Minun mielestä ei! Edes "köyhät" itse! Äänestävät omia sortajiaan eli porvareita! No sitä saa mitä tilaa!
Tämä johtuu siitä, että "köyhä" eivät ole saanet kaikkea mitä ovat halunneet!
Tämä johtuu siitä, että "köyhä" eivät ole saanet kaikkea mitä ovat halunneet!
Vastaukset 38
Vanhimmat
kun punaporvareita, eli SAK/demareita äänestävät.
Venäjä on suurvalta, ja meidän on toimittava niinkuin sieltä määrätään, on demareiden motto.
Äänestä PerusSuomalasia jos haluat muutosta politiikkaan !
ovat tehneet tai ssätäneet lain joka tukisi köyhiä, kun Toni Halme jätetään laskuista pois!
jonka olette "köyhien" hyväksi tehneet, kun kommentteja ja luetteloa ei ole ilmestynyt!
Eipä taida lyhempää dokumenttiä löytyä, mistään asiasta!
Köyhänä on perinteisesti pidetty sellaista henkilöä, joka ansaitsee vähemmän kuin 60 % mediaanitulosta. Tämä on ollut ainakin aikaisemmin Suomessa käytetty köyhyysmääritelmä. Nettotuloina mitaten köyhyysraja vuonna 2009 oli 1080 euroa kuukaudessa. Tämän perusteella Suomessa on ollut n. 700.000 köyhää.
Tilastokeskeskus on käyttänyt köyhyyden määrittelyyn myös sitä, että jos henkilöllä on ollut erittäin vaikeata tai vaikeata saada kotitalouden rahat riittämään menoihin ao. vuonna ja kahtena vuonna kolmesta sitä ennen.
No keitä ovat köyhät:
- työttömät, jotka eivät saa ansiosidonnaista päivärahaa
- opiskelijat
- osa-aikatyötä tai pätkätyötä tekevät
- jotkut yksinhuoltajat ja/tai yksin asuvat
- pelkkää kansaneläkettä saavat
- työkyvyttömyyseläkettä saavat
- jotkut monilapsiset perheet
Tässä ovat mielestäni yleisimmät ryhmät.
SAK ja SDP on käytännössä estänyt peruspäivärahan nostamisen. Parasta tietenkin olisi työllistyminen. Työllistyminen kuitenkin edellyttää ammattitaitoa ja sopivia taloudellisia olosuhteita. Opiskelijoiden asemaa parantaisi parhaiten opintoetuuksien nostaminen ja opiskelun muuttaminen kannustavammaksi (lyhyt koulutus enemmän tukea) sekä se, että koulutuspaikkoihin ei otettaisi liikaa koulutettavia. Osa-aikatyötä ja pätkätöitä tekevien asemaa parantaisi se, että he halutessaan voisivat saada pysyvän työsuhteen. Kansaneläkkeellä olevien asemaa parantaisi kansaneläkkeen nostaminen, mutta tähän panostaminen vaatisi isoja rahasummia. Lapsilisiä nostamalla voidaan vaikuttaa vain hieman lapsiperheiden asemaa parantavasti.
Tässä oli muutamia mieleen tulleita asioita.
Tuossa taannoin hallitus vastasi eduskunnassa koko opposition välikysymykseen köyhyydestä. Vakava välikysymys jäi valitettavasti liian vähälle huomiolle. Erityisesti Kokoomus loisti keskustelussa poissaolollaan.
Köyhyys ei ole pikku juttu. Suomessa arvioidaan olevan jo noin 700 000 köyhää ihmistä. Köyhyysrajana pidetään EU:ssa henkilöitä, joiden tulot jäävät alle 60 prosenttiin keskiarvotuloista. 150 000 suomalaista lasta elää köyhissä perheissä. Tämän hallituskauden aikana toimeentulotuen hakijoiden määrä on kasvanut 100 000 ihmisellä. Näille ihmisille hallitukselta ei saatu vastauksia. Ministeri Hyssälän puheessa vilisivät termit korotettu, parannettu, kehitetty ja edistetty. Miten tämä näkyy ihmisten arjessa?
Kokoomus hermostui, kun kyselimme ministeri Kataisen perään ja totesimme hänen kuitenkin ehtivän järjestää Korva-kampanjaa Tahkolla isyyslomaviikollaan. Eräät kokoomuslaiset katsoivat meidän vastustavan isyysvapaiden käyttöä, kun ihmettelimme valtiovarainministeri poissaoloa. Nämä puheenvuorot olivat epäasiallisia. Me sosialidemokraatithan olemme olleet keskeisesti luomassa tähän maahan vanhempainvapaakäytäntöä. Meitä ei ihan heti voi siis syyttää täysin päinvastaisesta suhtautumisesta aiheeseen.
