on lopetettava täysin turhina ja euroopan on avattava rajana"! Joka tapauksessa Björn Wahlroos aikoo käyttää läpimätää maataloustukijärjetelmää hyväkseen niin kauan kun sitä veronmaksajien rahoista maksetaan! Wahlroosin ero kepulaisiin on siinä, että kepulaiset yrittävät jatkaa ja jopa lisätä tuon läpimädän järjetelmän ylläpitoa. Wahlroos puhuu asiaa maataloustuista ja niiden turmiollisuudesta:
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Björn Wahlroos aikoo jatkaa maataloustuen nostamista/1135259616785
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Björn Wahlroos aikoo jatkaa maataloustuen nostamista/1135259616785
Vastaukset 27
Vanhimmat
Jo toisen kerran tällä viikolla. Hyvä Nalle!
Nalle presidentiksi!
kohta painajaisia;-)))))))))) Mistä ne kuvittelee kaikkiin noihin tukiin rahojen riittävän? Energiasta maksettavat tuet, tulee ylittämään suomessa jopa kansalliset maataloustuet, omakotitalojen lämmitys tulee kallistumaan taivaisiin.
http://www.velkakello.fi/
http://www.oikeus.fi/14499.htm
Kun peräät saamatta jääviä eläkkeitäsi, voit osoittaa suoraan kysymyksesi Wahlruusille. Miten niiden meidän eläkkeiden oikein kävi. Toki voi kysyä asiaa myös niiten kätyreiltä, sieltä kettutarhasta.
Tämä Wahlrooshan voisi näyttää mallia tuottamalla maataloustuotteita ilman maataloustukia?
Taloudellisesti se hänelle kai olisi mahdollista. Yllätys yllätys Whalroos toimii maanviljelijänä juuri
niin kuin kaikki muutikin eli tekee ne normaalit tukihakemukset mitkä ovat hänelle yksityistaloudellisesti
edullisimmat. Jokainen maanviljelijä sopeuttaa toimintansa niihin tuki ym säänöksiin joita
demokraattisissa vaaleissa valittu julkinenvalta asettaa. Tästä julkisesta vallasta
maanviljeljöillä on 3-4% osuus eli suuri enemmistö voi leipoa maataloudesta kukkoa
tai piirasta aivan halujensa mukaan. Maanviljelijä sopeuttaa toimintansa vallitseviin
olosuhteisiin.
Hesarin lehtiversiossa on enemmän tietoa Wahlroosin ahneudesta. Mies nostaa tukia, vaikka ei enää viljelekään sokerijuurikasta. Tuet jopa kasvoivat, kun hän lopetti sen viljelyn ja saa nyt tukea siitä, että ei viljele. Viimeistään tästä jokainen tajuaa, että Suomen tukiaistouhu on läpimätää rikkaiden suosimista.
Wahlroos saa joka vuosi vajaat 300 000 euroa tukiaisia täysin tyhjästä, mutta sen saman rahan voisi käyttää viisaamminkin. Wahlroosin kuppaamalla tukiasrahalla saisi työllistettyä 10 - 20 suomalaista. Vuosittaiselle 300 000 eurolle on parempaakin käyttöä kuin läpiahneen Wahlroosin perusteeton ruokkiminen. Onko tämä osa sitä kepuhallituksen masinoimaa elvytystä? Rahaa annetaan jo ennestään rikkaalle.
Tämäkö on sitä kepuhallituksen työllisyyden tukemista, kun työttömiltä ja varattomilta otetaan rahat ja annetaan rikkaalle pösilölle? Tämä kyllä kertoo tukijärjestelmästä ja sen ylläpitäjistä kaiken eli läpimätää touhuahan se on.
Wahlroos haluaa osoittaa omalla esimerkillään sen, mihin järjettömyyksiin maataloustuet johtavat. Tottakai hän tuo esille silloin, että häntä tuettiin siinäkin, että ei viljelisi. Älytöntähän se, mutta nämä älyttömmydet Wahlroos on itse halunnut tuoda julki, mikä tässä onkin vallan mainio asia.
