olen pohtinut elämäntapojani ja nyt 6 vuotta sitten alkavaa paniikkihäiriötäni...
olen lihonnut tässä 28,4 paino indeksin verran...tiedän että kahvi aiheuttaa tykytystä jos sitä juo liikkaa ja joillaikin on niin herkkä kofeiini pää ettei voi juoda yhtään..
jos väitteeni pitää paikkaanas että liikalihavuus aiheuttaa paniikkihäiriötä niin minun on aika alkaa laihduttamaan ja vähentämään kahvin juontia...masennus on myös yksi paniikkihäiriön aiheuttaja koska masennus estää tietyn välittäjä aineen aivoissa ja josta pitemmällä ajalla kehkeytyy paniikkihäiriö niinkuin minulla..itellä on ollut 7 vuotta masennusta enkä ole lääkitystä siihen saanut/halunnut
olen lihonnut tässä 28,4 paino indeksin verran...tiedän että kahvi aiheuttaa tykytystä jos sitä juo liikkaa ja joillaikin on niin herkkä kofeiini pää ettei voi juoda yhtään..
jos väitteeni pitää paikkaanas että liikalihavuus aiheuttaa paniikkihäiriötä niin minun on aika alkaa laihduttamaan ja vähentämään kahvin juontia...masennus on myös yksi paniikkihäiriön aiheuttaja koska masennus estää tietyn välittäjä aineen aivoissa ja josta pitemmällä ajalla kehkeytyy paniikkihäiriö niinkuin minulla..itellä on ollut 7 vuotta masennusta enkä ole lääkitystä siihen saanut/halunnut
Vastaukset 1
Vanhimmat
Onhan tuossa sinun avauksessani totuuden hitunen. Kahvi aiheuttaa sydämentykytystä ja liikunta helpottaa masennusta. Myös ruokavaliolla on aika suuri osa masennukseen. Mutta... kaikki ei päde kaikkiin...
Kun itse sairastuin työuupumkseen ja aloin saada paniikkikohtauksia useita kertoja päivässä saaden siihen lääkityksen, lääkäri totesi, että rankka fyysisen liikunta helpottaa ahdistuksenoireita ja oikeassa tuo oli.
Aloitin lenkkeilyn ja painonpudotuksen jo vuosi ennen sairastumistani (nyt olen saanut 16 kg pudotettua painoani), mutta hitto vie teki hyvää lähteä ahdistuksen iskiessä lenkille ja juosta niin kovaa kun kykeni, kunnes reisissä pakotti ja keuhoja poltti! Se todellakin helpotti oloa.
Mulla yhdistelmä lääkitys, terapia, liikunta ja terveellinen ruokavalio ovat auttaneet saamaan pääkopan kuntoon.
Turha noita mielialalääkkeitä on pelätä. Itse koin alkuun hirveää morkkista, kun jouduin aloittamaan lääkityksen, mutta näin jälkikäteen ajatellen, olen tyytyväinen, että suostuin lääkitykseen. Luulenpa, että vuoden päästä en enää lääkityksellä ole ;)