Eikö kukaan suomenkielinen juristi

Niin maallikon mielestä perustuslaissa ei lue mitään pakolliseen ruotsiin viittaavaa, mutta olisihan tähän saatava jonkin aidon valtio-oppineen näkemys.

On hassua, että joudumme pohtimaan maan perustuslakia (jonka pitäisi selkeästi kertoa meidän oikeuksistamme ja vapauksistamme) ikään kuin kyseessä olisi jokin salatiedon opus ja josta poliittiset päättäjät voivat runoilla ihan omat tulkintansa. Sellainen ei ole perustuslaki, ei ainakaan demokratiassa.

I kirjoitti:

Niin maallikon mielestä perustuslaissa ei lue mitään pakolliseen ruotsiin viittaavaa, mutta olisihan tähän saatava jonkin aidon valtio-oppineen näkemys.

On hassua, että joudumme pohtimaan maan perustuslakia (jonka pitäisi selkeästi kertoa meidän oikeuksistamme ja vapauksistamme) ikään kuin kyseessä olisi jokin salatiedon opus ja josta poliittiset päättäjät voivat runoilla ihan omat tulkintansa. Sellainen ei ole perustuslaki, ei ainakaan demokratiassa.

Ei tuo lain tulkitseminen mitään rakettitiedettä ole. Ainakaaan ko. perustuslain kohta.

Mielestäni olisi virhe antaa jonkun "asiantuntijan" päättää lain tulkinnasta. Jokainen tietää, mitkä tahot sen asiantuntijan valitsisivat ja mikä olisi tulkinnan lopputulos.

Svekopiirit eivät vain siedä totuuttta, että perustuslaki ei MITENKÄÄN vaadi koulujen pakkoruotsia.

Taisto. kirjoitti:

Ei tuo lain tulkitseminen mitään rakettitiedettä ole. Ainakaaan ko. perustuslain kohta.

Mielestäni olisi virhe antaa jonkun "asiantuntijan" päättää lain tulkinnasta. Jokainen tietää, mitkä tahot sen asiantuntijan valitsisivat ja mikä olisi tulkinnan lopputulos.

Svekopiirit eivät vain siedä totuuttta, että perustuslaki ei MITENKÄÄN vaadi koulujen pakkoruotsia.

on, että kansan suuri enemmistö voi asettua niiden taakse. Lait säädetään siis siten, että maan enemmistö kokee ne oikeudenmukaisiksi. Nyt lait ovat useinkin ruotsinkielisen kynän kirjoittamia kuten kielilakikin jonka suomenruotsalainen Sten Palmgren junaili ja josta häntä palkittiin avokätisesti ruotsalaiselta taholta.

pedro5 kirjoitti:

on, että kansan suuri enemmistö voi asettua niiden taakse. Lait säädetään siis siten, että maan enemmistö kokee ne oikeudenmukaisiksi. Nyt lait ovat useinkin ruotsinkielisen kynän kirjoittamia kuten kielilakikin jonka suomenruotsalainen Sten Palmgren junaili ja josta häntä palkittiin avokätisesti ruotsalaiselta taholta.

No , kansaa voi kyykyttää ja demokratiaa pilkata, mutta lopulta käy aina huonosti, kuten Cauceskukin aikoinaan saattoi huomata.

RKP:llä on edessä pakkoruotsin poistaminen, nyt on vaan viimeiset suremistyön vaikerrukset menossa.

Historia opettaa kirjoitti:

No , kansaa voi kyykyttää ja demokratiaa pilkata, mutta lopulta käy aina huonosti, kuten Cauceskukin aikoinaan saattoi huomata.

RKP:llä on edessä pakkoruotsin poistaminen, nyt on vaan viimeiset suremistyön vaikerrukset menossa.

Näin kirjoitti Ioni, joka on ilmoittanut olevansa lakimies ja on kirjoituksissaan vaikuttanut aika asiantuntevalta hepulta. Lainaukset Ionilta ja linkit kirjoituksiin.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/8378518

"Kouluopetuksen sisältöä voidaan käsitellä lainsäädännössä niin totesin, että on mahdollista tehdä suomen ja ruotsin kielen (jäljempänä kansalliskielen) pakollista opetusta koskeva ratkaisu niin, ettei ratkaisu ole perustuslain määräysten vastainen. Sen sijaan lainsäädännöllinen puuttuminen siihen, että opetusta ei annettaisi omalla äidinkielellä suomenkielisille tai ruotsinkielisille lapsille heidän omalla kielellään olisi perustuslain vastaista"

http://keskustelu.suomi24.fi/node/8483445#comment-40053939

"Perustuslakivaliokunta toteaa "Ehdotetulla sääntelyllä ei puututa kansalliskielten asemaan lukiokoulutuksen opetuskielinä tai oppiaineina. Ehdotus voidaan näiltä osin käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä." Kehotan huomioimaan käytetyn sanonnan "opetuskielinä tai oppiaineina", joka jäi vaivaamaan minua valiokunnan lausunnossa.

