Usko Jeesukseen riittää. "Ratkaisua" ei edellytetä lisäksi. Siis ei edellytetä: "Usko Herraan Jeesukseen ja tee ratkaisu ... ".
Apostoli Paavali ei kehoittanut vanginvartijaa "usko Herraan Jeesukseen ja tee ratkaisu, niin sinä pelastut" tai "tee ratkaisu ja usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut", vaan "usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut" (ks. (Apt. 16:31)). Huomaa myös, että apostoli Paavali ei kehoittanut vanginvartijaa sanoen "tee ratkaisu, niin sinä pelastut"!
Kun ihmisellä on usko Jeesukseen Kristukseen, siihen ei päälle ja lisäksi tarvita (tai tule) "ratkaisua".
Apostolien opetuksessa ei opeteta "ratkaisua". Et löydä sellaista opetusta sieltä. Apostolien julistuksessa ei edes esiinny sanaa kuten "uskonratkaisu" tai kehoitusta "tee ratkaisusi"!
Kornelius oli kielillä puhuvana ja Jumalaa ylistävänä varmasti syntinsä anteeksisaanut jo ennen tulemistaan Herran nimeen kastetuksi (Apt. 10:44-48). Hänen tapauksensa oli poikkeuksellinen. Hän sai Pyhän Hengen ennen tulemistaan Herran nimeen kastetuksi (vrt. (Apt. 2:38)).
Jos nykyaikana tulisi eteen tuollainen vastaava "Kornelius-tapaus", siis sellainen tapaus, että joku on selvästi syntinsä anteeksisaanut ennen kastamistaan, sellaiselle ihmiselle apostolien opetuksessa tulee jotain lisäksi. Mitä? Herran nimeen kastaminen (Apt. 10:48)! Ei "ratkaisun tekeminen"!
Apostolit eivät kehoittaneet niitä, jotka uskoivat Jeesukseen, "ratkaisun tekoon".
Pois korvikkeet eli ratkaisuopit ym.
"Yleiset kokoukset päättyvät voimakkaaseen kehoitukseen jättäytyä Jeesukselle. Jos joku kuulijoista osoittautuu halukkaaksi niin hänet ohjataan kokoushuoneen etuosaan kokousyleisön läsnäollessa, jossa tavallisimmin saarnaaja ottaa hänet vastaan ja keskustelemalla ja rukoilemalla koettaa lisäksi selventää puhuteltavalle saarnansa sisältöä sekä taivuttaa häntä tekemään ratkaisun. ... Kun ensimmäinen puhuttelu on tapahtunut ja synnintunnustus on tehty sekä synninpäästö on asianomaiselle lausuttu, katsotaan hänet uudestisyntyneeksi. Sen jälkeen saarnaaja tavallisimmin julkisissa kokouksissa tai yksityisissä keskusteluissa opettaa, että Raamatun mukaan asianomaisen tulee kastattaa itsensä vedessä ns. upotuskasteella." (erään yhteisön virallista opetusta vuodelta 1961)
Pois tuollainen! Pois "ratkaisuoppi"!
Siis ei tuollaista "ratkaisuoppia", ei tuolla tavalla Jumalan sanan vastaisesti, tuollaista opetusta uskoontulemisesta ja uudestisyntymisestä, vaan näin eli apostolien opetuksen mukaisesti uskovaksi ja uudestisyntyneeksi:
"Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan." (Apt. 2:38, 1938-käännös)
"Luopukaa pahoista teoistanne ja antakoon kukin teistä kastaa itsensä Jeesuksen Kristuksen nimeen, niin Jumala antaa syntinne anteeksi ja lahjoittaa teille Pyhän Hengen." (Apt. 2:38, UT nykysuomeksi)
Ratkaisunteosta ei ole Jumalan lupausta
Ratkaisunteosta ei ole lupausta kuten:
"Tehkää ratkaisu syntienne anteeksisaamiseksi".
Vielä vähemmän lupausta, jossa Pyhän Hengen saaminen liitettäisiin ratkaisuntekemiseen:
"Tehkää ratkaisu syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan."
Jeesus sanoo kohdassa (Mark. 16:15,16):
" ... saarnatkaa evankeliumia ... joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu ... ".
