .
Tässä yhteydessä todettakoon, että kokonaistuotannossa palkat ovat yhteen ja bkt:ssä kahteen kertaan, vaikka porvarillisen laskennan asiantuntijat väittävät päinvastaista. Tässäkin marxilainen ja porvarillinen taloustiede ovat napit vastakkain.
Koska kirjoitit seuraavasti:
"vaihteleva pääoman menot ei koske lisäarvoa. Kumoa tämä jos pystyt, et pysty. Miksi et, koska silloin sun pitäs kumota lisäarvoteoria. Sitä et ole vielä tehnyt hääääääääää.
eli ne eivät pienennä osinkoja ".
Seuraavaksi kirjoitit tähän tapaan: "Osingot maksetaan lisäarvosta. jos yritys tekee tappiota ei se lisäarvoa tietenkään tee eikä makseta osinkoja, kai tämän tiedät. Nyt on kysymys normaalisti pyörivistä yrityksistä. vittu koita kumota näitä jos pystyt, "
Mistäs ne tappiot tulevat? Olisiko vaihtelevan pääoman osuudesta maksettavilla kuluilla osuutta asiaan?
Väitit pokkana että " eli ne eivät piennennä osinkoja" ja seuraavaksi kirjoitat että "jos yritys tekee
tappiota ei se lisäarvoa tietenkään tee".
Pientä ristiriitaa on nyt sen verran että tieteilijäksi julistautumisesi oli hiukan ennen aikaista.
Ns." vaihtelevan pääoman" sisältävät kulut VAIKUTTAVAT KAIKKI YRITYKSEN VOITTOON JA SITÄ
KAUTTA OSINKOON.
Tel ja sotu maksut vähentävät tulosta ja siten osinkoa.
Sorry vaan mutta näin se menee.
Jos narikka on tappiollinen niin vähentääkö yrityken tappio työläisten riistoa?
HOHHOHOHHOHHOHOHOHOHOHHHOHOHOHHOHOHOHOHOHOHOHOHHOOOOOO!!!!
Marxilaisittain laskien kansantulossa on palkkoja 54,2 miljardia euroa ja lisäarvoa 98,3 miljardia euroa. Kun palkoista vähennetään kapitalistien omat ja johtajilleen voitoista maksamat jättimäiset korvaukset, niin työläisten palkoiksi jää 48,6 miljardia euroa ja lisäarvo kasvaa 103,9 miljardiin euroon. Näin lisäarvon suhdeluku on 213,8 prosenttia eli lisäarvo on sen verran työläisille maksettuja palkkoja suurempi.
Mutta, elävässä elämässä palkkojen lopullinen jako tapahtuu kulutuksessa eli vuokrissa, ruokapöydissä, vaatekapoissa jne. koko työvoiman kesken. Siksi on työttömyys otettava mukaan laskelmiin. Kun palkkasumma jaetaan kaikilla työvoiman työtunneilla, saadaan elintasoon vaikuttava todellinen työvoiman keskimääräinen tuntipalkka. Sen jälkeen lopullinen lisäarvon suhdeluku on 257,0 prosenttia!
Palkkojen ja lisäarvon suhde kuvaa riiston tasoa. Mitä suurempi suhdeluku sitä kovempi on riisto. Vuonna 1985 lopullinen lisäarvon suhdeluku oli 151,1 prosenttia. Vuonna 1990 se oli hieman suurempi – 157,0. Kasvua oli siis 5,9 prosenttiyksikköä joten riisto koveni keskimäärin 1,2 prosenttiyksikköä vuodessa. Sen jälkeen lisäarvon suhdeluku on kasvanut sata prosenttiyksikköä. Näin riisto koveni keskimäärin 8,3 prosenttiyksikköä vuodessa – seitsemän kertaa aiempaa nopeammin!
