Puoluejohtajat Sisuradion tentissä: Mona Sahlin(S)vastaa:
Mona Sahlin (S) Sisuradion Kaisa Vuonokarin tentissä. Kuva/Foto: Jörgen Heikki/Sveriges Radio
Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Mona Sahlin sanoo Sisuradion puoluejohtajatentissä, että hän ei -punavihreiden koalitiopuolueidensa tapaan - usko suomen kielen hallintoalueen olevan tärkein avain suomen kielen ylläpitämiseen Ruotsissa. Sahlin haluaa sen sijaan antaa kouluille ja vanhustenhuollolle lisää resursseja, jotta kunnat voisivat toteuttaa suomenkieliset palvelut käytännössä.
Vanhemmat tarvitsevat koulun tuen lastensa kielen säilyttämiseen
Lisää resursseja kouluille ja vanhustenhuollolle
Kuuntele koko Mona Sahlinin haastattelu (ruotsiksi)
Hallintoalue ei ainot ratkaisu
Punavihreän hallitusvaihtoehdon suurimman puolueen johtaja, sosiaalidemokraattien Mona Sahlin, ei siis ole yhtä innostunut suomen kielen hallintoalueesta kuin troikan muut osapuolet: ympäristöpuolue ja vasemmistopuolue. Ympäristöpuolueen puhetorvi Peter Eriksson lupasi Sisuradion vaalitentissä, että puolue ajaa hallintoalueen laajentamista koko Mälarinlaaksoon. Vasemmistopuolueen Lars Ohly pisti paremmaksi ja halusi hallintoalueen tuomat oikeudet, eli oikeuden esimerkiksi suomenkieliseen esikouluun ja vanhustenhuoltoon, kaikkiin Ruotsin kuntiin. Sahlinin varovaisempi asenne hallintoaluetta kohtaan ei tule yllätyksenä, sillä hän sanoi Sisuradion haastattelussa jo kevättalvella, että sosiaalidemokraatit haluavat harkita, voisiko löytyä joku muu ja parempi tapa vahvistaa ruotsinsuomalaisten oikeuksia kuin hallintoaluemalli.
Sahlin on edelleen samoilla linjoilla mutta yhteistä ehdotusta siitä, mitä tämä uusi malli pitäisi sisällään, ei punavihreiltä vielä ole tullut Sahlinin silloisesta lupauksesta huolimatta. Mikä on sitten sosiaalidemokraattien ehdotus; miten puolue haluaa parantaa ruotsinsuomalaisten ja suomen kielen asemaa Ruotsissa?
Äidinkielenopetus kaikkein tärkeintä
Sahlin haluaa siis ennen kaikkea lisätä koulujen resursseja, jotta ne voisivat panostaa vähemmistökieltä taitavien opettajien palkkaamiseen ja äidinkielenopetuksen parantamiseen.
Onko Sahlin sitten, ympäristöpuolueen tapaan, valmis poistamaan vaatimuksen siitä, että oppilaan pitää osata ainakin hieman suomea, olla perustiedot kielessä, jotta hänellä on oikeus saada opiskella sitä äidinkielenä?
Perustietovaatimukseen Sahlin ei vielä ole ottanut kantaa mutta hän muistuttaa, että vaikka suomen kieltä olisikin oikeus opiskella, ei opetus toteudu jos opettajia ja varoja niiden palkkamiseen ei ole.
Myös vanhustenhuoltoon resursseja
Myös suomenkielisen vanhustenhuollon osalta Sahlinin resepti on varojen lisääminen kunnille. Punavihreiltä on luvassa lisää rahaa uusien vanhustenkotien rakentamiseen ja henkilökunnan palkkaamiseen, mutta miten taataan, että rahat menevät esimerkiksi juuri suomenkieliseen vanhustenhoitoon, jos niitä ei ole korvamerkitty?
Sahlin uskoo, että kunnat kyllä haluavat tarjota omakielisiä palveluja, jos niille vain on taattu siihen tarvittavat varat.
Kompromissi punavihreiden kesken
Sahlinin ehdotukset keskittyvät siis koulun ja vanhustenhuollon resurssejen vahvistamiseen. Mutta mitä jos vasemmistopuolue ja ympäristöpuolue kuitenkin ajavat, kuten ne Sisuradion puoluejohtajatentissä lupasivat, esityksiään suomen kielen hallintoalueen laajentamisesta punavihreiden budjettineuvotteluissa. Miten sosiaalidemokraatit suhtautuvat vaatimuksiin?
- Neuvotteluissa joutuu aina tekemään kompromissejä, mutta me punavihreät olemme yksimielisiä siitä, että haluamme vahvistaa oikeutta omaan kieleen, tavasta vain pitää neuvotella, Sahlin kuittaa.
Sveriges Radio Sisuradio/Kaisa Vuonokari
Mona Sahlin (S) Sisuradion Kaisa Vuonokarin tentissä. Kuva/Foto: Jörgen Heikki/Sveriges Radio
Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Mona Sahlin sanoo Sisuradion puoluejohtajatentissä, että hän ei -punavihreiden koalitiopuolueidensa tapaan - usko suomen kielen hallintoalueen olevan tärkein avain suomen kielen ylläpitämiseen Ruotsissa. Sahlin haluaa sen sijaan antaa kouluille ja vanhustenhuollolle lisää resursseja, jotta kunnat voisivat toteuttaa suomenkieliset palvelut käytännössä.