E contrario voisi ko. lauseen todeta tarkoittavan sitä, että mikäli kansalliskielten asemaan opetuskielinä tai oppiaineina puututtaisiin, se olisi valiokunnan käsityksen mukaan lainsäädännöllisesti tehtävä perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Oman käsitykseni mukaan perustuslain 17 §:n 2 momentin säännös suo perustuslaillisen suojan ainoastaan omakieliselle opetukselle. Näin myös tietyllä tavoin perustuslakivaliokunta: "Kouluolojen ja opetuksen järjestämisen näkökulmasta perustuslain 17 §:n 2 momentin säännöksissä on valiokunnan mielestä keskeisesti kysymys jokaisen oikeudesta saada oman kielen opetusta ja opetusta omalla kielellään” Jaan tulkinnan tältä osin. Kyse on perustuslain ko. säännöksen sisältämästä velvoitteesta huolehtia maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Perusopetuslaki 10 § määrittää opetuskieliksi suomen ja ruotsin. Peruskoululaki, joka edelsi nykyistä perusopetuslakia, rakentui silloisen hallitusmuodon 13 §:n ajatukselle oppivelvollisuudesta ja perusopetuksen antamisesta. Myöskään perusopetusalain valmistelutöistä en löydä tukea käsitykselle siitä, että kansalliskielen kouluopetus nauttisi perustuslain suojaa.

Sen sijaan käsittääkseni kansalliskielen pakollisuus oppiaineena ei sisälly perustuslain 17 §:n 2 momentin velvoitteisiin. Kielilaissa on todettu ne velvoitteet, jotka ovat olemassa viranomaisten ja tuomioistuinten velvollisuutena turvata jokaiselle oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä. Kyse ei tässä ole siitä, että koulutuksellisesti pyrittäisiin mahdollisimman kattavasti saamaan riittävä kielitaito koko kansalle kansalliskielten suhteen. Käsittääkseni historiallisessa suhteessa tilanne oli vanhan kansakoulun aikaan sellainen, ettei yleissivistävään peruskoulutukseen (kansa- ja kansalaiskoulu) sisältynyt toisen kansalliskielen opetusta. Perustuslain eli silloisen hallitusmuodon sisältö ei tuolloinkaan ollut de facto erilainen. Mikäli perustuslain 17 §:n 2 momentin ja sitä myötä kielilain keskeinen tavoite oikeudesta käyttää omaa kieltään viranomaisissa ja tuomioistuimissa vaarantuu, riittävänä toimena voidaan pitää ruotsinkielen opetuksen erityistä tukemista ja myös virkamiesten kielitaitoa lisäävien kannustusjärjestelmien käyttöä sekä palveluja keskittäviä virkajärjestelyjä"

31 kirjoitti:

Näin kirjoitti Ioni, joka on ilmoittanut olevansa lakimies ja on kirjoituksissaan vaikuttanut aika asiantuntevalta hepulta. Lainaukset Ionilta ja linkit kirjoituksiin.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/8378518

"Kouluopetuksen sisältöä voidaan käsitellä lainsäädännössä niin totesin, että on mahdollista tehdä suomen ja ruotsin kielen (jäljempänä kansalliskielen) pakollista opetusta koskeva ratkaisu niin, ettei ratkaisu ole perustuslain määräysten vastainen. Sen sijaan lainsäädännöllinen puuttuminen siihen, että opetusta ei annettaisi omalla äidinkielellä suomenkielisille tai ruotsinkielisille lapsille heidän omalla kielellään olisi perustuslain vastaista"

http://keskustelu.suomi24.fi/node/8483445#comment-40053939

"Perustuslakivaliokunta toteaa "Ehdotetulla sääntelyllä ei puututa kansalliskielten asemaan lukiokoulutuksen opetuskielinä tai oppiaineina. Ehdotus voidaan näiltä osin käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä." Kehotan huomioimaan käytetyn sanonnan "opetuskielinä tai oppiaineina", joka jäi vaivaamaan minua valiokunnan lausunnossa.