Kaikki seuraavat ovat Jumalan sanan vastaista eksyttävää julistusta, "ratkaisuoppia":
"Joka tekee ratkaisun ja uskoo evankeliumin, se pelastuu".
"Joka uskoo evankeliumin ja tekee ratkaisun, se pelastuu".
"Joka tekee ratkaisun ja uskoo evankeliumin ja kastetaan, se pelastuu".
"Joka uskoo evankeliumin ja tekee ratkaisun ja kastetaan, se pelastuu".
"Joka uskoo evankeliumin ja kastetaan ja tekee ratkaisun, se pelastuu".
" ... ja tee ratkaisu, niin tulet uskoon".
" ... ja tee ratkaisu, niin tulet Jeesuksen vastaanottaneeksi".
Mitä "ratkaisuopilla", "ratkaisun teolla" käytännössä tarkoitetaan?
Tällaista käytännön toimintamallia:
Ihminen kuulee sanoman. Totenapitää sen. "Tekee ratkaisun". Tällöin sanotaan hänen olevan syntinsä anteeksisaanut eli uskoontullut ("katsotaan hänet uudestisyntyneeksi"). Sen jälkeen häntä kehoitetaan antamaan kastaa itsensä (ellei sitten opeteta sitä, että hän on jo vastasyntyneenä tullut pätevästi kastetuksi).
Tuollainen opetus on selvästi väärin, sillä Raamatussa ei luvata: "Uskokaa evankeliumi ja tehkää ratkaisu, niin saatte syntinne anteeksi". Tai: "Tehkää ratkaisu ja uskokaa evankeliumi, niin saatte syntinne anteeksi."
Eikä Raamatussa esitetä "ratkaisun tekoa" ehtona kastamiselle. Sellainen opetus - siis opetus "ratkaisun tekemisen kautta synnit anteeksi, sitten synnit anteeksisaaneena kastettavaksi" - on selvästi apostolien opetuksen vastaista
Apostoli Paavali ei kehoittanut vanginvartijaa "usko Herraan Jeesukseen ja tee ratkaisu, niin sinä pelastut" tai "tee ratkaisu ja usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut", vaan "usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut" (ks. (Apt. 16:31)). Huomaa myös, että apostoli Paavali ei kehoittanut vanginvartijaa sanoen "tee ratkaisu, niin sinä pelastut"!
Kun ihmisellä on usko Jeesukseen Kristukseen, siihen ei päälle ja lisäksi tarvita (tai tule) "ratkaisua".
Apostolien opetuksessa ei opeteta "ratkaisua". Et löydä sellaista opetusta sieltä. Apostolien julistuksessa ei edes esiinny sanaa kuten "uskonratkaisu" tai kehoitusta "tee ratkaisusi"!
Kornelius oli kielillä puhuvana ja Jumalaa ylistävänä varmasti syntinsä anteeksisaanut jo ennen tulemistaan Herran nimeen kastetuksi (Apt. 10:44-48). Hänen tapauksensa oli poikkeuksellinen. Hän sai Pyhän Hengen ennen tulemistaan Herran nimeen kastetuksi (vrt. (Apt. 2:38)).
Jos nykyaikana tulisi eteen tuollainen vastaava "Kornelius-tapaus", siis sellainen tapaus, että joku on selvästi syntinsä anteeksisaanut ennen kastamistaan, sellaiselle ihmiselle apostolien opetuksessa tulee jotain lisäksi. Mitä? Herran nimeen kastaminen (Apt. 10:48)! Ei "ratkaisun tekeminen"!
Apostolit eivät kehoittaneet niitä, jotka uskoivat Jeesukseen, "ratkaisun tekoon".
Pois korvikkeet eli ratkaisuopit ym.
"Yleiset kokoukset päättyvät voimakkaaseen kehoitukseen jättäytyä Jeesukselle. Jos joku kuulijoista osoittautuu halukkaaksi niin hänet ohjataan kokoushuoneen etuosaan kokousyleisön läsnäollessa, jossa tavallisimmin saarnaaja ottaa hänet vastaan ja keskustelemalla ja rukoilemalla koettaa lisäksi selventää puhuteltavalle saarnansa sisältöä sekä taivuttaa häntä tekemään ratkaisun. ... Kun ensimmäinen puhuttelu on tapahtunut ja synnintunnustus on tehty sekä synninpäästö on asianomaiselle lausuttu, katsotaan hänet uudestisyntyneeksi. Sen jälkeen saarnaaja tavallisimmin julkisissa kokouksissa tai yksityisissä keskusteluissa opettaa, että Raamatun mukaan asianomaisen tulee kastattaa itsensä vedessä ns. upotuskasteella." (erään yhteisön virallista opetusta vuodelta 1961)
Pois tuollainen! Pois "ratkaisuoppi"!