Oleellisin asia on se, että Kataisen paikallaolo olisi ollut tärkeää, koska kyse on myös siitä, miten tuloerojen tasaaminen voidaan rahoittaa. Siksi välikysymyksen tekijöillä on oikeus kysyä, miksi hallitus valitsi päivän, jolloin Katainen ei voinut olla paikalla? Hallitushan päättää, minä päivänä se välikysymykseen vastaa. Sitä ei oppositio eikä eduskunta määritä.
Kahden pienen pojan äitinä kunnioitan suuresti kaikkia pienten lasten äitejä ja isiä, jotka politiikassa toimivat. Tiedän omasta kokemuksesta, ettei tehtävä ole helppo ja perheellekin on varattava aikaa. Isyysloman vietto ja välikysymyskeskustelu eivät kuitenkaan tässä tapauksessa olleet toisensa poissulkevia asioita. Hallitus olisi voinut ottaa päivämäärää valitessaan tämän huomioon, mutta ei syystä tai toisesta ottanut. Tästä valinnasta tulee väistämättä mieleen, että aihe ei joko kiinnosta tai on liian vaikea vastattavaksi.
Tuhansilla töissä käyvillä suomalaisilla on vaikeuksia tulla toimeen palkallaan. Esimerkiksi Helsingissä yli kymmenen prosenttia toimeentulotuen saajista käy töissä. Työelämän tutkijan mukaan työtä tekevien köyhyys on yleistymässä Suomessa.
Ilmiö liittyy usein osa-aikatyön tekemiseen. Ongelmaa pahentaa osa-aikatyön kohdentuminen erityisesti matalapalkka-aloille.
- Kysymys on työtä tekevien köyhyydestä. Suomessa olemassa oleva ilmiö ei ole maailmalla uusi. Puhutaan ns. walmartismista. Wal-Mart on amerikkalainen yhtiö, jonka melko julkilausuttuna politiikkana on teetättää töitä minimirajalla. Ideana on, että lopputoimeentulo haetaan köyhäinhoitojärjestelmistä, sanoo SAK:n hankekoordinaattori ja työelämän tutkija Anu Suoranta.
Palkastaan huolimatta toimeentulovaikeuksissa painiskelevia suomalaisia on Suorannan arvion mukaan tuhansista kymmeniintuhansiin.
- Kyse ei ole rentustelusta, vaan kunnon ihmisistä, joiden on pakko hakea jostakin toimeentulolleen jatkoa. Köyhyys voi liittyä myös määräaikaiseen työhön, jolla on vahva taipumus loppua.
Työssä käyvät hakevat toimeentulotukea
Helsingissä jo yli kymmenen prosenttia toimeentulotuen saajista on työssä käyviä, ja osuus on lievässä kasvussa.
- Vuosiin 2007 ja 2008 verrattuna osuus näyttää viime vuonna hieman kasvaneen noin 11 prosenttiin, kertoo itäisen sosiaaliaseman päällikkö Maaretta Pukkio Helsingin sosiaalivirastosta.
Pukkion mukaan lukujen takaa löytyy ainakin pätkätöitä ja osa-aikatöitä.
- Mutta joukossa saattaa olla ihan tavallisissa töissä oleviakin. Jos käteen jää kokopäivätöistä noin 1 500 - 1 600 euroa ja kotona on vaikkapa pari lasta, niin kyllä siinä on aika tiukalla. Terveydenhoitokulujen tai isojen sähkölaskujen tapaisten erikoismenojen osalta saattaa tarvita toimeentulotukea, hän pohtii.
Ei köyhät tunnu kiinnostavan demareitakaan. Miksi muuten demarit olisivat estäneet työmarkkinatuen ja työttömyyskorvauksen nostamiset. Miksi muuten he olisivat sitoneet asiat niin, että näitä tukia ei voida nostaa ellei nosteta myös parhaimpia ansiosidonnaisia päivärahoja? Myös Arja Alho on todennut demarien joutuvan kantamaan vastuun tästä.
Köyhien määrä kasvoi koko sen ajan kun SDP oli hallituksessa. Nyt köyhien määrä on ilmeisesti pysynyt suurin piirtein samana.
Tuo väitteesi sadasta tuhannesta uudesta toimeentulon hakijasta on mielenkiintoinen kun köyhien määrässä ei ole tapahtunut mitään muutoksia. Jos luku on oikea, niin mistä asia mielestäsi johtuu?
Nykyisen hallituksen aikana on tehty joitakin köyhien asemaa parantavia tekoja: sidottu lapsilisät indeksiin, alennettu työttömyyskorvausten verotusta, nostettu perusvähennyksen määrää (jolloin pienituloisille jää enemmän käteen), tehty takuueläke, joka nostaa pieneläkeläisen eläkettä n. 150 eurolla (ulkomuistista, joten tämä on arvio) jne.
