Jos Hiroshiman atomipommin kokoinen paukku räjähtäisi rautatieaseman yläpuolella niin miten Helsingin kävisi? Tietysti ydinkeskusta tuhoutuisi mutta entä Hakaniemi, Kallio? Vankkoja kivitaloja, tuskin ne nurin menisi? Itse asun puolentoista kilometrin päässä Kalliossa, vanhassa massiivisessa kivitalossa. Talo jäisi pystyyn, miten minulle kävisi?
Hiroshima Helsingissä
Miten kävisi
10146
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
eipä siinä muuta, kuin että tukka lähtisi ...
järki kai on jo lähtenytkin.
Lähtisit rauhallisesti kävelemään Pasilaa kohti, ei mitään hätää. Keskusta menisi uusiksi mutta tilalle uutta ja hienoa.
Siellähän asia kerrottiin. Sen kuin noustaan ylös kiven takaa, ripsitään kuusenhavulla sadeviitalle laskeutunut tomu pois ja lähdetään taas rynnimään.
Helsingin keskustassa läjähti juuli ylinpommi. Ulosmenoteillä ei ole silti mainittavampia luuhkia.
Oletetaan siis että n. 15 kilotonnin pommi räjähtää rautatieaseman yläpuolella. Vaikutukset olisivat kutakuinkin seuraavat:
0,5km säteellä kaikki kuolevat ja haihtuvat höyryksi; rakennukset tuhoutuvat, tulimeri peittää alueen. Alue kattaa suunnilleen kantakaupungin Eduskuntatalolta Senaatintorille sekä Foorumin takamaaston.
2,0km säteellä suurin osa ihmisistä kuolee tai vammautuu erittäin vaikeasti ja suurin osa rakennuksista tuhoutuu. Alue kattaa lähes koko kantakaupungin Ruoholahtea, Katajanokkaa, Kurvia ja Kaivopuistoa myöten. Sinä saisit jännittää mihin joukkoon kuulut.
3-4km säteellä rakennuksia tuhoutuu ja suojattomat ihmiset kuolee tai vammautuu. Myös suojautuneet ihmiset ovat vielä vaarassa. Tähän vyöhykkeeseen kuuluu Lauttasaari, Kallion perukat sekä Töölö.
6-7km säteellä palovammat sekä paineiskun tuhot ovat vaarana suojattomille ihmisille. Kevyet rakenteet ovat vielä vaarassa luhistua. Vaara-alue ulottuu lähes Kehä Ykkösen tasalle.
Mikäli kyseessä olisi nykyaikainen, tehokkaampi strateginen vetypommi vaikkapa luokassa 400 kilotonnia/1 megatonni, saa vaikutukset selville kertomalla vyöhykkeet kertoimella 2-4. Hiroshimaan kun pudotettiin tosiaan pieni jytky, joita ei enää nykyään käytetä kuin lähinnä taistelukentällä. Strategisiin maaleihin, esim. kaupunkeihin, käytetään huomattavasti isompia paukkuja ja yleensä vielä useampaa sellaista (MIRV-monikärkiohjus kantaa mukanaan 3-10kpl usean sadan kilotonnin taistelukärkeä).
Helsingissä todennäköisimpiä maaleja voisivat olla:
- keskusta (viestintä, johto, logistiikka)
- Vuosaari (logistiikka)
- Lentokenttä (logistiikka)
- Santahamina (varuskunta)
Eli pommeja voisi sataa ehkä jopa neljä, joista mahdollisesti 2 ison säteilylaskeuman aiheuttavina pintaräjähdyksinä (Vuosaari ja Santahamina) sekä 2 ilmaräjähteisinä (Helsinki-Vantaa ja keskusta).
On ne vaan hienoja vehkeitä...
"0,5km säteellä kaikki kuolevat ja haihtuvat höyryksi; rakennukset tuhoutuvat, tulimeri peittää alueen. Alue kattaa suunnilleen kantakaupungin Eduskuntatalolta Senaatintorille sekä Foorumin takamaaston."
Eli siis kaikki SUOJATTOMAT ihmiset kuolevat ja haihtuvat ilmaan; suojissa olevia verottaa suojan laadusta riippuen valtava kuumuus, hapenpuute sekä paineaallon vaikutukset (romahdukset yms). Yhteensä kuolinprosentti huitelee tällä vyöhykkeellä todennäköisesti 80-90% hujakoilla.
Helsinki kestäisi paljon paremmin, vanhoja vankkoja kivitaloja. Kalliossa puolentoista kilometrin päässä sisätiloissa, paksuseinäisessä massivisessa kivitalossa ei olisi mitään hätää, henkiin jäisi. Jäihän niitä Hiroshimassakin paljon lähempänä kun olivat kunnon talossa eivätkä missään puuhökkelissä!
"Kalliossa puolentoista kilometrin päässä sisätiloissa, paksuseinäisessä massivisessa kivitalossa ei olisi mitään hätää, henkiin jäisi"
Kivitalo sinänsä toki kestää paremmin rakenteellisesti paineiskun vaikutusta kuin kevytrakenteisempi hökötys. Mutta joka tapauksessa vyöhykkeillä 1 ja 2 syttyy palamaan lähes kaikki materiaali, mikä vaan voi tuleen syttyä. Eli talot muuttuu sekunneissa hehkuviksi pätseiksi joissa valtava kuumuus sekä massiivisten tulipalojen aiheuttama hapenpuute tekee nopeasti selvää ihmisistä. Paineiskut täydentävät hävitystä aiheuttaen joko suoria tai ympäriinsä leviävän materiaalin törmäilystä johtuvia vammoja. Kyseessä siis 2. maailmansodan aikaiset tulimyrskyt potenssiin 2.
Jonkinasteista suojaa noilla vyöhykkeillä tarjoaa käytännössä ainoastaan maan alle rakennetut suojat sekä tarpeeksi syvälle ulottuvat kellarit, metrotunnelit jne. Paineovettomista tunneleista ja suojista voi tosin tulla palohormien kaltaisia surmanloukkuja, joissa ihmiset paistuvat ja tukehtuvat hengiltä.
Kuinkas sitten Hiroshimassa pommin alapuolella olevassa vankassa kivitalossa jäi ihmisiä henkiin? Kyllä puolentoista kilometrin päässä Kalliossa sisätiloissa, vankassa kivitalossa olevat jäisivät suurimmaksi osaksi henkiin. Ei se mikään ihmeellisen kokoinen pommi ollut.
Hiroshimassa lähellä räjähdyspistettä pystyyn jääneet rakennukset oli tehty erityisen vahvoiksi: niiden tuli nimittäin kestää maanjäristysten valtavat rasitukset. Siispä Hiroshimassa rakennettu kivitalo oli selvästi vahvempi, kuin Kallion vastaavat. Tämä ei tietenkään tarkoita, että kaikki menisi Kalliossa rikki mutta eipä silläkään kannata pahemmin retostella ettei "mitään hätää olisi".