Tapio Puolimatkan kirja "Usko, Tieto ja Myytit" kuvaa seuraavasti Jumalan löytämistä:
"Hän on läsnä luomakunnassa, kaikkialla luomakunnassa, muttei suoranaisesti, ja vasta kun yksittäinen yksilö kääntyy sisäänpäin kohti itseään (siis vasta omatoimisuuden lisääntyessä), hänen huomiokykynsä terästyy ja hän savuttaa kyvyn nähdä Jumalan - -. Totuuden etsijälle ei tarjota valmista tulosta, vaan hänen täytyy itse huolehtia sen löytämisestä ja siksi irrottautua suoranaisesta suhteesta siihen. Mutta tämä irroottautuminen merkitsee juuri sisäisyyden läpimurtoa."
Mielestöni nuo lauseet kertovat jotakin tärkeää Jumalan löytämisestä, Hänet pitää löytää ITSESTÄÄN, onhan Jumalan nimikín (Jehova~Jahve) "MINÄ OLEN"- OLENTANI! Jeesus lupasi että PUHDASYDÄMISET VOIVAT NÄHDÄ Jumalan. Johannes oli huomattavasti skeptisempi, ei uskonut ihmissydämen luontaiseen puhtauteen, vaan sanoi: "Jumalaa ei ole kukaan koskaan - nähnyt". Johanneksen kirjoituksissa myös esiintyy ajatus ihmisen perisynnistä: Yksikään ihminen ei ole synnitön, ennen syntien sovittamista Kristuksen ja kumppaniensa risteillä. Syntien anteeksisaamisesta voi tulla myös Lutherimainen maneeri, josta ihminen vapautuu, kun uskoo ARMON-AUTOMAATIOON! Uskovaisellekin saattaa jo uskonelämä alettuaan tulla monenlaisia syntejä, ja pahimmista ainakin on ihmisen kyettävä edelleenkin saamaan "synninpäästö", ja KUOLEMA tuolle synnille, muutoin ihminen itse voi kuolla.
Jumaluuden "näkeminen" ei ole silmä-aistilla tietenkään niin ilmeistä, ellei omaksu suorastaan PANTEISTISTA käsitystä, että kaikkialla näkee JUM-ISEVAA ALAA! Jumaluuden "puhtaan äärettömän pinnan" näkeminen on kuitenkin HELPPOA, mikäli ihminen omaa riittävät tiedot matematiikasta: YHTÄ suuremman ulottuvuuden näkökulmasta ei hetkellinen äärettömyyskään(esim. ala, pituus) ole kuin hetkellisesti kohtisuoraan YLÖSPÄIN kohoava funktio pinnalle piirrettynä.
Siis äärettömän pinnan voi nähdä kolmiulotteisesta funktiosta, joka on pinnalle piirretty, ja kulkee hetkellisesti tai pitempäänkin ylöspäin. Derivoituna siis joku tilavuusfuntkio voidaan saada jossain raja-arvo-pisteessä ääretön arvoksi, jos pinnassa tarkastellaan käyrän kulmakerrointa ja se on todellisuudessa "ääretön pina-ala". Myös tavallinen 90-asteen SUORUUS suorankulmakertoimena on tangentiltaan TASAN ÄÄRETÖN, ei enempää eikä vähempää... Käytännössä äärettömän sattuessa kertoimeksi pitää vain pongata funtkiolle sen MAX-KATTO-ARVO.
"Hän on läsnä luomakunnassa, kaikkialla luomakunnassa, muttei suoranaisesti, ja vasta kun yksittäinen yksilö kääntyy sisäänpäin kohti itseään (siis vasta omatoimisuuden lisääntyessä), hänen huomiokykynsä terästyy ja hän savuttaa kyvyn nähdä Jumalan - -. Totuuden etsijälle ei tarjota valmista tulosta, vaan hänen täytyy itse huolehtia sen löytämisestä ja siksi irrottautua suoranaisesta suhteesta siihen. Mutta tämä irroottautuminen merkitsee juuri sisäisyyden läpimurtoa."