Sinä sanot, että parannukset eivät näy arjessa. Kuinka suuren parannuksen pitää olla, että se näkyisi arjessa? 100 euroa kuussa vai 500 euroa kuussa nettona. Luulen, että se on lähempänä tuota 500 euroa kuussa. Jos kaikille "köyhille" annettaisiin 500 euroa kuussa enemmän rahaa, se maksaisi yhteiskunnalle 350 miljoonaa euroa kuussa. 200 euroa maksaisi vastaavasti 140 miljoonaa kuussa. Vuositasolla vastaavat summat olisivat 4,2 miljardia tai 1,68 miljardia.
Tämä 1,7-4,2 miljardia euroa pitäisi ottaa veroina ns. parempiosaisilta. Kulutusverotus tarkoittaisi, että verot otettaisiin painotetusti pienituloisilta. Työverotus tarkoittaisi, että verotusasteen nousu heikentäisi työllisyyttä, jolloin jälleen tulisi lisää tuettavia ja autettavia ja taas veroastetta olisi nostettava ja taas tulisi lisää työttömiä. Lopulta kierre on loputon.
Tässä on hyvinvointiyhteiskunnan ongelma. Meillä ei ole paluuta sellaiseen sosiaalihyvinvointiyhteiskuntaan, joka Suomessa oli ennen 90-luvun lamaa. Suomi ja suomalaiset joutuvat yhä enemmän vilkuilemaan peiliin mitä muut tekevät. Tämä tässä onkin ikävintä. Oikeasti työ on paras keino välttyä köyhyydestä, mutta työtä ei ole ellei Suomi ole kilpailukykyinen muiden kansakuntien joukossa.
On oikeasti vaikea keksiä kohteita, jota voitaisiin lisäverottaa tai kohteita, joista valtio voisi saada lisätuloja ilman että sillä ei olisi jotain haitallisia vaikutuksia.
Kyllä se asia niin ikävästi on, että kun ottaa huomioon köyhien määrä
korottettasi niin korkeaksi, että se ylittäisi esim. myymäläapulaisen tai siivojan palkan?
Kuka viitsi enää lähteä töihin, kun saman rahan saa sängyn pohjalle!
300 000€ tukien leikkaamista! Puhumattakaan maataloustista joita nostetaan enemmän tai vähemmän
tekaistuilla perusteettomilla ja lailla! 2,2 milardia € / vuodessa! Puolet tuosta summasta menee ulkomaiden kansalaisten ruokintaan! Suomalaisen veron maksajien varoin!
En ole mitenkään kommentoinut Wahlroosin maataloustukia. Mutta kaiken pitää perustua lakeihin ja sääntöihin. Mielivaltaan ei voida mennä. Jos sääntöjä muutetaan esim. niin että maataloustukea annettaisiin jatkossa vain päätoimisille maanviljelijöille niin mikäs siinä. Päätoimisina maanviljelijöinä voitaisiin pitää esim. sellaisia jotka saavat pääosan tuloistaan maataloudesta.
Maatalous on aika säänneltyä taloutta Suomessa. Tiesitkö, että maanviljelijöiden keskiansio on vain n. 2.000 euroa kuussa, josta todellakin kolmasosa tulee tuista. Koko EU on rakennettu maatalouden tukemiseen. Maanviljelijät muuten jäävät eläkkeelle keskimääräistä työntekijää vähän myöhemmin.
Suomi ei voisi luopua maatalouden tukemisesta yksinään, vaan sama pitäisi tehdä muuallakin. Kaikki muut maat tukevat maatalouttaan (Ruotsissa toki suhteessa vähän vähemmän).
Jos Suomessa lopetettaisiin täysin maatalouden tukeminen, niin ainakin suomalaisten elintarvikkeiden hinnat pomppaisivat kolminkertaiksi. Sama kävisi kaikille elintarvikkeille, jos maatalouden tukemisesta yleisesti luovuttaisiin. Tästä kärsisivät pienituloiset ja erityisesti köyhät. Efekti olisi sama, kuin jos kulutusveroja nostettaisiin kunnolla. Lisäksi vaikka veronalennukset kohdistettaisiinkin suhteellisesti kaikille ryhmille ja vaikka pienituloisille annettaisiin vähän suuremmat veronalennukset, niin siitäkin huolimatta suurimman hyödyn maatalouden tuen lopettamisesta saisivat suurituloisimmat.
