Valmisteliko Saksa jossain vaiheessa Suomen miehitystä? Löytyykö faktoja? Kaikenlaista on tälläkin palstalla väitetty.
Barbarossan joukot tukitoimineen ei kai olleet miehitystä, mutta oliko muuta?
Barbarossan joukot tukitoimineen ei kai olleet miehitystä, mutta oliko muuta?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Sodan jälkeen Suomi olisi luonnollisesti liitetty Suur-Saksaan kuten kaikki muutkin Saksan valloittamat Euroopan maat. Protektoraattia ja autoniamia olivat öööööööööööööööhölynpölyä!
Mannerheim olisi nimitetty maan päämieheksi mutta Berliinistä olisi tullut Gauleiter.
Ei varsinaisesti valmistellut, kun Suomi irtautui sodasta niin jonkunlainen tunnustelu tehtiin upseeriston suuntaan, mutta ne Suomalaiset upseerit joiden mielialoja ja yhteistyöhaluja kyseltiin käveli kyllä samantien pääesikuntaan ja kertoivat tietonsa sinne, Saksalaisten laivaukset oli jo hyvissä ajoissa siirretty pois Helsingistä ja junatkin jotka joukkoja kuljettivat Saksalaisia kiersivät Helsingin, Tuusulassa taisi olla vielä yksi divisioona Suomalaisia joukkoja ns. "levossa" rintamalta 1944 syyskesästä, varmuuden vuoksi.
Kai operaatio katsottiin liian vaikeaksi toteuttaa Suomalaisten valmistautumisten ja taistelukyvyn takia.
"Tuusulassa taisi olla vielä yksi divisioona Suomalaisia joukkoja ns. "levossa" rintamalta 1944 syyskesästä, varmuuden vuoksi."
Ei ollut. Oli koko Etelä-Suomen varuskunnat käsittänyt divisioonan vahvuinen osasto H. Sen tehtävä oli puolustaa eteärannikkoa, mutta samalla estää saksalaisten kaappausyritykset.
Tuusulassa oli JvKoulK 1. Sen tuli perustaa Osato H:n JR 88:n esikunta, jääkäri- ja pioneerijoukkueet sekä I Pataljoona.
Kenraalieversti Rendulic vaati Saksan 122. Divisioonaa jäämään etelä-Suomeen kaiken varalta. Se kuitenkin kuljettiin jo 4.8. 44 pois Hangon kautta. Mannerheim kielsi laivauksen Helsingistä. Varmuuden vuoksi. Osasto H oli 122. D:n kuljetuksen ajan hälytettynä.Varmuuden vuoksi.
ei ollut. Suomen aloittaessa rauhantunnustelut kev'äälllä -43 Hitler olisi mielellään miehittänyt koko maan, mutta voimia ei yksinkertaisesti ollut. Sensijaan käskettiin Dietlin ankarista vastalauseista huolimatta valmistella joukkojen vetämistä Norjaan kuitenkin nikkeli säilyttäen Führerin ohje 50).
Tulloinko Dietl allekirjoitti käskyn Lapin hävittämisestä?
Se oli Rendulic.
Lapin tuhoamsesta annettiin kostoksi Tornion maihinnoususta ja ylipäätään sotatoimien aloittamisesta. Siihen asti oli rajoituttu sellaisiin hävityksiin, jotka voitiin jotenkin sotilaallisesti perustella. Suunnitelmat oli tehty Dietlin aikana. Ei hävitys hänen johdossaan olisi ollut yhtään vähäisempi niinkuin on kuviteltu.
Saksalaisethan ne sen sodan aloitti Suursaareen valtausyrityksellä. Typerä operaatio ottaen huomioon että se tehtiin vain neljä päivää ennen kuin Hitler antoi luvan luopua Virosta. Lisäksi se lisäsi saksalaisvastaista mielialaa ja nopeutti sotatoimien alkamista Lapissa.
...ovat miehittäneet Kotkan. Heillä oli yhdessä vaiheessa sellainen punainen tiilitalo, jossa sai pilua. Kun kotkan pojat alkoivat käydä siellä, tuotiin tyttöjä varten "lapsipakolaisia".
Tämä tarina on tosi.
kävi kesäkuussa Suomessa kuuluisalla sopimusreissullaan. Silloin hän kysyi lähettläs Blücheriltä, eikö Suomesta löytyisi 1 000 päättäväistä miestä, jotka olisivat valmiit kaappaamaan vallan käsiinsä. Ei ollut.
Hitler antoi Dietlille hieman ennen tämän kuolemaa ohjeen ottaa suomalaiset joukot johtoonsa erillisrauhan sattuessa.