Mielestöni nuo lauseet kertovat jotakin tärkeää Jumalan löytämisestä, Hänet pitää löytää ITSESTÄÄN, onhan Jumalan nimikín (Jehova~Jahve) "MINÄ OLEN"- OLENTANI! Jeesus lupasi että PUHDASYDÄMISET VOIVAT NÄHDÄ Jumalan. Johannes oli huomattavasti skeptisempi, ei uskonut ihmissydämen luontaiseen puhtauteen, vaan sanoi: "Jumalaa ei ole kukaan koskaan - nähnyt". Johanneksen kirjoituksissa myös esiintyy ajatus ihmisen perisynnistä: Yksikään ihminen ei ole synnitön, ennen syntien sovittamista Kristuksen ja kumppaniensa risteillä. Syntien anteeksisaamisesta voi tulla myös Lutherimainen maneeri, josta ihminen vapautuu, kun uskoo ARMON-AUTOMAATIOON! Uskovaisellekin saattaa jo uskonelämä alettuaan tulla monenlaisia syntejä, ja pahimmista ainakin on ihmisen kyettävä edelleenkin saamaan "synninpäästö", ja KUOLEMA tuolle synnille, muutoin ihminen itse voi kuolla.
Jumaluuden "näkeminen" ei ole silmä-aistilla tietenkään niin ilmeistä, ellei omaksu suorastaan PANTEISTISTA käsitystä, että kaikkialla näkee JUM-ISEVAA ALAA! Jumaluuden "puhtaan äärettömän pinnan" näkeminen on kuitenkin HELPPOA, mikäli ihminen omaa riittävät tiedot matematiikasta: YHTÄ suuremman ulottuvuuden näkökulmasta ei hetkellinen äärettömyyskään(esim. ala, pituus) ole kuin hetkellisesti kohtisuoraan YLÖSPÄIN kohoava funktio pinnalle piirrettynä.
Siis äärettömän pinnan voi nähdä kolmiulotteisesta funktiosta, joka on pinnalle piirretty, ja kulkee hetkellisesti tai pitempäänkin ylöspäin. Derivoituna siis joku tilavuusfuntkio voidaan saada jossain raja-arvo-pisteessä ääretön arvoksi, jos pinnassa tarkastellaan käyrän kulmakerrointa ja se on todellisuudessa "ääretön pina-ala". Myös tavallinen 90-asteen SUORUUS suorankulmakertoimena on tangentiltaan TASAN ÄÄRETÖN, ei enempää eikä vähempää... Käytännössä äärettömän sattuessa kertoimeksi pitää vain pongata funtkiolle sen MAX-KATTO-ARVO.
Vastaukset 5
Vanhimmat
lääkitys kohdallaan?
Hän on löytänyt sieltä jumalan,niin hän ei ole mennyt itseään syvemmälle, koska itse on se joka on synnyttänyt jumalat, ja uskon niihin
Tuo itse ei ole jumalan luomus, vaan kehityksen kautta materiasta syntynyt ajallinen keskus, ego, sielu, joka on syyn ja seurauksen alainen kuten muukin luonto
Syvemmållä, egon ja sielun tuolla puolen, on ihmisen todellinen perusta ajaton elämä, joka ei ole koskaan syntynyt, eikä myöskään koskaan kuole, ja me olemme osa tuota kaiken lähdettä, mutta tuo materiasta syntynyt
ajatus henki on sitonut meidän mielemme aikaan
Tuon aikaan ja aineeseen sitoutumisen johdosta, ihmine joutui ulos paratiisitilasta, ja sen jälkeen tuo
materiasta syntynyt seuraa meitä elämästä toiseen, perisyntinä, psykologisena perimänä
Kaipuu kuitenkin tuohon paratiisitilaan jäi, ja niinpä ihminen keksi omat jumalansa joiden avulla päästä takaisin
tuohon tilaan, mutta se ei ole mahdollista, niin kauan kuin ihminen elää egonsa,sielunsa kautta ajasa, sillä kaiken lähde on ajaton elämä mistä koko maailmankaikkeus on ilmennyt, eikä se ole uskon asia, ei edes ateimin ja kommunismin uskon
Vasta sitten kun kaikenlainen usko on päättynyt voimme nähdä totuuden tässä asiassa, että onko jumalaa vain ei
Niin kauan kuin jumala on uskon asia, niin on mieletöntä kiistellä sen olemassaolosta
Totuus on aina sanaton ja ajaton
Oletko etsinyt milloinkaan Jumalaa tai huutanut avuksi Jeesuksen nimeä? Lukenut rukoillen Raamattua? Jos tuota selitystäsi lähdettäisiin oikein tutkimaan, jäisi varmasti paljon aukkokohtia, johon et pystyisi vastaamaan! esim. millä perustelet tämän kaiken!