Vanhemmat tarvitsevat koulun tuen lastensa kielen säilyttämiseen
Lisää resursseja kouluille ja vanhustenhuollolle
Kuuntele koko Mona Sahlinin haastattelu (ruotsiksi)
Hallintoalue ei ainot ratkaisu
Punavihreän hallitusvaihtoehdon suurimman puolueen johtaja, sosiaalidemokraattien Mona Sahlin, ei siis ole yhtä innostunut suomen kielen hallintoalueesta kuin troikan muut osapuolet: ympäristöpuolue ja vasemmistopuolue. Ympäristöpuolueen puhetorvi Peter Eriksson lupasi Sisuradion vaalitentissä, että puolue ajaa hallintoalueen laajentamista koko Mälarinlaaksoon. Vasemmistopuolueen Lars Ohly pisti paremmaksi ja halusi hallintoalueen tuomat oikeudet, eli oikeuden esimerkiksi suomenkieliseen esikouluun ja vanhustenhuoltoon, kaikkiin Ruotsin kuntiin. Sahlinin varovaisempi asenne hallintoaluetta kohtaan ei tule yllätyksenä, sillä hän sanoi Sisuradion haastattelussa jo kevättalvella, että sosiaalidemokraatit haluavat harkita, voisiko löytyä joku muu ja parempi tapa vahvistaa ruotsinsuomalaisten oikeuksia kuin hallintoaluemalli.
Sahlin on edelleen samoilla linjoilla mutta yhteistä ehdotusta siitä, mitä tämä uusi malli pitäisi sisällään, ei punavihreiltä vielä ole tullut Sahlinin silloisesta lupauksesta huolimatta. Mikä on sitten sosiaalidemokraattien ehdotus; miten puolue haluaa parantaa ruotsinsuomalaisten ja suomen kielen asemaa Ruotsissa?
Äidinkielenopetus kaikkein tärkeintä
Sahlin haluaa siis ennen kaikkea lisätä koulujen resursseja, jotta ne voisivat panostaa vähemmistökieltä taitavien opettajien palkkaamiseen ja äidinkielenopetuksen parantamiseen.
Onko Sahlin sitten, ympäristöpuolueen tapaan, valmis poistamaan vaatimuksen siitä, että oppilaan pitää osata ainakin hieman suomea, olla perustiedot kielessä, jotta hänellä on oikeus saada opiskella sitä äidinkielenä?
Perustietovaatimukseen Sahlin ei vielä ole ottanut kantaa mutta hän muistuttaa, että vaikka suomen kieltä olisikin oikeus opiskella, ei opetus toteudu jos opettajia ja varoja niiden palkkamiseen ei ole.
Myös vanhustenhuoltoon resursseja
Myös suomenkielisen vanhustenhuollon osalta Sahlinin resepti on varojen lisääminen kunnille. Punavihreiltä on luvassa lisää rahaa uusien vanhustenkotien rakentamiseen ja henkilökunnan palkkaamiseen, mutta miten taataan, että rahat menevät esimerkiksi juuri suomenkieliseen vanhustenhoitoon, jos niitä ei ole korvamerkitty?
Sahlin uskoo, että kunnat kyllä haluavat tarjota omakielisiä palveluja, jos niille vain on taattu siihen tarvittavat varat.
Kompromissi punavihreiden kesken
Sahlinin ehdotukset keskittyvät siis koulun ja vanhustenhuollon resurssejen vahvistamiseen. Mutta mitä jos vasemmistopuolue ja ympäristöpuolue kuitenkin ajavat, kuten ne Sisuradion puoluejohtajatentissä lupasivat, esityksiään suomen kielen hallintoalueen laajentamisesta punavihreiden budjettineuvotteluissa. Miten sosiaalidemokraatit suhtautuvat vaatimuksiin?
- Neuvotteluissa joutuu aina tekemään kompromissejä, mutta me punavihreät olemme yksimielisiä siitä, että haluamme vahvistaa oikeutta omaan kieleen, tavasta vain pitää neuvotella, Sahlin kuittaa.
Sveriges Radio Sisuradio/Kaisa Vuonokari
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ennen uuden kielilain(2004) vahvistusta eduskunnassa, Mona Sahlin silloisena ministerinä lupasi ummet ja lammet, kuinka suomen kielen asemaa parannettaisiin Ruotsissa.
KielilaIain hyväksymisen jälkeen Sahlin unohti hetkessä kaikki lupauksensa ja keksi tukun tekosyitä, miksi ruosujen kielellisiä oikeuksia ei voi parantaa.
Tällaista on tämä kielelllinen yhteistyö ja tasa-arvoisuus Pohjolassa. Suoemn kieli ja suomalaiset ovat aina olleet ottolapsen asemassa Pohjolan perheessä.