E contrario voisi ko. lauseen todeta tarkoittavan sitä, että mikäli kansalliskielten asemaan opetuskielinä tai oppiaineina puututtaisiin, se olisi valiokunnan käsityksen mukaan lainsäädännöllisesti tehtävä perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Oman käsitykseni mukaan perustuslain 17 §:n 2 momentin säännös suo perustuslaillisen suojan ainoastaan omakieliselle opetukselle. Näin myös tietyllä tavoin perustuslakivaliokunta: "Kouluolojen ja opetuksen järjestämisen näkökulmasta perustuslain 17 §:n 2 momentin säännöksissä on valiokunnan mielestä keskeisesti kysymys jokaisen oikeudesta saada oman kielen opetusta ja opetusta omalla kielellään” Jaan tulkinnan tältä osin. Kyse on perustuslain ko. säännöksen sisältämästä velvoitteesta huolehtia maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Perusopetuslaki 10 § määrittää opetuskieliksi suomen ja ruotsin. Peruskoululaki, joka edelsi nykyistä perusopetuslakia, rakentui silloisen hallitusmuodon 13 §:n ajatukselle oppivelvollisuudesta ja perusopetuksen antamisesta. Myöskään perusopetusalain valmistelutöistä en löydä tukea käsitykselle siitä, että kansalliskielen kouluopetus nauttisi perustuslain suojaa.

Sen sijaan käsittääkseni kansalliskielen pakollisuus oppiaineena ei sisälly perustuslain 17 §:n 2 momentin velvoitteisiin. Kielilaissa on todettu ne velvoitteet, jotka ovat olemassa viranomaisten ja tuomioistuinten velvollisuutena turvata jokaiselle oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä. Kyse ei tässä ole siitä, että koulutuksellisesti pyrittäisiin mahdollisimman kattavasti saamaan riittävä kielitaito koko kansalle kansalliskielten suhteen. Käsittääkseni historiallisessa suhteessa tilanne oli vanhan kansakoulun aikaan sellainen, ettei yleissivistävään peruskoulutukseen (kansa- ja kansalaiskoulu) sisältynyt toisen kansalliskielen opetusta. Perustuslain eli silloisen hallitusmuodon sisältö ei tuolloinkaan ollut de facto erilainen. Mikäli perustuslain 17 §:n 2 momentin ja sitä myötä kielilain keskeinen tavoite oikeudesta käyttää omaa kieltään viranomaisissa ja tuomioistuimissa vaarantuu, riittävänä toimena voidaan pitää ruotsinkielen opetuksen erityistä tukemista ja myös virkamiesten kielitaitoa lisäävien kannustusjärjestelmien käyttöä sekä palveluja keskittäviä virkajärjestelyjä"

Näin myös 15.6.2010 professori Erkki Havansi blogissaan. Havansi on prosessioikeuden emeritusprofessori Helsingin Yliopistosta.

ttp://erkkihavansi.blogit.uusisuomi.fi/2010/06/15/pakkoruotsi-kokoomuksen-hampaissa/

31 kirjoitti:

Näin myös 15.6.2010 professori Erkki Havansi blogissaan. Havansi on prosessioikeuden emeritusprofessori Helsingin Yliopistosta.

ttp://erkkihavansi.blogit.uusisuomi.fi/2010/06/15/pakkoruotsi-kokoomuksen-hampaissa/

http://erkkihavansi.blogit.uusisuomi.fi/2010/06/15/pakkoruotsi-kokoomuksen-hampaissa/

31 kirjoitti:

Näin kirjoitti Ioni, joka on ilmoittanut olevansa lakimies ja on kirjoituksissaan vaikuttanut aika asiantuntevalta hepulta. Lainaukset Ionilta ja linkit kirjoituksiin.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/8378518

"Kouluopetuksen sisältöä voidaan käsitellä lainsäädännössä niin totesin, että on mahdollista tehdä suomen ja ruotsin kielen (jäljempänä kansalliskielen) pakollista opetusta koskeva ratkaisu niin, ettei ratkaisu ole perustuslain määräysten vastainen. Sen sijaan lainsäädännöllinen puuttuminen siihen, että opetusta ei annettaisi omalla äidinkielellä suomenkielisille tai ruotsinkielisille lapsille heidän omalla kielellään olisi perustuslain vastaista"

http://keskustelu.suomi24.fi/node/8483445#comment-40053939

"Perustuslakivaliokunta toteaa "Ehdotetulla sääntelyllä ei puututa kansalliskielten asemaan lukiokoulutuksen opetuskielinä tai oppiaineina. Ehdotus voidaan näiltä osin käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä." Kehotan huomioimaan käytetyn sanonnan "opetuskielinä tai oppiaineina", joka jäi vaivaamaan minua valiokunnan lausunnossa.