Wahlroos sanoi myös, EUssa tuetaan lehmiäkin enemmän kuin annetaan kehitysapuun rahaa. Kehitysavustakin Wahlroosilla on teräviä mielipiteitä. Hän sanoo, että siitä päivästä, jolloin EU päättäisi luopua maataloustuista, tulisi kehitysmaiden juhlapäivä. Nythän kehitysmaita tarkoituksellisesti kurjistetaan rikkaiden maiden maatalouspolitiikan keinoin.
Ilman näitä Wahlrooseja emme huomaisi, miten läpimädästä järjestelmästä on kyse. Tälla tavoin saadaan horjutettua Kepun ja MTKn jakamaan propagandaa. Maataloustukien vahvimpia kriitikkoja ovat elinkeinoelämä, jota Wahlrooskin edustaa sekä riippumattaomat asiantuntijat kuten tuotantotalouden professori Esko Niemi, joka on tuonut esiin laskelmia maataloustukien ja aluetukien määristä ja vahingollisuudesta.
Wahlroos näyttää esimerkillään, mitenkä käsittämätön on nykyinen maataloustukijärjestelmä, edes sen kohtuullistaminen, osittainen purkaminen, enemmän tarpeeseen perustuva jne olisi parempi kuin nykyinen kuppaussysteemi. Erittäin valitettavaa on myös se, että nykyinen järjestelmä on tehty kilpailun rajoittamiseksi.
Olisiko kuitenkin niin, että kepu/mtk-mafia tietää, että nykyistä järjestelmään tullaan muuttamaan, tietysti kepu/mtk-mafian vastaisesti ja sen vuoksi kepu/mtk-mafia on ajanut apinan raivolla tukien lisäämistä "energiaviljelyyn ja biohankkeilleen"? Vaikuttaisi johdonmukaiselta, ei kepulaisetkaan ole niin tyhmiä, etteivät tietäisi, että molempiin ei riitä raha suomessa, eikä euroopassa.
Yhdyn kaikkeen sanomaasi, ja samansuuntaista toin tuossa jo itsekin esille.
Jos Wahlroos myöntäisi vilpittömästi järjestelmän olevan mätä, hän ei pyytäisi eikä myöskään ottaisi tukiaisia itselleen. Käyttää kuitenkin läpimätää järjestelmää hyväkseen ja sanoo, että ottaa tukea vastaan niin kauan kuin sitä maksetaan. Siinä on meillä varsinainen ahneuden symboli ja synonyymi.
Wahlroos on täsmälleen oikeassa. Kepu on ainoa puolue, joka on vaatinut EU:ssa maataloustukien poistoa.
Tulin, näytin ja voitin!
toit itsekkin esille, buahhahhaaaaaa
kyllä täytyy olla huomionkipeys huipussaan buahhahhaaaaaaa
Olet huvittava....
Esittämäsi "ajatuskulut" vaikuttavat sangen cityporvarillisilta. Rahan loppumisen huolesi on kuitenkin aiheeton. Rahaa kyllä riittää ja jos loppu häämöttää, niin keskuspankki auttaa. Jo nyt rahaa lykätään talouksiin ennennäkemättömällä voimalla, joten pelkona on pikemminkin inflaatio kuin rahan loppuminen. Muistaakseni energian hintakin tässä pikapuoliin pompsahtaa oikein reippaasti ylöspäin ja sitä rapsakammin mitä vääremmän energiamuodon käyttäjä olet.
Mahtaa Nallea naurattaa, kun heimopäällikkö Odori Njgela sanelee banaanin maailmanmarkkinahinnan, lopettaa lännessä harjoitettavan maatalouden, lehmät ja sellunkeiton sekä puusta valmistettavien jäätelötikkujen valmistamisen ynnä vaatii verotulojen aikaisempaa suurempaa ohjaamista bambumajojen kunnostamiseen ja lisäveron opperatalon saamiseksi heimokylään.
En kyllä ymmärrä, miksi maanviljelyksen tukeminen aavikolla olisi sen kannattavampaa kuin meillä täällä. Ilmeisesti B. Wahlroosilla ei ole ollut aikaa tutkia karttaa eikä perehtyä maantietoon, kun rahojen laskeminen on haukannut ajasta niin sanotun leijonan osan.