Palkkasumma ei sellaisenaan jää työläisille eikä lisäarvo kapitalisteille. Sen lopullinen jako tapahtuu veroilla ja sotumaksuilla. Vertaamalla vuosien 1990 ja 2002 todellisen kansantulon jakaantumista nähdään, että palkkojen osuus supistui 8,0, sosiaalitulojen 3,0 ja julkisen talouden 3,2 prosenttiyksikköä. Yhteensä 14,2 prosenttiyksikköä (Kaavio 1). Ne menivät yksityisiin nettovoittoihin, joista euromääräisesti suurpalkat kasvoivat 402,8, yritys-,osinko- ja pääomatulot 241,4, ilmainen kiinteä pääoma (aineet) ja vaihteleva pääoma (varastoidun ilmaisen työn uusintaminen ja lisäys) yhteensä 110,5 prosenttia.
Edelleen. Oikea kansantalouden tuloslaskelman toinen puoli, ”käytön kautta”, saadaan, kun kokonaistuotannostavähennetään varastoarvo, kulutus ja vienti miinus tuonti. Jäännös on kiinteän pääoman nettolisäys. Tässäkään ei ole tilastoeroa. Kaiken lisäksi molemmat puolet korreloivat, ovat sidoksissa toisiinsa.
Näin laskien vuonna 1990 pääoman nettolisäys oli 8,8 prosenttia tuotannosta, mutta 2002 vain 4,0 prosenttia. Taloudessa tehtiin kokovoltti. Nettovoitot kasvoivat 2,5 kertaisiksi, mutta kiinteän pääoman nettolisäys supistui alle puoleen, sillä voitot ja yritysten myynneistä (ulkomaalaisille) saadut pääomat, vietiin pois maasta. Vuonna 1985 ulkomailla oli suomalaista yksityistä pääomaa vain muutama markka, mutta viime vuonna sitä oli jo lähes yhtä paljon kuin kotimaan tuotantovälineissä – 193 miljardia euroa6 !
Sivujuonteena voi korostaa, että vapaakauppa teki mahdolliseksi yritysten myynnin ulkomaalaisille ja pääomien maastaviennin. Se mahdollisti ulkomaisten suuryritysten ylituotannon tuonnin valtavan kasvun. Siitä johtuen 50 000 yritystä ja yli 100 000 maatilaa lopetettiin, vaikka yritys-, osinko- ja pääomatulojen verotusta kevennettiin yli kolmanneksella. Niinpä työttömyys on nyt lähes 1 000 miljoonaa tuntia – 20 prosenttia työvoiman työtunneista!
Kapitalistisella ja marxilaisella taloustieteellä on oleellinen ero. Toinen pelaa kapitalistien ja toinen työläisten pussiin. Smithin ideasta kehitetty bkt-arvonlisäys luo mielikuvaa kapitalistien ansioista, joista työläiset saavat suuren osan. Nyt 38,8 prosenttia. Marx puolestaan osoitti, että vain työläisten työ tuottaa lisäarvoa. Sen kapitalistit anastavat itselleen suoraan ja välillisesti. Nyt peräti 257,0 prosenttia.
Tänään kaikki ennusteet viittaavat siihen, että jatkossa tuotanto kasvaa tuottavuutta hitaammin joten työllisyys heikkenee, riisto kovenee (Kaavio 2) ja kapitalistien suora osuus lisäarvosta kasvaa – elleivät palkkatyöläiset toisin päätä!
Entäs palvelutuotanto kun "varastoa" ei ole OLEMASSAKAAN!
Tosiasia on että tuossa on vain yhteiskunnallinen osatotuus käsiteltynä.
Kun otetaan lukuun työläisten elintaso ja yhteiskunnan palvelu ja tekninen infra oltaisiin jollain
jäljillä riiston suhteen, hinnoittelematta on tuotannolla aikaan saatu yhteiskunnan työllistäminen johon
rahat tulevat verotuksella.