Siis ei tuollaista "ratkaisuoppia", ei tuolla tavalla Jumalan sanan vastaisesti, tuollaista opetusta uskoontulemisesta ja uudestisyntymisestä, vaan näin eli apostolien opetuksen mukaisesti uskovaksi ja uudestisyntyneeksi:
"Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan." (Apt. 2:38, 1938-käännös)
"Luopukaa pahoista teoistanne ja antakoon kukin teistä kastaa itsensä Jeesuksen Kristuksen nimeen, niin Jumala antaa syntinne anteeksi ja lahjoittaa teille Pyhän Hengen." (Apt. 2:38, UT nykysuomeksi)
Ratkaisunteosta ei ole Jumalan lupausta
Ratkaisunteosta ei ole lupausta kuten:
"Tehkää ratkaisu syntienne anteeksisaamiseksi".
Vielä vähemmän lupausta, jossa Pyhän Hengen saaminen liitettäisiin ratkaisuntekemiseen:
"Tehkää ratkaisu syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan."
Jeesus sanoo kohdassa (Mark. 16:15,16):
" ... saarnatkaa evankeliumia ... joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu ... ".
Kaikki seuraavat ovat Jumalan sanan vastaista eksyttävää julistusta, "ratkaisuoppia":
"Joka tekee ratkaisun ja uskoo evankeliumin, se pelastuu".
"Joka uskoo evankeliumin ja tekee ratkaisun, se pelastuu".
"Joka tekee ratkaisun ja uskoo evankeliumin ja kastetaan, se pelastuu".
"Joka uskoo evankeliumin ja tekee ratkaisun ja kastetaan, se pelastuu".
"Joka uskoo evankeliumin ja kastetaan ja tekee ratkaisun, se pelastuu".
" ... ja tee ratkaisu, niin tulet uskoon".
" ... ja tee ratkaisu, niin tulet Jeesuksen vastaanottaneeksi".
Mitä "ratkaisuopilla", "ratkaisun teolla" käytännössä tarkoitetaan?
Tällaista käytännön toimintamallia:
Ihminen kuulee sanoman. Totenapitää sen. "Tekee ratkaisun". Tällöin sanotaan hänen olevan syntinsä anteeksisaanut eli uskoontullut ("katsotaan hänet uudestisyntyneeksi"). Sen jälkeen häntä kehoitetaan antamaan kastaa itsensä (ellei sitten opeteta sitä, että hän on jo vastasyntyneenä tullut pätevästi kastetuksi).
Tuollainen opetus on selvästi väärin, sillä Raamatussa ei luvata: "Uskokaa evankeliumi ja tehkää ratkaisu, niin saatte syntinne anteeksi". Tai: "Tehkää ratkaisu ja uskokaa evankeliumi, niin saatte syntinne anteeksi."
Eikä Raamatussa esitetä "ratkaisun tekoa" ehtona kastamiselle. Sellainen opetus - siis opetus "ratkaisun tekemisen kautta synnit anteeksi, sitten synnit anteeksisaaneena kastettavaksi" - on selvästi apostolien opetuksen vastaista
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kun vanhemmat tekevät ratkaisun vauvan puolesta ja vievät tämän väkisin kasteelle. SELLAINEN
EI OLE KRISTINUSKOA, vaan taikuutta ja lakia!
Se on ihmisoikeusloukkaus.
Olet aivan oikeassa!
Ketä siinä loukataan? Helluntailaisiako?:)
Kristityt vanhemmat eivät tee mitään "uskonratkaisuja" kenenkään muunkaan puolesta. RATKAISUOPPI EI KUULU KRISTINUSKOON.
Lue aloitus uudelleen.
.. tästä Jeesuksen sanasta?
" joka TAHTOO Minun perässäni kulkea, se OTTAKOON ristinsä ja seuratkoon minua.