E contrario voisi ko. lauseen todeta tarkoittavan sitä, että mikäli kansalliskielten asemaan opetuskielinä tai oppiaineina puututtaisiin, se olisi valiokunnan käsityksen mukaan lainsäädännöllisesti tehtävä perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Oman käsitykseni mukaan perustuslain 17 §:n 2 momentin säännös suo perustuslaillisen suojan ainoastaan omakieliselle opetukselle. Näin myös tietyllä tavoin perustuslakivaliokunta: "Kouluolojen ja opetuksen järjestämisen näkökulmasta perustuslain 17 §:n 2 momentin säännöksissä on valiokunnan mielestä keskeisesti kysymys jokaisen oikeudesta saada oman kielen opetusta ja opetusta omalla kielellään” Jaan tulkinnan tältä osin. Kyse on perustuslain ko. säännöksen sisältämästä velvoitteesta huolehtia maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Perusopetuslaki 10 § määrittää opetuskieliksi suomen ja ruotsin. Peruskoululaki, joka edelsi nykyistä perusopetuslakia, rakentui silloisen hallitusmuodon 13 §:n ajatukselle oppivelvollisuudesta ja perusopetuksen antamisesta. Myöskään perusopetusalain valmistelutöistä en löydä tukea käsitykselle siitä, että kansalliskielen kouluopetus nauttisi perustuslain suojaa.

Sen sijaan käsittääkseni kansalliskielen pakollisuus oppiaineena ei sisälly perustuslain 17 §:n 2 momentin velvoitteisiin. Kielilaissa on todettu ne velvoitteet, jotka ovat olemassa viranomaisten ja tuomioistuinten velvollisuutena turvata jokaiselle oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä. Kyse ei tässä ole siitä, että koulutuksellisesti pyrittäisiin mahdollisimman kattavasti saamaan riittävä kielitaito koko kansalle kansalliskielten suhteen. Käsittääkseni historiallisessa suhteessa tilanne oli vanhan kansakoulun aikaan sellainen, ettei yleissivistävään peruskoulutukseen (kansa- ja kansalaiskoulu) sisältynyt toisen kansalliskielen opetusta. Perustuslain eli silloisen hallitusmuodon sisältö ei tuolloinkaan ollut de facto erilainen. Mikäli perustuslain 17 §:n 2 momentin ja sitä myötä kielilain keskeinen tavoite oikeudesta käyttää omaa kieltään viranomaisissa ja tuomioistuimissa vaarantuu, riittävänä toimena voidaan pitää ruotsinkielen opetuksen erityistä tukemista ja myös virkamiesten kielitaitoa lisäävien kannustusjärjestelmien käyttöä sekä palveluja keskittäviä virkajärjestelyjä"

"Mikäli perustuslain 17 §:n 2 momentin ja sitä myötä kielilain keskeinen tavoite oikeudesta käyttää omaa kieltään viranomaisissa ja tuomioistuimissa vaarantuu..."

Pakollinen ruotsin kielen oppiminen kaikilta kansalaisilta on siis kyseisen vaaran hätävarjelun liioittelua.
Järjellä ajatellen kielellisten oikeuksien suoranainen turvaaminen jopa vuosien opiskelulla ei voikaan kuulua muunkielisten kansalaisvelvollisuuksiin. Se on viranomaisten tehtävä.

muuan fenno kirjoitti:

"Mikäli perustuslain 17 §:n 2 momentin ja sitä myötä kielilain keskeinen tavoite oikeudesta käyttää omaa kieltään viranomaisissa ja tuomioistuimissa vaarantuu..."

Pakollinen ruotsin kielen oppiminen kaikilta kansalaisilta on siis kyseisen vaaran hätävarjelun liioittelua.
Järjellä ajatellen kielellisten oikeuksien suoranainen turvaaminen jopa vuosien opiskelulla ei voikaan kuulua muunkielisten kansalaisvelvollisuuksiin. Se on viranomaisten tehtävä.

