Turkin armenialaiset pelkäävät yhä puhua lähes sata vuotta sitten tapahtuneesta kansanmurhasta. Kansanmurha tapahtui kun nyky-Turkkia edeltänyt osmanivaltakunta hajosi ensimmäisen maailmansodan aikana 1945 – 1917.
Pelkoa tuo enemmistöturkkilaiset vihamielinen asenoituminen ja lait jotka määrittelevät kansanmurhasta puhumisen maanpetturuudeksi. Turkin rikoslain pykälän 301 mukaan turkkilaisuuden loukkaaminen on rikos. Pykälää on käytetty estämään puhe armenialaisten kansanmurhasta, eikä aihetta koskevaa tutkimusta voi tehdä vapaasti Turkissa lain takia.
Seurauksena kansanmurhan esille ottamisesta turkkilaiset äärinationalistit murhasivat Istanbulissa armenialaisen Agos-lehden perustajan ja päätoimittajan Hrant Dinkin vuonna 2007. Dink oli ollut kaksi vuotta aiemmin tuomittuna puolen vuoden ehdolliseen vankeuteen ”turkkilaisuuden halventamisesta”. Dink sai tuomion kun hän oli käsitellyt lehdessä jopa puolentoista miljoonan armenialaisen hengen vaatinutta joukkomurhaa.
Turkkilainen tunnettu Nobel-kirjailija, Orhan Pamuk, joutui myös vaikeuksiin otettuaan armenialaisen kansanmurhan esille sveitsiläislehden haastattelussa 2005. Viranomaiset peruivat kuitenkin syytteen kansainvälisesti tunnettua Pamukia vastaan. Tapaus sai julkisuutta Turkissa ja Orhan Pamuk joutui pakenemaan Turkista tappouhkausten takia. Nykyisin Pamuk joutuu liikkumaan turvamies mukanaan.
Kansainvälisesti yli 20 maata on tuominnut armenialaisten kansanmurhan. Turkki kiistää kuitenkin kansanmurhan tapahtuneen. Vuoden 2010 alussa Ruotsi ja Yhdysvallat nimesivät joukkotuhon virallisesti kansanmurhaksi. Tämän jälkeen Turkki kutsui Tukholman ja Washingtonin lähettiläänsä kotiin. Milloinhan Suomen hallituksella on rohkeutta tehdä sama?
Armenialaisia on asunut Turkin pääkaupungissa Istanbulissa jo ennen kuin turkkilaiset valloittivat kaupungin, silloisen Konstantinopolin, vuonna 1453 bysanttilaisilta. Armenialaisia asuu Turkissa enää 170 000. Heitä ei kelpuuteta valtion virkoihin, opettajiksi tai sotilaiksi. Kysymyksessä on selvä rasistinen rotuerottelu. Turkkilaisten ja armenialaisten erona on ainoastaan se, että armenialaiset eivät ole muslimeja.
Pelkoa tuo enemmistöturkkilaiset vihamielinen asenoituminen ja lait jotka määrittelevät kansanmurhasta puhumisen maanpetturuudeksi. Turkin rikoslain pykälän 301 mukaan turkkilaisuuden loukkaaminen on rikos. Pykälää on käytetty estämään puhe armenialaisten kansanmurhasta, eikä aihetta koskevaa tutkimusta voi tehdä vapaasti Turkissa lain takia.
Seurauksena kansanmurhan esille ottamisesta turkkilaiset äärinationalistit murhasivat Istanbulissa armenialaisen Agos-lehden perustajan ja päätoimittajan Hrant Dinkin vuonna 2007. Dink oli ollut kaksi vuotta aiemmin tuomittuna puolen vuoden ehdolliseen vankeuteen ”turkkilaisuuden halventamisesta”. Dink sai tuomion kun hän oli käsitellyt lehdessä jopa puolentoista miljoonan armenialaisen hengen vaatinutta joukkomurhaa.
Turkkilainen tunnettu Nobel-kirjailija, Orhan Pamuk, joutui myös vaikeuksiin otettuaan armenialaisen kansanmurhan esille sveitsiläislehden haastattelussa 2005. Viranomaiset peruivat kuitenkin syytteen kansainvälisesti tunnettua Pamukia vastaan. Tapaus sai julkisuutta Turkissa ja Orhan Pamuk joutui pakenemaan Turkista tappouhkausten takia. Nykyisin Pamuk joutuu liikkumaan turvamies mukanaan.
Kansainvälisesti yli 20 maata on tuominnut armenialaisten kansanmurhan. Turkki kiistää kuitenkin kansanmurhan tapahtuneen. Vuoden 2010 alussa Ruotsi ja Yhdysvallat nimesivät joukkotuhon virallisesti kansanmurhaksi. Tämän jälkeen Turkki kutsui Tukholman ja Washingtonin lähettiläänsä kotiin. Milloinhan Suomen hallituksella on rohkeutta tehdä sama?
Armenialaisia on asunut Turkin pääkaupungissa Istanbulissa jo ennen kuin turkkilaiset valloittivat kaupungin, silloisen Konstantinopolin, vuonna 1453 bysanttilaisilta. Armenialaisia asuu Turkissa enää 170 000. Heitä ei kelpuuteta valtion virkoihin, opettajiksi tai sotilaiksi. Kysymyksessä on selvä rasistinen rotuerottelu. Turkkilaisten ja armenialaisten erona on ainoastaan se, että armenialaiset eivät ole muslimeja.
Vastaukset 2
Vanhimmat
http://kielletytsivut.blogspot.com/2010/08/armenialaisten-kansanmurha.html
Eikös Ranskassa ole laki, joka tekee armenilaisten kansanmurhan julkisen kieltämisen rangaistavaksi rikokseksi?
http://jurist.law.pitt.edu/gazette/2006/10/armenian-genocide-denial-law-france-na.php
Joku tuonkaltainen laki koko EU:n alueella tekisi Turkin EU-jäsenyydestä mielenkiintoisen seikan. Suostuisiko Turkin islamistinen johto tunnustamaan aiempien johtajien tekemän kansanmurhan EU-jäsenyyden ehtona tai hyväksymään lain, jos tosiasioiden kiistäminen tehtäisiin tässä tapauksessa rangaistavaksi?