Ja kun käytännössä meillä on kaikilla osa-alueilla työläisten olot monin verroin paremmat kuin missään
sosialistisessa viritelmässä niin riiston faktisella merkityksellä voi pyyhkiä lähinnä persettä.
Lukee niin saa sen käsityksen että Suomi on yhtä suurta tehdassalia.
Näinhän asia ei ole.
Työläistenkin varallisuus on kasvanut 20 vuoden aikana varsin mittavasti.
Tuossa lähdet siitä että "vain kapitalistit" ovat voittaneet.
Varallisuuden muutoksiakin pitäisi arvioida.
Ne eivät ole ihan vähäisiä.
Mites "laskelmassa" on huomioitu se että julkisella sektorilla on pirusti ihmisiä töissä
mutta export import ja varasto loistavat poissaolollaan? Onko julkisen sektorin työn "tulokset"
mahdollisesti HINNOITTELEMATTA!!
Sari sairaanhoitaja ja Olli opettaja tekevät joka päivä työtä, saavat palkkansa verotuksen tuloksena mutta
riistolaskelma ei ota lukuun työnsä TULOKKSIA!!!!!
Ja palkat maksetaan siitä lisäarvosta.
Minnuu taas vähän eppäilyttää teorian pitävyys?
Alexander Corporaten toimitusjohtaja Yrjö Kopra laukoo Hesarissa 7.3.2010:
"Punakaarti nousee kai vasta silloin, kun jotkut ovat liian köyhiä, eikä silloin, kun jotkut ovat liian rikkaita".
... nousee ... ei nousi? ...
Onko Suomessa olemassa "punakaartia" tänä päivänä. Ei ole. Ahneutta ja itsekkyyttä, jota Kopra kannattaa on sitäkin enemmän.
Alexander Corp. on erilaisia kannustinohjelmia yritysjohtajille suunnitteleva yritys, joka perustettiin v. 1988. Kopra sai yhdessä Erkki Helaniemen kanssa liikeidean. "Kaikki suuret Helsingin pörssissä noteeratut yhtiöt ovat käyttäneet palveluitamme", firman nettisivuilla kerrotaan.
Yllätys, yllätys. Erkki Helaniemi tuki Sauli Niinistön vaalikampanjaa 5.000 eurolla.
Eduskunnan puhemies, työväen presidenttiehdokkaaksi kutsuttu, ei siis ainakaan vastusta ylimmän johdon kannustinpalkioita. "Liliukset" rohmuavat yrityksistä
- miljoonapalkan
- miljoonien sitouttamista varten lahjoitetut kannustinrahat: sekä pitkän tähtäimen osakeet että lyhyen tähtäimen 12 kuukauden vuosiansion (valtionyrityksissä on ministerivaliokunnan tätä varten hyväksytty koodi 2008)
- ylisuuret eläkkeet
Vuorineuvokset huutavat Etelärannan palatsissaan "naama punaisena" kansantalouden valtavista tappioista ja kilpailukyvyn menetyksestä - kun 3000 ahtaajaa haluaa pientä palkanlisää, joka on vain noin puolet ökyjohtajan vuosipalkasta.
Ahtaajien vaatima muutosturva (joka on erittäin tärkeä, kun työttömyysputki poistuu) = kolmen suurimman metsäyhtiön johtoryhmä laittaa kuukauden palkan muutosturvarahastoon.
Erittäin vähäisistä summista kansantalouden kannalta on kysymys. Mutta suomalaiset "rosvoparonit" eivät tingi senttiäkään riistopolitiikastaan.
Muissa maissa, kuten Italia, Puola, Portugali, Saksa ..., on huomattavasti parempi muutosturva kuin Suomessa, missä muutosturvaa ei ole lainkaan.
"Parhaiten tuloerot kapenevat edelleen siten, että lama syvenee", Alexanderin Kopra toteaa.
Talouden nobelisti Paul Krugmanin mukaan kansantalous kasvoi voimakkaammin silloin kun tuloerot eivät kasvaneet. Kun tuloerot lähtivät kasvuun, kansantalouden kasvu hidastui.