…kun hänen muut vuositulonsa liikkuvat lähempänä kahtakymmentä miljoonaa, ja omaisuus on luokkaa satakaksikymmentä miljoonaa. Ei Nalle ahneuksissaan tuota maataloustukea ota, vaan hän haluaa osoittaa sillä tukisysteemin järjettömyyden. Jota se todella on, paitsi kepulaisten mielestä.
Ajatelkaapa, että tuo Nallen saama tuli merkitsisi 25 000 euron kuukausipalkkaa. Eihän sellaiseen palkkaan yllä paraskaan ammattimies millään alalla, ei moni johtajakaan. Tietenkin Nalle on suurviljelijä, mutta kyllä tuosta voidaan johtaa päättely, että tavallinenkin maantonkija saa tukia paljon enemmän kuin huippuammattimies palkkaa. Ja se on vain ylimääräistä tukea, varsinaisen tilinsä hän tekee tuotteitaan myymällä. Pöyristyttävää. Mutta onhan se kepulaista.
Nallen veroprosentti näkyy olevan 31 %, kun hänen valtavat tulonsa ovat valtaosin pääomatuloja.
http://yle.fi/alueet/teksti/turku/2009/11/bjorn_wahlroosin_tulot_painottuvat_paaomatuloon_1105789.html
Meikäläisen veroprosentti eläkkeestäkin on korkeampi. Jos jossakin kannatan demareita, niin teen sitä hyvin lämpimästi heidän pyrkimyksessään saada pääomatulojen verotus samalle tasolle palkkaverotuksen kanssa.
Minulla ei vuositulot ole läheskään Nallen luokkaa mutta maataloustuilla ei ole taloudelle suurtakaan merkitystä.
Otan tuet vastaan niiden mielettömyyden takia, koska tuotteita ei voi myydä ellei ole järjestelmän jäsen.
Toivoisin vasemmistopuolueilta aktiivisempaa aloitteellisuutta EU:n tasolla mielettömyyden poistamisessa.
Maataloustuilla ei ole taloudelle suurtakaan merkitystä? 2 miljardia euroa sinne tänne, sekä suurelta yleisöltä piilossa maksettu miljardi euroa. Yhteensä 3 miljardia euroa. Eipä sillä mitään väliä, eipä juu...
Wahlroosin mielestä Euroopassa ei enää voida (siis saa) tukea köyhiä ja rikkinäsiä perheitä. Arvostelee myös 25 -vuotiaita, jotka nostavat tukia " tehdessään suurin piirtein ei yhtään mitään". Tämä piikki lienee tarkoitettu opiskelijoille...
Aikoo kuitenkin itse jatkaa tukien nostamista niin kauan kuin järjestelmä on olemassa.
Mielestäni Wahlroos ja MPP ovat siinä oikeassa, että kaikki tukeminen vääristää kilpailua. Opiskelijoiden tukeminen altistaa opiskelijat opiskelun sijasta asumaan yliopistoissa ja vähemmän arvostetuissa oppilaitoksissa.
Sama koskee köyhiä ja rikkinäisten perheiden kasvulukuja, joita tuet edistävät synnyttämään lisääntyvissä määrin. Haluan liittyä Wahlroosin ja MPP:n seuraksi kritisoimaan kaikenlaisia tukimuotoja, jotka ovat este tasa-arvoon ja samalla vääristävät vapaata kilpailua taloudessa, työelämässä, sekä sosiaalisesti.
Köyhyydestä kannattaa aina muistaa se tosiasia, että tiettävästi juuri kukaan ei omasta halustaan halua olla köyhä. Se kuitenkin on edessä, jos töitä ei saa. Ja mitenkä saisi, kun ei sitä kaikille riitä. Mitä kepuhallitus ja sen myöntämillä tukiaisilla itseään rikastuttava Wahlroos ovat tehneet työttömyyslukujen pienentämiseksi?
Köyhyys ei ainakaan Suomessa saa olla esteenä synnyttämiselle. Kaikilla on oltava oikeus ja mahdollisuus saada hyvän terveyden ohella elämältään se parhain lahja, eli oma lapsi. Valtiolla on myös tietty velvollisuus auttaa/tukea (köyhiä) perheitä/yksilöitä, joihin lapsi/lapsia siunaantuu. Siihen ei Wahlroosilla tai kenelläkään häneen uskovalla ole yhtään nokan koputtamista. Mieluummin tukea niille, jotka sitä todella tarvitsevat, eikä niille jotka sitä ahnehtivat vain siksi että mätä järjestelmä antaa siihen mahdollisuuden.