Ihmisinä olemme hyvin rajallisia, se on sellainen totuus joka pitäisi sinunkin ymmärtää järkeillessäsi. Aina jäät vajaaksi, vaikka kuin yrittäisit. Vaikka olet kaikin voimin järkeillyt hyvän selityksen, joudut kysymään entä jos se ei menekään noin, entä jos en olekaan niin viisas kuin luulen. Minä olen ainankin hyvin rajallinen. Täydellisyyteen en kykene. Minä ymmärrän sinua täysin, kun koetat selittää itsellesi näitä asioita, mutta siitä sinä et saa todellista lohtua elämääsi. Itsekin olen monesti taipuvainen järkeilemään aivan turhaan. Se järkeily on oman tahdon tie jolta sinun tulisi kääntyä etsimään Herraa, jotta pelastuisit, kun et voi muuten saada rauhaa sydämeesi! "Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut; niin myös sinun perhekuntasi." Apt. 16:31Jätä kaikki muu ja seuraa Jeesusta. Raamattu kertoo, että kaikki olemme luodut taivasta varten ja siksi me kyselemme itsekukin näitä asioita ja mietimme, kuka enemmän, kuka vähemmän. Jos koet, että mikään tästä, mitä kirjoitin on totta elämässäsi, avaa sydämesi Jeesukselle ja sano: Okei, minä luovutan, tässä olen, tule johtamaan elämääni! Jeesus lupaa: "Jokainen anova saa ja etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan." "Sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos."
löytää ja kokee 'totuuden' omasta itsestään.
Näin on aina ollut ja on edelleen oleva, 'totuutta' pitää hakea omasta 'itseestä'.
Onhan kirjoitettu: Taivastenvaltakunta on teissä. Niinpä kun löydämme Totuuden ja tulemme sen luo, niin on oikein suunnata tutkimusmatka sisälle itseen, sydämen salatuimpiin syövereihin ja päästää Totuus sinne sisälle ja silloin voi nähdä, tarkoitan todellakin kirjaimellisesti, nähdä, Jumalan. Eikä se jää tuohon näkemiseen, vaan voi myös oppia keskustelemaan Jumalan kanssa ja voi oppia lepämään Jumalassa. Kaiken tämän kokeminen ja näkeminen on näkymättömissä ja hiljaisuudessa vaeltamista ja Elämistä niin että huomaa itsensä katoavan ja jonkun rakkaan, pyhän ja kirkkaan ottavan paikan ja ohjakset käteensä ja Hän sanoo:" Älä pelkää Minä Olen sinun kanssasi."
Jeesus Kristus, Israelin Pyhä Jumala ja meidän Herramme on Elämä meissä jotka olemme kaiken luottamuksemme Häneen asettaneet ja niin saamme käydä ulos ja sisälle ja löytää laitumen ja tunnemme kuinka elämänvesi pulppuaa sisältämme.