Hallituksen ja työnantajien talouspoliittinen linja on ollut tuloeroja kasvattava - Kopran ja (Sauli Niinistön vaalirahoittaja) Helaniemen mukaan: "punakaarti nousee vasta silloin, kun jotkut ovat liian köyhiä, eikä silloin, kun jotkut ovat liian rikkaita". Näin tuloerot ovat kasvaneet, kasvaneet, kasvaneet.
Suomessa on on 700.000 pienituloista, joilla ei ole ostovoimaa ja kotimarkkinat eivät vedä - eikä myöskään vienti. Vuonna 2003 Suomi oli vielä maailman kilpailukykyisn maa (Tilastokeskuksen mukaan).
Kilpailukyky romahti nopeasti, nopeasti, nopeasti. Vaikka kaikki hallituksen verotoimet (lue varakkaiden pörssiyhtiöiden nolla-verot ja verohuojennukset) ovat tähdänneet kilpaulukyvyn parantamiseen, mitä varten on otettu ulkomaan velkaa suunnattomasti. Tänä vuonna velkaa otetaan lähes 400 % enemmän kuin viime vuonna.
Mitä, jos hallitus ja työnantajat alkaisivat huomioida myös talouden nobelisti Paul Krugmanin tutkimuksia tuloerojan kasvun kansantaloutta heikentävästä vaikutuksesta?
Mitä, jos hallitus ja työnantajat alkaisivat huomioida myös kansainvälisesti arvostetun verotuksen tutkija, professori Matti Tuomalan ajatuksia, jotta veronmaksukyky pitää huomioida verotuksessa?
Alkaisiko lama taittua ja talous elpyä asiantuntijoiden ohjeiden mukaan.
Alexander Corporationin johtajien asiantuntemus perustuu ahneuteen, omaansa ja yritysten ylimmän johdon ahneuden ruokkimiseen.
Työläiset ovat kasvattaneet tulojaan 2000 luvulla vissiin enemmän kuin ikinä maan historiassa.
Tämän joudut myöntämään.
Suomalaisen työläisen elintaso EI OLE KOSKAAN ollut tasolla millä se on nyt.
Tuloerojen kasvu johtuu siitä että sosiaaliset tulonsiirrot eivät ole nousseet palkkojen tahtiin.
Köyhimmät eivät ole työllisiä.
Vai mitä?
En ihan ymmärrä mksi tällainen perustieto pitää jättää pois vaikka näytät viisaammalta kuin edellinen
nuijimani taistelupari, joka ensin väitti että kulut eivät vaikuta firman maksamiin osinkoihin
ja seuraavaksi totesikin että vaikuttaahan ne.
Sosialismilla tuhottaisiin talouden pohja joten se ei ole käypäinen keino hallinnoida asiaa.
Siinä työläiset häviäisivät kaiken kasalle saamansa.
Verojakaan ei voi loputtomiin korottaa. Kansa alkaa äänestämään kantapäillään ja jäljelle
jää vain köyhät.
Työllistymistä pitää tukea ja tehdä työn teko kannattavaksi.
Siinä Kokoomus on kirkkaasti ykkösen paikalla.
Muuta tietä ei ole.
Kommarienkin olisi pitänyt oppia neuvostoryssän paskan taloushistoriasta että setelipaino vetoisesti
ei pitkälle pötkitä.
Edes maailman suurimmilla luonnonvaroilla saati Finlandiassa.
Kokoomuksen Ben Zyskowicz rusikoi hallitusta eduskunnan kyselytunnista toiseen. Hallitus on epäonnistunut työllisyyspolitiikassaan. Sen tavoitteena on vaalikauden aikana luoda satatuhatta uutta työpaikkaa, mutta ensimmäisen vuoden saldona onkin työttömyyden lisääntyminen 5000:lla, muistuttaa kokoomuksen ryhmäjohtaja.
