näkemyksiä eri kielistä ja kielitaidosta 2008.
Kuntavaaliehdokkaat pitivät kyselyn perusteella monipuolista kielitaitoa hyvin tärkeänä.Selvä enemmistö ehdokkaista (94 % ) oli sitä mieltä, että työllistymismahdollisuudet paranevat, jos osaa englannin ja ruotsin lisäksi muitakin kieliä. Vastaajista lähes yhdeksän kymmenestä katsoi englannin taidon olevan edellytys nykytyöelämässä selviytymiselle, mutta ruotsin kielen opiskelun tarpellisuudesta myöhemmän työelämän kannalta oli samaa mieltä vain vajaa puolet vastaajista.Hieman yli puolet vastanneista arveli, ettei saksan kielen taitoa tarvita yhtä paljon kuin aikaisemmin. Liki neljä viidestä näki venäjän tulevaisuuden kielenä, mutta kiinan vain joka kolmas. Kiinan tarpeesta moni vastaaja oli myös epävarma, sillä kolmannes ei osannut ilmaista asiasta mielipidettään.
Kyselyn tuloksista heijastuu se varsin yleinen käsitys, että englanti on tämän työelämässä lähes välttämätön. Ruotsiin suhtautumisessa puolestaan on piirteitä tämänhetkisestä suomalaisesta kieli(kolutus)poliittisesta keskustelusta, jossa sen opetuksesta keskustellaan kiivaasti, ja myös käsitykset tarpeesta polarisoituvat. Venäjän kohdalla kuntavaaliehdokkaiden käsitykset ja poliittiset tarpeet eivät kohtaa kouluissa venäjän opiskelevien määrän kanssa, sillä kieltä opiskelee tätä nykyä vain pieni murto-osa oppilaista.
Tässä vähän tutkimustuloksia vuodelta 2008, jos seuraavien kuntavaalien aikana tehtäisiin samanlainen kysely, uskoisin että ruotsin kielen merkitys laskisi niin, että vain kaksi viidestä pitäisi ruotsin osaamista tärkeänä työelämän kannalta. Ja luulen että esim. kiinan kielen tärkeys nousisi niin, että jo puolet pitäisi sitä tärkeänä työelämässä.
Kuntavaaliehdokkaat pitivät kyselyn perusteella monipuolista kielitaitoa hyvin tärkeänä.Selvä enemmistö ehdokkaista (94 % ) oli sitä mieltä, että työllistymismahdollisuudet paranevat, jos osaa englannin ja ruotsin lisäksi muitakin kieliä. Vastaajista lähes yhdeksän kymmenestä katsoi englannin taidon olevan edellytys nykytyöelämässä selviytymiselle, mutta ruotsin kielen opiskelun tarpellisuudesta myöhemmän työelämän kannalta oli samaa mieltä vain vajaa puolet vastaajista.Hieman yli puolet vastanneista arveli, ettei saksan kielen taitoa tarvita yhtä paljon kuin aikaisemmin. Liki neljä viidestä näki venäjän tulevaisuuden kielenä, mutta kiinan vain joka kolmas. Kiinan tarpeesta moni vastaaja oli myös epävarma, sillä kolmannes ei osannut ilmaista asiasta mielipidettään.
Kyselyn tuloksista heijastuu se varsin yleinen käsitys, että englanti on tämän työelämässä lähes välttämätön. Ruotsiin suhtautumisessa puolestaan on piirteitä tämänhetkisestä suomalaisesta kieli(kolutus)poliittisesta keskustelusta, jossa sen opetuksesta keskustellaan kiivaasti, ja myös käsitykset tarpeesta polarisoituvat. Venäjän kohdalla kuntavaaliehdokkaiden käsitykset ja poliittiset tarpeet eivät kohtaa kouluissa venäjän opiskelevien määrän kanssa, sillä kieltä opiskelee tätä nykyä vain pieni murto-osa oppilaista.
Tässä vähän tutkimustuloksia vuodelta 2008, jos seuraavien kuntavaalien aikana tehtäisiin samanlainen kysely, uskoisin että ruotsin kielen merkitys laskisi niin, että vain kaksi viidestä pitäisi ruotsin osaamista tärkeänä työelämän kannalta. Ja luulen että esim. kiinan kielen tärkeys nousisi niin, että jo puolet pitäisi sitä tärkeänä työelämässä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Keskustelussa sekoitetaan kaksi eri asiaa ja usein tahallisesti. Ruotsin kieli on tärkeimpien joukossa, mutta sillä ei voi perustella sen opettamista pakolla kaikille.
Samalla logiikalla pitää opettaa myös venäjää ja saksaa pakolla kaikille. Maailmassa on niin paljon tärkeitä kieliä, että yhden marginaalikielen pakko-opetus on järjettömyyden huippu. Suomi sahaa vain omaa oksaansa.