Lisäksi on jäänyt monesti huomaamatta, että maatalous työllistää suoraan tai välillisesti 300.000 henkeä Suomessa. Jos maatalouden tukeminen Suomessa lopetettaisiin, niin pääosa tästä porukasta joutuisi ennen pitkää työttömäksi ja kehä kolmosen ulkopuolinen seutu kurjistuisi kurjistumisestaankin, koska yhä useamman lähtiessä pääkaupunkiseudulle niin palvelu- ja kulutuskysyntä kuihtuvilla paikkakunnilla kuihtuisi entisestään.
Tarkoitin sanoa, että kaksi kolmasosaa maatalouden tuloista tulee maataloustuista. Eli kaksi kolmasosaa tästä 2.000 eurosta tulee maataloustuista.
Onhan maataloustukijärjestelmässä kuten monessa muussakin asiassa varmasti paljon korjaamisen varaa.
Tämä olisi ns. kannustinloukku. Ns. satakomitea yritti selvitellä ja muuttaa monia tällaisia kannustinloukkutilanteita. Niitä on nykyisinkin olemassa paljon. Ay-liike ei oikein halunnut osallistua SATA-komitean työhön mitenkään. Nyt jälkeenpäin olisivat olleet halukkaita poimimaan muutamia kohtia sieltä.
On jo nykyäänkin tilanteita, joissa työstä lisätulona saatava hyöty on niin vähäinen, että se ei kannusta työtöntä työnhakijaa hakemaan töitä. On karensseja, jonka vuoksi päivärahan saaminen keskeytyy. Lisäksi lyhyistä työansioista työttömyyden keskellä saa työntekijä pitää vain osan itsellään (työttömyyden edelleen kestäessä).
SATA-komiteassa esitettiin mm. sitä, että avopuolison tai puolison tuloja ei enää otettaisi huomioon työttömän henkilön hakiessa työttömyyskorvausta. Nythän tilanne on niin, että esim. nuoren parin asuessa yhdessä ja toisen ollessa työssä, toinen ei luultavasti saa mitään työttömyysturvaa, vaikka tällä avokumppanilla ei ole mitään velvollisuutta elättää työttömänä olevaa seurustelukumppaniaan.
Suomessa ja suomalaisessa järjestelmässä olisi paljon korjattavaa. Yleensä kaikki ongelmat politisoidaan tai politisoituu, jolloin niiden eteenpäinvieminen jää puolitiehen.
SATA-komitean esitysten eteenpäinvieminen on tainnut tyssätä paitsi "rusinanpoimintayritykseen", mutta myös talouden taantumaan, joka on syönyt ylimääräiset eväät.
Tuore brittitutkimus pitää Suomea maailman vauraimpana maana. Samalla hyväntekeväisyysjärjestöjen jakelupisteiden leipäjonot kasvavat kaupungeissa Suomessa. Miten tämä on nyt oikein mahdollista
Brittivertailussa vauraus ymmärrettiin laajasti. Käytetyssä indeksissä on yhdistetty yli neljäkymmentä erilaista mittaria, jotka kuvaavat sekä objektiivisia elinoloja että ihmisten subjektiivisia kokemuksia.
Useiden kansainvälisten vertailujen valossa monet asiat ovat Suomessa hyvin. Suomi on muiden Pohjoismaiden ja Sveitsin rinnalla hyvinvoinnin kärkimaita. Päinvastoin kuin usein luullaan, suomalaisten kokevat itsensä onnellisiksi, ovat tyytyväisiä elämäänsä ja heillä on enemmän sosiaalisia verkostoja kuin eurooppalaisilla keskimäärin.
Lisäksi pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli tarjoaa tiettyjä edellytyksiä. Voidaan osoittaa, että laaja hyvinvointivaltio lisää yksilötasolla turvallisuudentunnetta sekä luottamusta ympäröiviä yhteiskunnan instituutioita ja toisia ihmisiä kohtaan. Kaiken kaikkiaan brittitutkimuksen tulokset eivät ole kovin yllättäviä.
Eriarvoisuus kasvaa
Hieman eri kuva saadaan, jos keskimääräisen hyvinvoinnin sijaan tarkastellaan hyvinvoinnin jakautumista. Osalla väestöstä ei mene hyvin. Huolimatta korkeasta keskimääräisestä hyvinvoinnin tasosta Suomi on ollut selvästi matkalla kohti eriarvoisuutta. Suomi nimittäin saavutti ykkössijan myös vertailtaessa tuloerojen kasvuvauhtia viimeisen vuosikymmenen aikana. Missään muualla eriarvoisuus ei siis ole lisääntynyt mainitulla aikavälillä yhtä paljon.
Tietyt elämäntilanteet, kuten erityisesti työttömyys ja sairaus, ovat riski sekä toimeentulon että hyvinvoinnin näkökulmasta. Tällä hetkellä erityisesti työttömyystilanteen heikentyminen kasvattaa vaikeuksiin joutuvien ihmisten määrää.