Romutat perimmäisen syyn päästä tuista täydellisesti eroon. Työttömillä on vain liian hyvä vastustuskyky työntekoon, joka olisi kuitenkin parasta sosiaalitukea jokaiselle halukkaalle.
Yhtenä esimerkkinä haluan mainita asumistuet, jotka vääjäämättä ajavat maksukyvyttömät ihmiset olosuhteisiin katsoen liian laadukkaisiin asuntoihin, jolloin jää runsaasti asuntoja tyhjilleen maaseudulle, jossa tiedetään asumisen olevan halvempaa ilman tukiakin. Pakkomuutto pääkaupunkiseudulle lisää asuntojen kysyntää ja hintatasoa ja samalla tukien tarvetta, joka on päinvastainen suuntaus tukien poistamiseksi.
Onhan Wahlroosin puheessa tietty logiikka, mutta se on sangen riskaabeli, etten sanoisi suoranainen haihattelu. Tottakai tuen lopettaminen länsimaissa avaisi afrikkalaisille mahdollisuuksia, mutta se on taas epävarmaa toteutuisivatko nämä mahdollisuudet monestakaan syystä. Esimerkiksi maanviljelysteknologia on ymmärtääkseni kehitysmaissa sangen alkutekijöissään. Toisaalta ilmastolliset olosuhteet eivät ole parhaat mahdolliset eivätkä myöskään poliittiset olosuhteet. Kehitysmaiden maatalousteknologiahan ei kykene tuottamaan ruokaa edes omalle väestölle, niin miten sitten koko läntiselle maailmalle. Ilmeisesti Wahlroosin ajatus perustuu ennenäkyyn tai se on niin paljon aikaansa edellä, ettei se ole tästä maailmasta.
Suomessa oli vuonna 2008 aktiivisesti toimivia perhetiloja noin 60 000 kappaletta. Elantoaan maataloudesta saa reilut satatuhatta ihmistä, joista noin puolelle maatalous on pääasiallinen elinkeinon lähde. Elintarviketeollisuus puolestaan on Suomen kolmanneksi tai neljänneksi suurin teollisuuden ala. Elintarviketeollisuuden kotimaisuusaste on 85 prosenttia. Sen ja maatalouden kokonaisvaikutus työllisyyteen on noin 300 000. Jos kotimainen elintarviketeollisuus loppuisi vaikuttaisi se taas kotimaiseen kauppaan ja sen työllisyyteen. Tämän Wahlroosin ennenäky unohtaa. Mihin laitetaan vapautuva väestö? Kasinotalous tuskin työllistää kovin monta ihmistä maapallolla, pikemminkin päinvastoin, hävittää entisetkin työpaikat.
Maatalouden tukeminen sitä vastoin on kotimaisen tuotannon tukemista. Raha pysyy kotimassa, elintarvikehuolto toimii ja maa pysyy asuttuna koko Suomen alueella. Vain huruporvarillinen, äärikapitalistinen ajattelu hävittäisi maatalouden Suomesta, siirrättäisi väestön Helsinkiin syömään banaaneja, jotka sekin maksaisi enemmän kuin maltaita jahka ruuan tuotannosta maailmalla alkaisi olla puutetta.
Kerroit täyttä asiaa mutta syötit täyttä pajunköyttä MPP:lle. Me ihmiset kun olemme niin erilaisia.
Olen aina elänyt luulossa, että me ihmiset olemme samanlaisia. En ainakaan tiedä, että joku eläisi syömättä.
Maataloustuilla on suoranaisesti ja tarkoituksellisesti poljettu kehitysmaiden tuotantoa alas. Paras esimerkki on sokerin tuotanto. Monissa kehitysmaissa olisi sokerin tuotantoon paras raaka-aine ja parhaat kasvuolosuhteet. Euroopassa on tuotettu kuitenkin tonneittain sokeria yli oman tarpeen. Tämä sokeri viedään sitten kolmansiin maihin eli näihin luontaisiin sokerintuottajamaihin hinnalla, mikä vastaa kolmasosaa siitä, mitä eurooppalainen kuluttaja maksaa sokerista. Tämän vientituen maksavat siten käytännössä eurooppalaiset kuluttajat ja veronmaksajat. He maksavat kotimaissaan kovan hinnan sokerista. Tätä samaa sokeria viedään kolmaosahinnalla muualle, jotta kilpailu estettäisiin.
