Ruotsin kielen asemaa Suomessa ovat murentaneet muun muassa globalisoituminen ja Suomen EU-jäsenyys. Kaksikielisyyden ideologia on menettänyt historiallisen asemansa. Ruotsin kielen asema pitäisikin arvioida uudelleen, kirjoittaa dosentti Aarne Mattila HS:n sunnuntaidebatissa.
Aarne Mattila kirjoittaa, että ruotsin kielen asema määriteltiin vahvaksi vuoden 1919 säädetyssä perustuslaissa. Sen jälkeen ruotsinkielisen väestön osuus on puolittunut ja myös maan eliitti on suomenkielistynyt. Ruotsinkielisen eliitin valta-asema säilyi pisimpään taloudessa, aina 1980-luvulle saakka, jolloin ruotsinkielisellä pääomalla katsottiin olevan 20 prosentin määräysvalta teollisesta tuotannosta. Nyt se vastaa suurin piirtein ruotsinkielisten väestönosuutta, joka on 5 prosenttia.
Mattila löytää monta perustelua lopettaa ruotsin kielen pakollinen opiskelu koululaitoksessa. Hänen mielestään tärkeintä on huolehtia englannin osaamisesta, jota yhä useampi suomalainen tarvitsee myös työkielenään.
"Osalle oppilaista jo yhden vieraan kielen opiskelussa on tarpeeksi työtä. Lisäksi Suomessa on selvä tarve lisätä muun muassa saksan, ranskan, venäjän, espanjan - ja Aasian talousmahtien kielten - osaamista."
Mattila kirjoittaa, että EU- Suomessa virkamiehiltä laajalti vaadittava ruotsin taito on syrjivä ja kansainvälistä rekrytointia vaikeuttava:
"Virkamiesruotsin tutkintojen antaminen yliopistojen tehtäväksi on vähentänyt muiden kielten kielikokein osoitettua osaamista. Ruotsin kielen pakollisuus on siten kaventanut suomalaista kielivarantoa koko koulutusjärjestelmässä."
Se, että ruotsin kielen pakollinen opiskelu poistuisi, voisi olla Mattilan mukaan itse asiassa palvelus suomenruotsalaisille ja ruotsin opiskelulle:
"Valtaväestö suhtautuisi ruotsiin myönteisemmin, jos aikansa elänyt kaksikielisyysideologia korvattaisiin tehokkaalla vähemmistöpolitiikalla."
http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=36511:qruotsin-kielen-merkitys-murentunut-suomessaq&catid=2:kotimaa&Itemid=4
Aarne Mattila kirjoittaa, että ruotsin kielen asema määriteltiin vahvaksi vuoden 1919 säädetyssä perustuslaissa. Sen jälkeen ruotsinkielisen väestön osuus on puolittunut ja myös maan eliitti on suomenkielistynyt. Ruotsinkielisen eliitin valta-asema säilyi pisimpään taloudessa, aina 1980-luvulle saakka, jolloin ruotsinkielisellä pääomalla katsottiin olevan 20 prosentin määräysvalta teollisesta tuotannosta. Nyt se vastaa suurin piirtein ruotsinkielisten väestönosuutta, joka on 5 prosenttia.
Mattila löytää monta perustelua lopettaa ruotsin kielen pakollinen opiskelu koululaitoksessa. Hänen mielestään tärkeintä on huolehtia englannin osaamisesta, jota yhä useampi suomalainen tarvitsee myös työkielenään.
"Osalle oppilaista jo yhden vieraan kielen opiskelussa on tarpeeksi työtä. Lisäksi Suomessa on selvä tarve lisätä muun muassa saksan, ranskan, venäjän, espanjan - ja Aasian talousmahtien kielten - osaamista."
Mattila kirjoittaa, että EU- Suomessa virkamiehiltä laajalti vaadittava ruotsin taito on syrjivä ja kansainvälistä rekrytointia vaikeuttava:
"Virkamiesruotsin tutkintojen antaminen yliopistojen tehtäväksi on vähentänyt muiden kielten kielikokein osoitettua osaamista. Ruotsin kielen pakollisuus on siten kaventanut suomalaista kielivarantoa koko koulutusjärjestelmässä."
Se, että ruotsin kielen pakollinen opiskelu poistuisi, voisi olla Mattilan mukaan itse asiassa palvelus suomenruotsalaisille ja ruotsin opiskelulle:
"Valtaväestö suhtautuisi ruotsiin myönteisemmin, jos aikansa elänyt kaksikielisyysideologia korvattaisiin tehokkaalla vähemmistöpolitiikalla."
http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=36511:qruotsin-kielen-merkitys-murentunut-suomessaq&catid=2:kotimaa&Itemid=4
Vastaukset 5
Vanhimmat
Vielä kun HS uskaltaisi julkaista tuollaista tekstiä paperilehdessäänkin.
Siis eikö Sunnuntaidebatti sitten näykään paperilehdessä?
"Aarne Mattilas inlägg är en unken fläkt från ett förgånget trettiotal. Och det är kanske inte så märkligt att hans artikel inte väckt någon större entusiasm - ens på finskt håll. Men han skriver i ett allvarligt syfte och därför får hans inlägg inte förbli opåtalat."
http://www.magma.fi/olav-s-melin/en-flaekt-fran-sprakstridens-dagar
kirjoitus paperilla oikein näyttävästi mielipidesivulla.
http://www.thelocal.se/28470/20100819/