Neuvostoliitto ei aikonut hyökätä Suomeen tai muuten sotilaallisesti painostaa Suomea, kun Neuvostoliiton johtama Varsovan liitto miehitti Tšekkoslovakian 21. elokuuta 1968.
Tähän tulokseen on tullut eversti, valtiotieteen tohtori Pekka Visuri, jonka tutkimus Idän ja lännen välissä – puolustuspolitiikka presidentti Kekkosen kaudella julkistettiin tiistaina.
Neuvostoliiton hyökkäysaikeista on Suomessa väitelty 42 vuotta. Virallisesti aikeet on aina kiistetty, mutta kansan suussa on kulkenut runsaasti kertomuksia neuvostojoukkojen pelottelutoimista ja muun muassa valehyökkäyksistä.
Miehityksen aikana Neuvostoliitolla oli runsaasti merivoimia liikkeellä Suomenlahdella, ja laivoja kulki myös suomalaisten rannikkolinnakkeiden tuntumassa. Myös maarajoilla havaittiin liikehdintää.
"Noista tapahtumista kerrotut liioittelevat jutut saattoivat perustua myös teknisiin väärinkäsityksiin", Visuri arvelee.
Visuri on käynyt läpi puolustusvoimien päivystyskirjat ja raportit kesältä ja syksyltä 1968. Suomeen kohdistuvaa uhkaavaa toimintaa tai alueloukkauksia ei silloin havaittu, eikä Suomen puolustusvalmiutta nostettu.
Prahan miehityksen jälkeen Suomessa ryhdyttiin vaivihkaa tehostamaan satamien ja lentokenttien puolustusta.
"Pääesikunnassa laadittiin vuosina 1968–1969 useita suunnitelmia ja käskyjä puolustusvalmiuden kohottamiseksi. Näistä tärkeimpiä olivat käskyt ja suunnitelmat Helsingin puolustuksen tehostamiseksi yllätyshyökkäyksen varalta", Visuri kertoo.
Tähän tulokseen on tullut eversti, valtiotieteen tohtori Pekka Visuri, jonka tutkimus Idän ja lännen välissä – puolustuspolitiikka presidentti Kekkosen kaudella julkistettiin tiistaina.
Neuvostoliiton hyökkäysaikeista on Suomessa väitelty 42 vuotta. Virallisesti aikeet on aina kiistetty, mutta kansan suussa on kulkenut runsaasti kertomuksia neuvostojoukkojen pelottelutoimista ja muun muassa valehyökkäyksistä.
Miehityksen aikana Neuvostoliitolla oli runsaasti merivoimia liikkeellä Suomenlahdella, ja laivoja kulki myös suomalaisten rannikkolinnakkeiden tuntumassa. Myös maarajoilla havaittiin liikehdintää.
"Noista tapahtumista kerrotut liioittelevat jutut saattoivat perustua myös teknisiin väärinkäsityksiin", Visuri arvelee.
Visuri on käynyt läpi puolustusvoimien päivystyskirjat ja raportit kesältä ja syksyltä 1968. Suomeen kohdistuvaa uhkaavaa toimintaa tai alueloukkauksia ei silloin havaittu, eikä Suomen puolustusvalmiutta nostettu.
Prahan miehityksen jälkeen Suomessa ryhdyttiin vaivihkaa tehostamaan satamien ja lentokenttien puolustusta.
"Pääesikunnassa laadittiin vuosina 1968–1969 useita suunnitelmia ja käskyjä puolustusvalmiuden kohottamiseksi. Näistä tärkeimpiä olivat käskyt ja suunnitelmat Helsingin puolustuksen tehostamiseksi yllätyshyökkäyksen varalta", Visuri kertoo.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ja miten tuo liittyy RKP:hen tai kielipolitiikkaan svekkojutku?