Työttömyyden aiheuttamiin ongelmiin olisi helppo vaikuttaa. On osoitettu, että työttömyyden aiheuttama hyvinvoinnin aleneminen on ensisijaisesti seurausta toimeentulon heikkenemisestä.
Varsinkin työttömyysturvan minimitaso on jäänyt selvästi jälkeen yleisestä kehityksestä. Ei siis ole yllättävää, että työttömien keskeisin ongelma ovat toimeentulovaikeudet. Tämä näkökulma on usein unohdettu. Pikemmin on korostettu työttömyysturvan kannustavuutta. Vähimmäisturvan puutteet lisäävät hyväntekeväisyystoiminnan tarvetta.
On ja porvarillista sellaista. Porvarien vaalivoitto edellisellä kerralla rahoitettiin runsaalla velkarahalla, liikemieshuijareiden ja Raha-automaatti yhdistyksen tuella. Nyt velkaraha 8,5 miljardia lankeaa maksuun, joka peritään niiltä, joilla ei ole valan kanssa mitään tekemistä. Olen monta kertaa sanonut, että nykyinen porvari-ikäluokka elää, kuin pikaluotto lainan ottaja. Velka maksetaan velalla! Tätä velkaa halutaan lisää erilaisten tukiaisten tukemiseen, että porvarit varmistavat taas kertaalleen velkarahalla
vaalivoiton! Katsoin eilen televisiosta dokumentin 90-luvun alusta. Silloinkin porvarit ajoi valtion konkurssiin. Myymällä tuotteitaan Suomen valtiolle, vaikka ostaja oli sanonut irti gliering sopimuksen.
Eli siis huijasivat valtiota, kuten tekevät nytkin. Käyttäessään rajattomasti harmaata työvoimaa.
Verot ym. maksut jätetään härskisti maksamatta.
Jos annetaan työhön osoitus, niin mentävä. Muuten jyrähtää karenssi. Surkea demumainen tapa puolustaa liian alhaisia työttömyskorvauksia. Häpe! Vaikka edes sitä osaa..
Sama demut ja kiander perusteli eläkeläisten sika verotusta? Kukaan ei halua eläkkeelle, kun kova vero? Perseestä demut repii sortoonsa selitykset.
Sinähän tyyris nyt juuri itse myönnät ihan avoimesti sen faktan että kokoomusta ei köyhät kiinnosta.
Sinä tyyris alat pikku hiljaa oppimaan elämän perusasioita.Hyvä niin.
Olet oikeassa siinä, että sekä vauraus että köyhyys kasvavat Suomessa. Taisit myös mainita sen, että tuloerot ovat kasvaneet Suomessa voimakkaasti. Olen samaa mieltä siitäkin. Mm. johtajien palkkatasot olivat Suomessa pitkään varsin maltillisia. Nyt on lähennytty maailmalla yleisesti vallitsevaa tilannetta.
Toisaalta pitää ottaa huomioon myös alkutilanne. Suomessa tuloerot taitavat käsittääkseni vieläkin olla Euroopan pienimpiä. Jos lähtökohtatilanne on siis 1 ja luku nousee arvoon 2, nousua on prosentuaalisesti enemmän kuin että lähtökohtaluku on 2 ja se nousee arvoon 3. Ymmärtänet varmaan mitä tarkoitan. Tilastoja voi tässä asiassa lukea niin kuin niitä haluaa. Tuloerot ovat kuitenkin kasvaneet - se on selvä.
Suurin köyhien ryhmä on varmaan juuri työttömät ja varsinkin pitkäaikaistyöttömät. Käsittääkseni pitkäaikaistyöttömiä on noin 100.000 henkeä. Pitkäaikaistyöttömät ovat varmasti usein myös moniongelmaisia.
SAK:n ja SDP:n sidonnaisuudesta johtuen, pitkäaikaistyöttömät tms. eivät ole se ryhmä, joiden etua nämä ryhmät ajavat. Sosiaalitupossa keväällä 2009 SAK teki sopimuksen, jossa sovittiin, että työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa ei voida nostaa ellei samassa suhteessa nosteta ansiosidonnaista päivärahaa. Rahaa on kuitenkin vain rajallinen määrä ja sen vuoksi päivärahojen tasoa ei näillä edellytyksillä enää voida dramaattisesti nostaa.
Mm. Arja Alho on todennut SDP:n joutuvan kantamaan polittisen vastuun tästä. Myös Osmo Soininvaara, jota suuresti arvostan piti sopimusta erittäin huonona tämän väestönosan vuoksi.
Edellä mainittu työmarkkinajärjestöjen vahva rooli tarkoittaa sitä, että Suomessa vallitsee tosiallisesti lumedemokratia. Monet asiat tuodaan eduskunnalle jo valmiiksi sovittuna ja lukkoon lyötynä (varallisuusveron poistaminen, Kela-maksun poistaminen, Lex-Nokia jne. Näistä vain muutamia mainitakseni.)