Näistä lakiasioisata tuleekin mieleeni 1990-luvulla YK:n yleiskokous, missä presidentti Martti Ahtisaari allekirjoitti lain, missä sallittiin voimankäyttö, ellei neuvottelemalla päästä kaikkia osapuolia tyydyttävään tulokseen.

Olisiko nyt tässä kielipoliittisessa tilanteessa turvauduttava tämän lain antamiin oikeuksiin?

Sasi toivoo etenevänsä hierarkiassa niin kuin Lipponenkin.....Median voima on suuri että pitää olla suosiossa ( media=RKP.

svekopol kirjoitti:

Näistä lakiasioisata tuleekin mieleeni 1990-luvulla YK:n yleiskokous, missä presidentti Martti Ahtisaari allekirjoitti lain, missä sallittiin voimankäyttö, ellei neuvottelemalla päästä kaikkia osapuolia tyydyttävään tulokseen.

Olisiko nyt tässä kielipoliittisessa tilanteessa turvauduttava tämän lain antamiin oikeuksiin?

"Olisiko nyt tässä kielipoliittisessa tilanteessa turvauduttava tämän lain antamiin oikeuksiin?"

Mielestäni sille ei ole mitään estettä, koska presidentti Martti Ahtisaari on lain takuumiehenä.

31 kirjoitti:

http://erkkihavansi.blogit.uusisuomi.fi/2010/06/15/pakkoruotsi-kokoomuksen-hampaissa/

blogitekstiä:


Kokoomuksen kyseisen pakkoruotsiäänestyksen vaiheilta on esiintynyt väitteitä, että pakkoruotsin poistaminen olisi vastoin perustuslaissamme ruotsille säädettyä asemaa. Väite on täysin perätön. Perustuslain 17 pykälän 1 ja 2 momentit eivät millään tavoin säädä tuollaista tai edes tulkinnallisesti pakota päätymään tuollaiseen väittämään eli että perustuslaki määrää joka ainoan suomenkielisen lapsen pakko-opettelemaan ruotsia.



Perustuslain osalta voidaan pikemminkin kysyä, eikö Ahvenanmaan suomenkielisten kokema kielisorto ole vastoin perustuslakia. Säädetäänhän perustuslain 6 pykälän 2 momentissa ihmisten yhdenvertaisuusperiaatteen pohjalta, että ”ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan … alkuperän, kielen … tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella”.



Tätä perustuslain perussäännöstä siis loukkaa Ahvenanmaan kielilakitilanne. Sen oikeuttavaksi ”hyväksyttäväksi perusteeksi” ei enää kelpaa joku 1920-luvun alun kansainvälinen sopimusjärjestely, joka syntyi ennen Euroopan ja YK:n ihmisoikeussopimusten ja -julistusten aikaa. Eihän Suomikaan enää ole pariinkymmeneen vuoteen voinut vedota omiin lakeihinsa, jos ne ovat ristiriidassa toisen maailmansodan jälkeen kehittyneiden yleiseurooppalaisten ihmisoikeuskäsitysten kanssa.



Miksi sitten tuo 1920-luvun oloissa syntynyt kielisortojärjestelmä olisi vielä vuonna 2010 ihmisoikeussopimusten kaikkia velvoittavien perusperiaatteiden yläpuolella? Olisiko se edelleen pätevä, jos silloin noihin sopimuksiin olisi otettu muitakin vähemmistösorron säännöksiä silloisen ajattelumaailman tyyliin, esim. että ”mustalaisilla ja juutalaisilla ei ole oikeutta asettua asumaan Ahvenanmaalle”? Ei varmasti olisi enää vuosikymmeniin ollut hyväksyttävää., vaikka kuinka olisi 1920 ollut Kansainliiton ym. siunaamaa. Miksi sitten suomenkielisten kielellis-etninen sorto edelleen sallitaan?!


Siinäpä miettimistä Kataiselle ja hänen kyökkiruotsi-puoluejohdolleen!

svekopol kirjoitti:

Näistä lakiasioisata tuleekin mieleeni 1990-luvulla YK:n yleiskokous, missä presidentti Martti Ahtisaari allekirjoitti lain, missä sallittiin voimankäyttö, ellei neuvottelemalla päästä kaikkia osapuolia tyydyttävään tulokseen.

Olisiko nyt tässä kielipoliittisessa tilanteessa turvauduttava tämän lain antamiin oikeuksiin?

Mikä se semmonen laki on? Löytysikös lakikirjasta. Minulle kun opetettiin koulussa jotta Suomen eduskunta lait Suomessa säätää eikä mikään yykoon yleiskokous