Paraskin arvostelija. Mikä oli kokoomuksen saldo, kun se istui hallituksessa kuusitoista vuotta?
Vuonna 1987 Suomessa oli 130 000 työtöntä. Kun kokoomus päätti hallitustaipaleensa, oli vuonna 2003 työttömiä 210 000. Kokoomuksen saavutuksena oli siis 80 000 uutta työtöntä!
Karmeinta oli jälki vuosina 1991-95, jolloin sosialidemokraatit olivat oppositiossa. Vuonna 1995 oli Suomessa työttömiä ennätykselliset 380 000. Kokoomuksen konstit työttömyyden vähentämiseksi eivät todellakaan vakuuta.
Mitä kokoomus tarjoaa: alentamalla veroastetta parannetaan työllisyyttä. Tällaista ajattelutapaa ei tue talousteoria eikä itse elävä elämä.
Ei ole olemassa sellaista talousteoriaa, jonka mukaan verotettava euro olisi poissa kansantalouden kiertokulusta. Kyllä taloustieteessä edelleenkin ymmärretään käsite "julkinen kulutuskysyntä". Se on tehokas työllistämisen väline.
Entä elävä elämä? Viimeisimmät tilastot EU-maista osoittavat, että siellä missä veroaste on Suomea korkeampi, on työttömyys Suomea alempi. Ja päinvastoin. Niissä maissa, joissa työttömyys on Suomea korkeampi, on verotus Suomea lievempää. Onko niin, että veroja korottamalla kohennetaan työllisyyttä parhaiten?
Ruotsissa, Tanskassa ja Belgiassa kokonaisverotus on Suomea kireämpää. Niissä kaikissa on työllisyystilanne Suomea parempi. Ruotsissa bruttoveroaste on EU:n korkein 54 %, kun se on Suomessa 45 %. Silti työttömyysaste on Ruotsissa vain 5,4 %, eli lähes puolet parempi kuin Suomen 9,0 %.
EU-maista on Ranskassa, Saksassa ja Espanjassa työllisyystilanne Suomea heikompi ja verotus on Suomea lievempää. Espanjassa työttömyys on peräti 11,3 %:n tasolla ja samanaikaisesti verotus Irlannin ohella EU:n alhaisinta. Espanjan bruttoveroaste on vain 35 % ja silti työttömyys ennätyskorkealla. Ettei vain veroja alentamalla pahenneta työllisyystilannetta. Vain hyvin kohdennetut veroratkaisut – kuten työvaltaisten palvelujen ALV-kokeilut – voivat auttaa työllistämisessä. Yleiset verokevennykset pikemminkin pahentavat työttömyyttä ja kaiken lisäksi lisäävät yhteiskunnallista eriarvoisuutta saattamalla julkiset palvelut uhan alle.
On hyvä muistaa edesmenneen Kalevi Sorsan viimeisimpiä ajatuksia: "On kansakunnan onni, että kansanterveyslaki ja peruskoulu-uudistus toteutettiin 1970-luvulla. Tänään siihen ei olisi varaa."
Ei työllistä kuin ministerien avustajia.
Ihan noin selvennökseksi. Palkkatyön sivukulujen kevennys parantaa kilpailukykyä.
Kukaan ei tiedä millä aikajänteellä mutta niiden kohottaminen kun rapauttaa kilpailuilukykyä niin
johtopäätös on oikea.
Nousukauden aikaan maassa oli muuten työvoimapula jos et sattunut huomaamaan.
Lama tuli ulukomailta ilman että Kokoomuksella tai kommunisteilla oli siihen osaa eikä arpaa.
Suomen kokonaistuotannon tiputus oli megalomaaninen ja silti valtakunta on kohtuullisessa
kuosissa.
Milloinkaan ei suuresta lamasta ole selvitty näin vähin kolhuin kuin nyt.
Että on sitä kehitystä tapahtunut.