Hyötyjiä ovat eurooppalainen soketeollisuus ja sokerintuottajat. He ovat niitä sinun parjaamiasi kapitalisteja, jotka vievät leivän köyhän kehitysmaan asukkaan suusta ja panevat eurooppalaiset kuluttajat ja veronmaksajat maksamaan tämän lystin.
On täyttä huuhaapuhetta väittää, että maatalousteknologia olisi alkutekijöissään ja että ilmasto-olosuhteet ovat huonot. Moni kehitysmaa on nimenomaan maatalousvaltainen ja eläisi maataloudestaan, jos sen annettaisiin se tehdä. Ilmasto on usein erinomainen niille tuotteille, joita kehitysmaissa haluttaisiin tuottaa. Kehitysmaat ovat yhtä mieltä maataloustukien rapauttavasta vaikutuksesta. WTO-prosessi ei ole edennyt nimenomaan siksi, että kehittyneet maat eivät ole halunneet luopua maataloustuotteiden tuista ja dumppauksesta, mitä kehitysmaat ovat yksimielisesti vaatineet. Wahlroosin ajatus ei perustu mihinkään ennenäkyyn, vaan tämä asia on ollut koko ajan pöydällä WTO-neuvotteluissa.
Suomen elintarviketeollisuus ei häviä mihinkään, vaikka suomalainen ylituotanto loppuisi ja osa raaka-aineista korvattaisiin tuonnilla. Ihmiset eivät suinkaan lopettaisi syömistä, jos maataloustuet loppuisivat. Se on haihattelua, jos mikä.
Valitettavasti koko maata yritetään pitää haja-asuttuna maataloutta tukemalla. Hajallaan asuminen on meidän suomalaisten suuri ongelma. Se tulee kalliiksi kaikille ja luo tehottumuutta. Täysin hurahtanutta ajattelua on sen sijaan se, että, meillä ohjataan maataloutta sinne, missä se on kaikkein kannattamattominta. Naapurimaa Ruotsissa maataloustuotannon ylivoimainen pääpaino on siellä, missä luonnonolosuhteet ovat otollisemmat. Tuo osa Ruotsia sijaitsee kokonaisuudessaan etelämpänä kuin Helsinki. Siellä ei ole hurahdettu tunturimaatalouden tukemiseen kuten meillä on tehty.
Suurimmissa ongelmissa aavikoitumisen kanssa on Afrikka, jossa köyhyys vaikeuttaa aavikoitumisesta koituvien ongelmien ratkaisua. Aavikkojen levitessä viljelyskelpoinen maaperä vähenee ja nälänhätä kasvaa. Pahiten aavikoituminen koettelee Keski-Aasian ja Saharan eteläpuolisen Afrikan asukkaita. Aavikoituminen saattaa aiheuttaa laajoja siirtolaisvirtoja Afrikasta esimerkiksi Eurooppaan viljelyskelpoisen maaperän vähentyessä. Aavikoituminen uhkaa jopa yli puolta Afrikan maa-alasta. Maanviljelyksen muuttuessa tuottamattomaksi monissa Afrikkalaisissa kylissä miehet lähtevät laittomina siirtolaisina Eurooppaan hakemaan toimeentuloa ja kyliin jäävät yksin naiset, lapset ja vanhukset. Kaiken kaikkiaan aavikoituminen on yksi suurimmista ympäristöongelmista Afrikassa ja uhkaa aiheuttaa siellä nälänhädän lisäksi ihmishenkien menetyksiä, ympäristöpakolaisuutta, ympäristökonflikteja ja köyhyyden syventymistä.
Afrikan talouden tärkein sektori on maatalous, jossa työskentelee 60 prosenttia afrikkalaisista. Noin kolme viidesosaa Afrikan maanviljelijöistä saa juuri sen verran satoa, että pystyy elättämään perheensä. Pieniltä tiloilta ei jää ylimääräistä satoa myyntiin lähes lainkaan. Afrikassa on kuitenkin huomattava määrä suurtilallisia jotka viljelevät tuottoisampia viljelykasveja kuten kahvia, puuvillaa, kaakaota ja kumia. Näitä tiloja johtavat yleensä suuryhtiöt, ne kattavat kymmeniä neliökilometrejä ja työllistävät suuren määrän ihmisiä.