SDP/SAK haluaa pitää kiinni tästä mallista, koska se takaa heille päätösvallan asioihin silloinkin, kun SDP ei ole eduskunnassa. Ongelmana on, että tässä mallissa Suomen politiikassa ei oikein ole sijaa muutoksille. Huonoja päätöksiä tehneitä työmarkkinajohtajia ei myöskään koskaan saada minkäänlaiseen vastuuseen.
Voi Esko hyvä. Kirjoituksessasi ei ole taaskaan juuri mitään tolkkua. Lisäksi sekoitat asioita joko tahallisesti tai ymmärtämättömyyttäsi.
Valtion budjetti on tällä hetkellä noin 8 miljardia euroa alijäämäinen. Eli verotuloja pitäisi saada enemmän tai menoja leikata, jotta budjetti saataisiin tasapainoon. Verotulojen lasku taas on johtunut kansainvälisestä lamasta. Suomen vientiteollisuuden viennin arvo laski vuonna 2009 muistaakseni 32 %. Samalla laskivat yritysten tulot ja niiden maksamat verotulot.
Yksi huvittava esimerkki. Hallitus laski tuloverotusta pahimpana lama-aikana muistaakseni 1,6 tai 1,8 miljardia euroa. Yli 200 miljoonaa euroa tästä meni pienituloisten eläkeläisten verotuksen keventämiseen. SDP vastusti kaikkea tätä. Nyt SDP ei kuitenkaan edes esitä, että tuloverotusta olisi nostettava lähtötasolle. SDP siis näyttää välilisesti ja jälkikäteeen hyväksyneen verotuksen alentamisen.
Vielä lopuksi. Ei ole edellytyksiä saada valtion taloutta tasapainoon ellei talous käänny parempaan suuntaan. Talous kääntyy parempaan suuntaan keskimääräistä hieman aikaisemmin kuin useimmissa muissa maissa. Tämä johtuu samasta syystä, mistä laman syvyyskin Suomessa. Suomi on edelleen hyvin vientivetoinen maa. Vientiteollisuuden menestys on Suomelle ja suomalaisille elintärkeää hyvinvointivaltiojärjestelmän ylläpitämiseksi.
puolivuotta sitten, niin ansoistani meni veroa 28%, kun 1,5 siirryin eläkkeelle, niin vero prosentti putosi
18% ! Millä perustelet sen, että eläkeläistä verotetaan kovemmin, kuin palkan saajaa!
kun lähti ostamaan kannatustaan veroalella! Jos verot olisivat olleet ennallaan, niin ei olisi tarvinnut korottaa ihmiselle tärkeimpiä asioita, kuten asumiseen kohdistuivia veroja! Porvarien vallan himosta maksetaan nyt kovat lunnaat, joiden pääasiallisena maksajina ovat köyhät ja vähäosaiset, koska se heidän tuloistaan on euromääräisesti paljon suurempi osa , kuin suuri tuloisilla!
"SDP/SAK haluaa pitää kiinni tästä mallista, koska se takaa heille päätösvallan asioihin silloinkin, kun SDP ei ole eduskunnassa."
Näin sinä kirjoitat tuossa ylempänä.
Esitän sinulle nyt yhden kysynyksen tuon kirjoituksesi perusteella.
Koska SDP ei ole ollut eduskunnasssa itsenäisen Suomen aikana?
Anteeksi kovasti. Tuo oli ajatus/kirjoitusvirhe. Tarkoitukseni oli tietenkin kirjoittaa että SDP/SAK haluaa pitää kiinni tästä mallista, koska se takaa heille päätösvallan asioihin silloinkin, kun SDP ei ole hallituksessa.
Onko olemassa sellaista rahaa, mikä ei ole ihmiselle tärkeää.
Kuluttajalle/palkansaajalle kysymys on hyvin pienestä veronkorotuksesta. Siis muistaakseni 250 miljoonaa euroa yhteensä kaikilta. Et voi mitenkään perustella, että se kohdistuisi erityisesti pienituloisiin. Eiköhän vero kohdistu enemmän niihin, jotka asuvat suurissa asunnoissa, erityisesti omakotitaloissa. Pienituloiset asuvat harvoin suurissa asunnoissa.
Kysymys on lähes tulkoon samasta, kuin jos korotettaisiin tuloverotusta.
Veron vaikutus oli muistaakseni keskimäärin kuukausitasolla parikymmentä euroa. Siis keskimäärin. Eiköhän pienituloisen kannalta ole aivan sama korotetaanko vähän tuloverotusta, vähän kulutusverotusta tai vähän energiaveroja. Kysymys on kohtalaisen pienestä korotuksesta, jolla ei ole mitään tekemistä tuloverotuksen aikaisemman keventämisen kanssa.
