Jos on, niin millaisia?
Onko teillä ollut yliluonnollisia kokemuksia?
Uskova äiti
14280
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Suihkun aikana oli menny hellan levy päälle. Alkoi haisemaan palanut, joten menin tarkistamaan. Asun yksin, joten kukaan ei voinut sitä käydä kytkemässä päälle. Olin hetken vainoharhainen. Ilmeisesti olin sen itse ajatuksissani hutaissut päälle.
rukousvastaukset itse kunkin elämässä.
Jumala vastaa kaikkiin rukouksiin yhtä isolla prosentilla kuin Aku Ankka. :) kokeile vaikka! Tieteellisiin tutkimukseen nojaten sanon, rukouksilla ei ole näytetty olevan mitään sellaista vaikutusta, mitä ei pystyisi saavuttamaan toisella tavalla.
Kuoleet eivät kummittele, eikä muutoinkaan paranormaaleja ilmiöitä ole voitu kokeellisesti osoittaa. Niihin en usko. Kokellisesti aivoja ärsyttämällävoidaan saada aikaan tuntemuksia, mutta kun Jumala on luonut ihmisen, jonkun ihmisen biologisen ominausuuden kautta hän ihmiselle "puhuu". Kokeellinen ärsytys ei sulje pois Jumalan olemassaolon mahdollisuutta, ei sitä, että hän valitsee hetken ja asian johon ne tuntemukset liittyvät. Todennäköisyyslaskennalla ja johdatuksella ja rukousvastauksilla on ero, jota ei ateistille voi selittää. Jumala on luonut todennäköisyyden, ja käyttää sitä haluamallaan tavalla. Mikä uskovalle on Jumalan tahto ja osa sen sisältöä, näyttäytyy ateistille todennäköisyytenä vailla tarkoitusta.
Uskovan ihmisen ei tarvitse elää ristiriidassa Jumalan loman maailman salaisuuksien kanssa. Niitä avataan ihmisille tieteellisen tutkimuksen kauttakin vain rajallisesti. Aika ei ole pysyvä vakio. Aineen olemus on aina vain kiehtovampi ja vaikeammin ymmärrettävä (harva enää ymmärtää täysin nykyfysiikkaa vaikka olisi koulutettu fyysikkokin).
Kun tällaista kyselet, kerro omasi.
sitä mietin, että ihmeparantumiset, enkelikokemukset, Jumalan puheen "kuuleminen" , suolapatsaaksi muuttuminen:) yms. kokemukset tuntuvat olevan nykypäivänä melko harvinaisia. Vai eivätkö ihmiset jaa keskenään tällaisia kokemuksia? Tai ymmärrä näkemäänsä? Tuntuu siltä, että Jumala pihtaa jostain syystä tällaisia kokemuksia.
Itselläni on yksi vahva kauhukokemus, jolloin koin Jumalan todella kiivaasti toruvan ja ojentavan minua. Koin tärisevän salamaniskun/leimahduksen kehooni ja minua selkeästi ja vihaisesti toruttiin ja ojennettiin. Olin peloissani ja tärisin. Tämä on ikävä kokemus ja kaipaisin kauniimpia kokemuksia. Miksi Jumala pihtailee?
Lähiomaisellani on kokemus hetkellisestä "rajan" ylittämisestä. Hän on ihminen, jolla on jalat lujasti maanpinnalla ja siksi hänen kertomuksensa on minusta ihmeellinen. Jeesus/valo sanoi hänelle, että vielä ei ole hänen aikansa. Siellä puolella oli sanoin kuvaamattoman kaunista. Siellä oli vihreät niityt, vilvoittavat vedet, ilo ja nauru. Sellainen niitty kuin psalmissa 23.
myös olen kokenut, kun joku tuntemani ihminen on juuri kuollut, että ikäänkuin tuulen lailla hän olisi hetkellisesti kohtaamassa minua, kuin hyvästelemässä. Tuolloin pysähdyn kesken askareitteni ja ymmärrän, että kohtaan henkilön, tunnen hänen läsnäolonsa vaikka en pysty näkemään. Hän saattaa tuntua hymynä, näkyä leikkivinä "perhosina" mielessäni tai "kuulua" lauluna.
Kirjoitin pitkän viestin, jossa kerroin vaikka mitä. Vähän ennen kuin se oli valmis, se lensi johonkin bittitaivaaseen.... Lyhyesti uudestaan. Vai oliko tarkoitus näin, että niitä ei julkisteta..? Nämä ovat aika arkaluonteisia asioita.