OKW:ssa kirjoitettiin 16.6. 44 ohje, jossda todettin välttämättömäksi, että ainakin Helsingin ja Turun seudut pysyisivät Saksan hallussa. Johtoelimeksi tarjottiin V AKE, joka tulisi Suomeen lähetettävien joukkojen mukana.
Kaikki jäi kaavailuiksi. Voimia ei kerta kaikkiaan ollut.
Nämäkin tiedot osoittavat millaista puutaheinää tuo Lieksa-höpinä oli. Jos siellä olisi ollut jokin joukko valmiina, niin tässähän sitä olisi käytetty. Mitään vihjettäkään ei löydy.
Saksalaisilla oli Seppisen mukaan Virossa 5 divisioonaa Suomea varten 1944 kesällä. Miten lie ollut oikeasti?
Jukka Seppinen: Vaaran vuodet? Suomen selviytymisstrategia 1944–1950. Minerva Kustannus Oy, 2008
Seppisen uskottavuus oli minusta koetuksella kun hän sanoi pari muutakin aika erikoista asiaa esitelmänsä lomassa.
Jukka Seppinen sanoi 2008 keväällä Oulussa Riihisäätiöllä luennoimassa käydessään, että saksalaisilla oli 5 divisioonaa Virossa varattuna Suomen operaatiota varten 1944 kesällä. Lisäksi hän sanoi Suomella olleen 1944 aseissa peräti 21 divisioonaa! No Seppinen satuilee muutakin Vaaran vuodet? -kirjassaan. Kirjan perusväittämä kuitenkin on ETTEI mitään Vaaran vuosia oikeasti koskaan ole ollutkaan.
http://www.riihi.fi/esitelmat.html
10.4.2008 Valt.tri Jukka Seppinen "Vaaran vuodet? Suomen selviytymistaistelu 1944-1950"
Eräässä aiemmassa jutussani oli mukaan pujahtanut vahingossa väärä vuosiluku (2007), joten korjataan sekin nyt oikeaksi eli vuosi oli tietenkin 2008.
Saksalaisten joukot Virossa sitoutuivat Panther-linjan pitämiseen. Suomeen kyettiin irroittamaan yksi divisioona ja sekin vaadittiin elokuun alussa takaisin. Saksalaiset potivat äärimmäistä joukkopulaa Stalingradin jälkeen. Epäonnistunut Kurskin taistelu vain pahensi tilannetta, Viimeistään Bagration vei kaiken pelivaran.
voitaisiin ymmärtää, että 15 suomalaista divisioonaa 6 saksalaista Lapissa tekee yhteensä 21 divisioonaa.
"Lisäksi hän sanoi Suomella olleen 1944 aseissa peräti 21 divisioonaa! No Seppinen satuilee muutakin Vaaran vuodet? -kirjassaan. Kirjan perusväittämä kuitenkin on ETTEI mitään Vaaran vuosia oikeasti koskaan ole ollutkaan."
>Seppisen sanoma voitaisiin ymmärtää, että 15 suomalaista divisioonaa 6 saksalaista Lapissa tekee yhteensä 21 divisioonaa.
meidän yhteiskunnasta on löytynyt. Säälittävyysjärjestyksenä voisin mainita ykkösenä nuo Huhticaustmiehet ja hyvänä kakkosena nuo Lieksacaust pojat. Oletko muuten tietoinen, että monessa Pohjois-Karjalan maalaispitäjässä nykyisellään on varsinkin miehillä elinajanodote aikalailla samassa kuin Venäjän Karjalassa. Perinnöllinen työttömyys ja viinanpoltto ja väkivaltakultuuri johtaa siihen, että ellei itsemurha vie mennessään niin ainakin naapurin haulikko.
Kieltämättä tuollaisesta yhteiskunnan pohjasakasta viinan voimalla tulee esille hyvinkin erikoisia vaihtoehtoja puhtaiden huoltomiesten käyttötarkoituksesta.
Periaatteessa sinun kannattaa muistaa, että meissä on sellaisiakin jotka ovat viinalla polttaneet ne vähätkin harmaat solut jotka heille on suotu alunperäisessä jaossa.
suomalaisjoukkoja vihollisikseen puolen vaihdon jälkeenkään, vaan valmistautuivat vain puna-armeijaa vastaan.
Vasat aselevon jälkeen he havahtuivat järjestämään varmistusta etelän suuntaan Oulu-Hyrynsalmi tasalle. Silloinkin kyettiin aluksi irroittamaan vain pari pataljoonaa tukipatteristoineen.
Kuvitelmat siitä, että Suomi olisi voitu noin vain miehittää, eivät olleet Saksan tiedossa.