Esko, edes sinä et voi olla ymmärtämättä tätä asiaa. Suomessa on käytössä progressiivinen verotus, ei tasaverotus. Henkilö maksaa ansiotuloistaan prosentuaalisesti sitä enemmän veroja, mitä enemmän hän tienaa.
Nyt veroprosentit ovat samat riippumatta siitä, onko henkilö eläkkeellä vai ansiotyössä. Jos siis tulot ovat samat.
En tiedä kuulutko kirkkoon, mutta jos puhuit totta, niin vuosiansiosi vuonna 2009 palkkatuloina olivat 45.000-48.000. Nyt eläketulosi ovat 17.000-18.000 euroa vuodessa.
Jos kuulut kirkkoon, niin tulot olivat nämä alemmat ja jos et kuulunut kirkkoon, niin tulot olivat nämä ylemmät.
Työssäsi bruttotulosi siis olivat n. 3.500-3750 euroa. Alaraja on jos kuuluit kirkoon ja yläraja jos et kuulunut kirkkoon.
Tästä kaikesta päättäen, joko et kertonut lukuja oikein tai sitten sinua odottaa veromätkyt tältä vuodelta.
porvareiden veroaleja, joilla ostettiin vaalivoitto! Kaukolämmön hinta korotus lappu tuli! Korotus oli 7%, joka suoraan joudutaan lisämään yhtövastikkeeseen! Sen lisäksi sähköveron korotus 1%
AlV-korotus huoltomaksuihin myös 1% ! Nämä jo yhteensä tekevät omassa yhtiössäni 40 sent/m²!
ja mukana ei ole vielä tuota veroa, joka tulee kaukolämpöön vuodenalusta! Se tietää noin 35 sent/m²! Eli kokonais hintojen kototukset neliölle 0,75€/m². Edellä esitetyt nousut koskee omistusasuntoja, mutta vuokra kiinteistöyhtiöissä noihin hintoihin tulee vielä keskimäärin
20 sent/m² lisää! Karkeasti ottaen korotukset ovat noin €/m²! Siitä voidaan laskea, jos huoneisto on 50m², niin korotus on 50€/kk!
Näin köyhät maksaa porvarien vaalivoittoa! Oikein köyhät tietysti saavat hiukan vuokratukea lisää,mutta tavikset ei mitään, kuin maksa se mitä porvari määrä!
Noita ajatus-/kirjoitusvirheitä sinulla näyttää olevan noissa kirjoittamissasi jutuissa aivan jatkuvasti ja todella paljon.
Ei ole kirkoituksissasi minkäänlaista päätä eikä häntää.
Pelkkää valheellista porvaripropagandaahan sinä nyt vain kirjoittelet ja tuo kirjoittamasi propaganda on sitten aina täynnä ajatus-ja kirjoitusvirheitäsi.
Koitahan nyt vain parantaa tapasi.
Suomalaisten tavisten niinsanottu ostovoimahan heikkenee ihan jatkuvasti nykyisen täysiverisen porvarihallituksen tekemän politiikan johdosta.
Ja sehän on kin tuon nykyisen hallituksen suurin ja tärkein tavoite.
Eläminen taviksille on aina vain kalliimpaa ja kalliimpaa.
Kaikki hinnat ja välilliset verot nousevat enemmän kuin duunarin palkat.
hiukan yli 20 t. mainitsemasi, mutta sen hankkimiseen ei tule kuluja senttiäkään! joka pitäsi ottaa huomioon, kun puhutaan eläkkeiden verotuksesta. Kun taas työssä käyvällä on työmatka ym. muut
kulut rasitteena! Mutta tuohan ei mene tyhmän Tertun kalloon!
Esko sinä olet tyhmä, koska kirjoitit jälleen asiasta, mistä et mitään ymmärtänyt. Eläkkeiden ja palkkojen verotus on sama, mutta eläkeläinen ei tietenkään saa hyväkseen tulonhakkimisvähennystä, koska eläketulon hankkimisesta ei aiheudu kuluja.
Eikö todellista tyhmyyttä osoita juuri se, joka yrittää kerta toisensa jälkeen nimitellä toisia tyhmäksi, mutta jonka kerta toisensa jälkeen osoitetaan itse kirjoittaneen perättömiä.
Tyhmyyttä osoittaa myös minun nimerkkini linkittäminen aitoon ja väärään henkilöön, mikä en ole. Ao. henkilö on jo ilmeisesti tehnyt asiasta poliisitutkintapyynnön.