- selvää ratkaisuahan se on.
Ratkaisun tekeminen on sitä, että kääntyy pois pahoilta teiltään ja suuntaa Jumalan yhteyteen. Kristinusko periaatteessa perustuu ratkaisuun, mielenmuutoksessa kääntyminen Jumalan puoleen.
Ratkaisu on sekin, jos ei halua, päättää jatkaa entiseen malliin, vaikka Jumala kutsuu.
Eihän hellarit, ym. tee, kuten väität. Kirjoitit, että uskoontulon jäkeen heidän mukaansa pitää ratkaisu tehdä.
>>"Joka uskoo evankeliumin ja tekee ratkaisun, se pelastuu".
"Joka tekee ratkaisun ja uskoo evankeliumin ja kastetaan, se pelastuu".
"Joka uskoo evankeliumin ja tekee ratkaisun ja kastetaan, se pelastuu".
"Joka uskoo evankeliumin ja kastetaan ja tekee ratkaisun, se pelastuu".
Raamatussa ei puhuta ratkaisusta, vaan parannuksen tekemisestä, ja se on kokonaan eri asia.
>>Raamatussa ei puhuta ratkaisusta, vaan parannuksen tekemisestä, ja se on kokonaan eri asia.
Kun ostan uuden auton, sanon että tein ratkaisun uuden auton ostosta. Kun olen loukannut lähimmäistäni, pyydän anteeksi ja puhun parannuksenteosta. Mutta usko Jumalaan, siihen että on olemassa Jumala, on minusta kokonaan ihmisen omista tekemisistä riippumaton asia. Uskoa Jumalaan ei voi mielestäni ottaa kuin jotakin esinettä kaupan hyllyltä tai jättää ottamatta. Siihen ei sana ratkaisu sovi mitenkään. Miten on sinulla?
..uskon ottamisesta?
"Usko tulee siis kuulemisesta"
Ratkaistava on jokaisen SE asia, kääntyykö Jumalan puoleen, vai ei. Jos haluaa jatkaa omalla tiellään, menee, minne haluaa, tekee, mitä haluaa.
Jos Jumalan puoleen kääntyy, ottaa Raamatu/menee Sana kuuloon ja usko syntyy siitä Pyhän Hengenn vaikutuksesta.
Itseläni kääntyminen Jumalan puoleen tapahtui auton ratissa.
Jeesus, jos olet olemassa, ota minut omaksi lapseksesi ja anna syntini anteeksi.
Se oli viiden sekunnin rukous ja se muutti elämäni. Sen jälkeen menin uskovien upotuskasteelle Sanan viitoittaman tien mukaan.
ps. en ole hellari.
Ennenkuin voi kääntyä Jumalan puoleen on tietysti uskottava että Jumala ylipäätään on olemassa , vai kuinka? Jos ihminen kääntyy Jumalan puoleen, silloinhan hän jo on uskossa Jumalaan. Minusta tätä asiaa ei voi omalla tahdollaan päättää (ratkaisu) eli nyt minä alan uskoa Jumalaan. Ja eikö jumalauskossa ole aina mukana myös epäuskoa koska Jumalan olemassaoloa ei pystytä millään todistamaan, eli se jää lopulta uskonasiaksi.
Ev.lut.
"Mutta kaikille, jotka ottivat Hänet vastaan (=ratkaisu), Hän antoi voiman tulla Jumalan lapseksi. (Joh.1:12)
Kun lähetyskentillä julistetaan evankeliumia ihmisille, jotka eivät sitä ole ennen kuulleet, he joka ottavat sen vastaan tai sitten eivät. (=ratkaisu)
Pelkkä Jumalan tai Jeesuksen olemassaoloon uskominen ei pelasta. Saatanakin uskoo, mutta ei pelastu. Jumala ei vie ketään väkisin Taivaaseen. Ihmisen täytyy sanoa KYLLÄ Jeesukselle.
Joh. 1:12 "Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, kaikille, jotka uskovat häneen. [Room. 8:15; Gal. 3:26, 4:5,6; Ef. 1:5; 1. Joh. 3:1]
Miksi jätit virkkeen kesken? Virkkeen loppuhan juuri selittää mitä tällä vastaanottamisella tarkoitetaan: USKOA. Mitään "ratkaisuja" ei mainita.