Jos 90 luvun alussa olisi tullut näin iso tiputus, olisi Suomi mennyt konkurssiin.
Lähellä se oli silloinkin ettei IMF:n haukat tulleet kertomaan mistä leikataan.
Verojen alentamisessakin pitää tolkku olla, siinä olen kanssasi samaa mieltä.
Verotukseenhan hyvinvointivaltio perustuu. Avoimessa Euroopassa ei kuitenkaan voi olla kovin
suuria eroja.
On se muuten metkaa että kun työn kuluja ohennetaan niin kommarit ulvoo että se on kädenojennus
kapitalistille?
Ikään kuin työn teettämisen parantaminen olisi kielteinen asia?
Meni niin tai näin niin aina joku kiljuu että "väärin sammutettu"!
Kun se kiinnostaisi minua suuresti.
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9277715/45507925
Tulee selitys kirjoituksiesi ristiriitaan?
Vai tuliko minun kumottua sittenkin se TEORIA!
HOHHOHOHOHOOHOHOHOHOHOHOHOHOHOHOHHHOOHOHHOOHOHOHOHHOOOOOOO!!!
Toveri Urpo taisi tehdä "vallankumouksen" ja syöstä kinkin alas ennen edes puolen päivän hallinnointia!
HAHAHHAHAHAHHAHHAHAHAHAHAHAAHAHAHHAAHHAHAHAHHAHHAHHAHAAHAHHAHAHAHHAHAHAAA!!!
Ei mikään hallitus todellakaan työllistä kovin montaa henkilöä.
Mutta tämän nykyisen hallituksen harjoittama politiikka luo työttömyyttä.
Oikeistohallituksen politiikka on kuin tulivuoren purkaus kaikkine seuraamuksiin.
Ensin savupilven purkautumisvaiheessa, eli hallituksen alkutaipaleella, kaikki näytti mahtavalta, kun hallitus hyvinvointiyhteiskunnan toimintakykyä ja turvaa syömällä jakoi omille eturyhmille valtavia verojen alennuksia. Savupilven muuttuessa tuhkapilveksi, eli Suomen ajautuessa lamaan, hal-lituksen toiminta halvaantui täysin. Hallitukselta puuttui kokonaan kyky ylläpitää ja tukea yhteiskunnan toimintoja, erityisesti työllisyyttä. Ainoaksi toimenpiteeksi jäi purkautumisvaiheesta jääneiden loppujenkin veronalennusrippeiden jakaminen. Nyt kun aletaan olla tuhkapilven hälvenemisvaiheessa, niin hallituksen toimintapoliittisena ohjeena näyttää olevan toivotaan parasta - ohjelma. Hallitus on jähmettynyt pölyn laskeuduttua paikalleen. Toimet työttömyyden helpottamiseksi puuttuvat. Hallitus antaa ihmisten kärsiä ja toivoo vain, että markkinavoimien hälläväliä toiminta hoitaa asiat. Valitettavasti hallituksen ja markkinoiden hälläväliä toiminta ei hoida muita kuin heidän omien hyvinvoivien eturyhmien edelleen rikastumista. Samalla se jättää heikommassa asemassa olevat tavalliset ihmiset hätää kärsimään.
Työttömyyden vähentämiseksi ajat takaa? Jos inssi lomautetaan niin kyllä yhteiskunnan on
aika mahdotonta perustaa suojatyöpaikkaa laman ajaksi.
Olen kyllä vähän toista mieltä lamaantumisesta.
Homma on hoidettu todella tyylikkäästi vs. 90 luvun alun lama.
Tosin demarit kitisevät joka asiaa vastaan kuten Sinnemäki hyvin osoittaa.
Miten pitäisi " helpottaa" lomautetun "kärsimystä"?
Mistä rahat?
Lipsahdit nyt vähän kestomarinan puolelle ilman sen kummempaa konkretiaa.