Sinä murikka-keisari et ainakaan. Olet surkimus punikkihomo.
köyhät ihmetyttävät. Demarien reaalipolitiikka suosii hyvätuloisia.
Demarit ovat köyhyyden paras tae. Heidän jäljiltä köyhät ovat todella köyhiä. Muistakaa Lippoen, Jaakonsaari ja Filatov.
Kovia vaatimaan, kuten vaadimme työpaikkoja. Kyllä vaatia osaisi jokainen, mutta kun pitäisi järjestääkkin niitä työpaikkoja, niin demareilta menee sormi suuhun. Lähes kaikki oikeat tuottavat työpaikat ovat luoneet porvareita äänestävät kansalaiset, joten kenen leipää syöt ja palkan saat, niin ei se voi olla kovin suuri riistäjä, vaikka vasmmisto niin asioita vääristelee.
Kepulaiset ovat osanneet vetää "kotiinpäin" hallitusvastuussa ollessaan, RAHA VIRTAA RAHAN LUO ja tukiraha erityisesti.
Kaunisto sai tukea 125 000 euroa ja Leppä 108 000 euroa. Yli kansanedustajan palkan nousi myös tukisummallaan kokoomuksen Pertti Hemmilä, jonka maataloustuki oli 79 000 euroa.
Kaunisto on keskustan varapuheenjohtaja ja ensimmäisen kauden kansanedustaja Laitilasta.
Ensimmäisen kauden kansanedustajan ansiot ovat noin 75 000 euroa vuodessa. Pesti kestää neljä vuotta. "tasaisen vauhdin" taulukon mukaan Timo Kaunisto tulee ensi keväänä tienanneeksi noin 300 000 euroa kansanedustajana ja samaan aikaan 500 000 euroa maataloustukena.
Kaunisto omistaa puolet sekä Airikkalan tilasta Laitilassa että Kauniston tilasta Alastarolla. Hän perusti luomukanalan nelisen vuotta sitten ja tuottaa siitosmunia kotimaahan ja vientiin.
Kaunistolla saattoi olla niin kutsutusti oma kana ojassa, kun hän taannoin esitti, että luomu- ja lähiruoalle olisi harkittava muita alempaa verokantaa. Kauniston mukaan veroratkaisuilla voitaisiin edistää luomun ja lähiruoan kilpailukykyä.
Kauniston tukisummassa ei ole mukana kansallista tukea. Sitä maksetaan vuosittain Suomessa noin 560 miljoonaa euroa. Kansallisia tukia ei julkaista EU-tukien hakupalvelussa, koska menettely on vastoin Suomen perustuslain mukaista yksityisyyden suojaa ja henkilötietolakia.
Yksi sosialidemokraattikin saa maataloustukea, kiteeläinen kansanedustaja Esa Lahtela, jollaon peltoa 3,4 hehtaaria ja saa maataloustukea alle tuhat euroa vuodessa.
Eikös maalaisjärki kuitenkin naputa, että tukea pitäisi maksaa, jos ei muutoin tule toimeen? Eihän sossunluukustakaan tipu rahaa, jos sukanvarressa sattuu olemaan muutama euro omaisuudesta puhumattakkaan? Rahaa virtaa rikkaiden lautaselle kokoomuslaisten politiikkojen sanoin ja rikkaat eivät ole vielä rikastuneet - rahaa virtaa edelleen ja ei ole väliä onko virtaava raha velkarahaa - palkansaajat, lapsiperheet ja eläkeläiset huolehtivat velanmaksusta - maajussit.
edelliseen kirjoitukseen. Varmaan väität taas , että asia ole noin! Ethän sinä muuten valehtelija porvari olisikaan.
Mutta on tässä alkua.
Vanhasen Porvarihallituksen aikaansaannoksista puolessa välissä kautta!!!
Minimi eläkkeitä on nostettu
Lapsilisiä on korotettu
Kotihoidon tukea on korotettu minimi työttömyyspäivärahan tasolle
Työmarkkinatukea on korotettu ja tarveharkinta lopetettu. Lisätty 100 euron aktiivilisä kuukaudelle.
Ruoan ALV:a alennettu
Pienituloisille on kannallisveroon perustulonalennuksen korotus joka laskee pienituloisen verotuksen Euroopan alhaisimmaksi
Kuntien valtionosuuksia on korotettu
Opintotukea ja opiskelijan asumislisää on korotettu
Opintotuen vanhempien tulorajoja on korotettu
Harvaan asuttujen kuntien kuntalisiä korotettu, joka koskee 98% koko Suomen pinta-alasta
porvari hallitus kerää takaisin energia, ALV ,kaukaolämpö ym. maksuilla! Pakkasen puolelle menee rajusti, mutta porvarit ei sitä tee ennen vaaleja, että kansa ei tajuasi asian todellista kantaa.