Lännen maataloustukea on, kuten annat ymmärtää, syytetty siitä, että se painaa maailmanmarkkinahinnat alas. Tuet johtavat esimerkiksi viljan, puuvillan ja maidon ylituotantoon, mikä puolestaan laskee näiden tuotteiden markkinahintoja. Alhaisten hintojen takia Afrikan viljelijät pystyvät kilpailemaan lännen ja Japanin kanssa vain niillä tuotteilla, jotka eivät sovellu hyvin kasvatettavaksi pohjoisen ilmastossa. Rikkaat teollisuusmaat myös suojaavat maatalouttaan korkeilla tuontitulleilla. Mutta lännen maataloustuen lakkauttaminenkaan ei poista niitä ongelmia, joita Afrikan maataloudessa ilmenee jo luonnonolosuhteiden vuoksi. Sen sijaan lännen maataloustuen poistaminen saattaisi kyllä hyödyttää afrikkalaisia maataloutta harjoittavia suuryhtiöitä.
Se, että Ruotsi noudatta toisenlaista maatalouspolitiikka kuin Suomi, aiheutuu pääosin juuri luonnonolosuhteista. Sen toteamiseksi riitää, kun vierailee Ruotsissa ja katselee ympärilleen.
..tiedätkin, mutta jätit sanomatta, että maataloustukijärjestelmä on luotu ja lähtöisin demarien keskuudesta.
Senkin tiedät varsin hyvin että tätä demarien luomaa mätäpaise-järjestelmää ei Suomen yksipuoleisilla toimenpiteillä murreta. Se on täyttä huuhaata ja puoluepukarin suunpieksentää ja poliittista populismia tasolla Kepu/MTK mafia.. Mahdolliset ratkaisut tapahtuvat vähintään Eu-tasolla, mutta varmaankin vielä suuremmissa kansainvälisissä yhteisö kuvioissa.
Eiköhän laiteta riita kahtia eli lopetetaan maatalous- ja asumistuet kerralla. Jokainen eläköön omalla työllään.
Avoin kysymys: jos esitettäisiin maataloustuista luopumista niin sanokaa mikä puole äänestäisi sen puolesta? En usko ainakaan demareiden vastaavan näin suoraan kysymykseen.
Muuten olis hauska, jos joku esittäisi kunnittain kuinka paljon yhteiskunnan varoja per asukas menee. Tiedän sellaisia vertailuja olevan, mutta niitä ei ole julkaistu.
Lisäksi voisi esittää lukuja vaikka kuinka paljon vientiteollisuudessa myötävää konkreettista tavaraa tuotetaan missäkin kunnassa per asukas. Kumpi jäisi viimeiseksi Helsinki vai Merijärvi?
Olet Väyrysen linjoilla kehitysmaiden suhteen, kannettu vesi aavikolla ei tuota vain lisäarvoa.
Pyrkimyksenä tulee olla kaikista tuista vapautuminen ja saattaa avoimeksi täysin vapaa kilpailu myös kehitysmaiden osalta.
On tilkkutäkin leikkaamista toiseen päähän jos aletaan toisesta päästä poistaa tuet ja siirtää niitä kehitysmaihin, jossa diktatuurihallitukset käyttäisivät ne sotamateriaalihankintoihin.
Arvostan WTO:n pyrkimyksiä täydelliseen markkinatalouteen. Edessä on kuitenkin laaja vastustus EU:n sisällä, joista Ranskan maatalousmyönteiset sosialistit eivät hevin luovu, koska ranskalaisen maatalouden edellytys näyttää olevan massiiviset maataloustuet.
Itse koen tukien merkityksen marginaaliseksi, koska vapaa kilpailu toisi mukanaan monia hyviä puolia yrittämisen kannalta. Rajoitukset ja byrokratia väistyisi yhtenä kilpailun esteenä ja paikallinen logistiikka toisi huomattavan kilpailuedun tuontitarvikkeisiin nähden.