Vanhasten, Kataisten ja Inkeroisten suusta kuulemme, että lakko-oikeutta on rajoitettava. Miksi he haluavat rajoittaa lakko-oikeutta? Mitä on tapahtumassa?
Näyttää vahvasti siltä, että Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on ajamassa työelämää ja työmarkkinoita takaisin 1970-luvulle. Tässä EK:n mallissa työehtosopimukset tehdään liittotasolla ja työehtojen toteutumisesta väännetään työpaikkatasolla. Tämä EK:n malli tulee lisäämään työehtosopimusten solmimisen välineenä työtaisteluja Suomessa.
Syynä työtaistelujen lisääntymiseen on keskusjärjestötason puuttuminen työehtosopimustoiminnasta. Keskusjärjestötason työehtosopimustoiminta on ollut työntekijöiden väline toteuttaa ratkaisuja, joilla luotu työntekijöille turvaa työelämän muutoksiin. Nyt tätä muutosturvaa joudutaan toteuttamaan liittotason työehtosopimustoiminnan kautta ja tämä synnyttää työtaisteluja. Toinen syy työtaistelujen lisääntymiseen on työnantajien pyrkimys romutta työehtosopimusten työntekijöille antamaa suojaa työpaikkatason sopimusrikkomusten kautta.
Nyt käytävät työehtosopimusneuvottelut ovat jo osoittaneet EK:n toimintamallin seuraamukset. Työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa EK:n toi-mintamallin seuraamuksiin tasavallan hallitus ja EK yrittävät rajoittaa hankkeillaan lakko-oikeuden kieltämiseksi.
Pidemmällä aikavälillä EK tavoitteena on synnyttää yksikantainen keskitetty sopimusjärjestelmä. Tällainen järjestelmä pitäisi sisällään työehtojen sopimisesta siirtämisen työpaikkatasolle siten, että raamit palkankokoruksille ja työelämän kehittämiselle asetettaisiin kuitenkin EK:n toimesta.
Tämä EK:n pyrkimys irtaantua kolmikantaisesta keskitetystä sopimustoiminnasta tarkoituksena siirtyä työnantajavetoiseen työelämän palkka- ja laatukysymysten sääntelyyn on syy tämän hetkiseen vastakkainasetteluun työelämässä.
Tämä vastakkainasettelu ulottaa vaikutuksensa myös koko yhteiskuntaan, kun Kokoomus, Keskusta, Vihreät ja Ruotsalaiset tasavallan hallituksena ovat menneet takuumiehiksi mukaan EK:n politiikkaan. Tässä on kysyttävä, onko tämä tulevaisuuskuvamme? Tähän Vanhasten, Kataisten, Sinnemäkien ja Inkeroisten malliin ei kuulu lakko-oikeus. Lakko-oikeus on uhka heidän loistavalle polulleen, jossa EK ja oikeistohallitus jakaisivat herkkuja edustamilleen hyväosaisille. Tämän heidän toiviokulun esteenä on ammattiyhdistysliikkeen joukkovoima, jonka perustana on lakko-oikeus. Suomalaisesta palkansaajasta näyttää tulleen EK:lle ja oikeistohallitukselle rasite, josta olisi päästävä eroon tai ainakin, jonka oikeuksia olisi rajoitettava.
EK:n ja oikeistohallituksen tie ei ole suomalaisen palkansaajan tie. EK:n ja tasavallan hallituksen vastakkainasettelupolitiikan torjuminen on ammattiyhdistysliikkeen ja poliittisen työväenliikkeen suuri haaste. Tehtävämme on palauttaa Suomi takaisin ihmisten tarpeista lähtevän politiikan tielle. Tämän politiikan kulmakivenä tulee olla ihmisten hyvinvoinnista ja turvalli-suudesta huolehtiminen.
Kun se pääsi vauhtiin.
Loppuikohan "teoria" kesken?
Tekeekö mieli vielä lisää kuonoon virtuaalisti?