Kerron nyt yhden unen. Nuori tyttö toi minulle kukkaseppeleen. Kysyin - kuka on kuollut? Tyttö ei puhunut, mutta huomasin seppeleessä nauhan ja nimien. Nimi oli tuttu, puolituttu hlö. Sanoin tytölle, että nyt hän oli erehdyksessä tuonut viesti väärälle henkilölle. Myöhemmin kuulin, että tämän henkilön äiti oli kuollut pari kuukautta uneni jälkeen.
Sitten toisenlainen. Kipuilin vl-liikkeestä irtautumisen aikoina. Olin saapunut kotikaupunkiin matkoilta ja otin hämmentyneenä irtokorvikset korvistani. Yhtäkkiä eteeni ilmestyi nainen, joka sanoi vain: Älkää uskoko ihmisten puheita vaan kuunnelkaa omaa sydäntänne....
Raamattu on tosiaan täynnä yliluonnollisia ilmiöitä. Tänä päivänä ko. tieteenlajia tutkii parapsykologia. On merkillistä, miksi ainoastaan katolinen kirkko ottaa nykyään kantaa ihmeisiin, ilmestyksiin ja manaukseen, vaikka ko. ilmiöitä on tosiaan Raamattu täynnä. Ilmeisesti Raamatun mukaan kuolleitten henkiäkin (kummituksia) on, koska niihin nimenomaan kielletään ottamasta yhteyttä. Jos siis Raamattua luetaan kirjaimellisesti, on nämäkin ilmiöt hyväksyttävä osaksi elämää.
Kuolemanrajakokemukset ovat usein samankaltaisia, olipa kokija sitten mitä uskontokuntaa tahansa. Jokunen entinen ateisti on tosin tullut uskoon rajatilakokemuksen läpikäytyään. Ruumiista irtautuminen, tunneli, valo, enkeli tai läheinen ihminen sanoo ettei kuolevan aika ole vielä koittanut. Tämä on se yleisin kuvio miten homma menee.
Toivon, että näitä ilmiöitä tutkittaisiin lisää. Ne pelottavat vain, koska emme tiedä niistä vielä tarpeeksi.
hän konkreettisesti joku nainen, vai sinun "näkemäsi". Joka tapauksessa hän puhui järkeviä.
mutta ei niistä kannata uskoa rakentaa
usko rakennu tällaisten kokemusten varaan, mutta kokemukset voivat myös vahvistaa uskoa.
Raamattu on täynnä ihmeitä ja ihmekokemuksia, joista jotkut varmasti ovat vahvistaneet myös ihmisten uskoa. Sehän on tosiasia. Esim. kun Jeesus parantaa sairaita.
Miksi emme siis voisi jakaa omia kokemuksiamme toistemme kanssa.
Vastaan vielä kysymykseesi: Oli ihan tavallinen ihminen ja meitä oli kaksi henkilöä, sisareni ja minä siinä tilanteessa. Siis se "älkää uskoko ihmisten puheita, kuunnelkaa omaa sydäntänne." Aiemmin kertomassani unessa, jossa sain viestintuojalta seppeleen, henkilö (jonka äiti sitten kuoli) oli lääkäri jonka luona käyn säännöll. vuoden parin välein. En tuntenut hänen hlökoht. tilannettaan, saati äitiään...
Linnut ovat useaan otteeseen "vastanneet". Aikanaan kysyin mielessäni, olin yksin ja istuskelin asuntovaunussa: saammeko koskaan lapsen, anna joku merkki. Heti tuli pikkulintu joka räpisteli as.vaunun ikkunassa kiinni vieressäni. Saimme lapsen. Kun odotin näin unen, jossa seisoin rannalla. Kuulin äänen: äiti. Huusin etten näe ketään. Ääni vastasi: mutta minä näen jo sinut. No ei välttämättä yliluonnoll. kokemus, mutta hieno.
Tulin väkivalt. kuolleen hlön muistotilaisuudesta jossa olin laulamassa. Jo kirkossa tuntui kuin hlö olisi istunut alttarilla. Ja naureskellut! Arkkua ei siinä til. ollut. Matkalla kotiin kysyin, oliko hlö tyytyväinen tähän tilanteeseen. Lintu lensi heti tuulilasiin koskien kaupungin kadulla ajaessani, avasin radion ja sieltä kuului: takaisin en tulla halua, hyvä näin on.... jonkin laulun sanoja... Jonkun mielestä pelkkää sattumaa, mutta EI MINUN MIELESTÄNI!
ja hauskoja kokemuksia! Ehkäpä nykyihmisen elämä on niin kiireistä ja stressi liian paljon mieltä hallitsevaa, että ei kerkeä näkemään syy ja seuraus -yhteyksiä tällaisille asioille, joita todellisuudessa tapahtuu.