tuulienergialla. Esimerkiksi sairaalat ovat akuutisti riippuvaisia sähköstä, mutta ympäristön puhdistuslaitteet voisivat toimia tuuli ja aurinkoenergialla.
WWF: Rehevöityminen Itämeren suurin uhka
28.04.2004, klo 12.21
Maailman luonnonsäätiö WWF antaa tyydyttävän arvosanan hallituksen Itämeren suojeluohjelman toteutukselle. Ohjelmien osa-alueiden toteutuksessa on kuitenkin suuria eroja.
WWF kiittää etenkin toimia meriturvallisuuden parantamiseksi. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on esimerkiksi nimennyt Itämeren erityisen herkäksi merialueeksi, ja ysirunkoisista tankkereista luopuminen on nopeutunut niin EU:ssa kuin IMO:ssakin.
Sen sijaan Itämeren rehevöitymistä hallitus ei ole kyennyt vähentämään toivotusti, WWF moittii.
WWF:n mukaan hallituksen toimet eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan se haluaa myös maataloustuottajat mukaan Itämeren suojelutalkoisiin, sillä maatalouden ravinteet lisäävät rehevöitymistä.
Lisäksi järjestö kaipaa kansalaisten aktiivisuutta merialueen suojelemisessa. WWF:n mukaan rehevöitymisen estämiseksi olisi saatava aikaan samanlainen kansanliike kuin äkillisen öljyvahingon torjumiseksi on syntynyt.
Tärkeintä WWF:n mukaan on se, että kaikki eri tahot toimivat yhdessä Itämeren suojelemiseksi, koska vain yhteistyöllä suojelutavoitteet voidaan saavuttaa.
YLE24
Maailman luonnonsäätiön sivuille
WWF: Rehevöityminen Itämeren suurin uhka
28.04.2004, klo 12.21
Maailman luonnonsäätiö WWF antaa tyydyttävän arvosanan hallituksen Itämeren suojeluohjelman toteutukselle. Ohjelmien osa-alueiden toteutuksessa on kuitenkin suuria eroja.
WWF kiittää etenkin toimia meriturvallisuuden parantamiseksi. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on esimerkiksi nimennyt Itämeren erityisen herkäksi merialueeksi, ja ysirunkoisista tankkereista luopuminen on nopeutunut niin EU:ssa kuin IMO:ssakin.
Sen sijaan Itämeren rehevöitymistä hallitus ei ole kyennyt vähentämään toivotusti, WWF moittii.
WWF:n mukaan hallituksen toimet eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan se haluaa myös maataloustuottajat mukaan Itämeren suojelutalkoisiin, sillä maatalouden ravinteet lisäävät rehevöitymistä.
Lisäksi järjestö kaipaa kansalaisten aktiivisuutta merialueen suojelemisessa. WWF:n mukaan rehevöitymisen estämiseksi olisi saatava aikaan samanlainen kansanliike kuin äkillisen öljyvahingon torjumiseksi on syntynyt.
Tärkeintä WWF:n mukaan on se, että kaikki eri tahot toimivat yhdessä Itämeren suojelemiseksi, koska vain yhteistyöllä suojelutavoitteet voidaan saavuttaa.
YLE24
Maailman luonnonsäätiön sivuille
Vastaukset 17
Vanhimmat
sään mukaan toiminnassa. Esimerkiksi järvien hapetus ja ilman puhdistuslaitteet.
monin eri keinoin.
aurinkokennopuhdistimia? Liikenteen saasteet voitaisiin minimoida.
rakennetaan ihmanraikastimet vaikka tulimyllyihin sisään?
Kemikalisoituminen näkyy terveystilastoissa
27.04.2004, klo 10.55
Kansanterveyslaitoksen professorin Jouko Tuomiston mukaan ympäristön kemikalisoituminen näkyy sairastilastoissa, mutta ratkaisevaa ei yleensä ole aineen koostumus vaan annos. Varsinaisista ympäristökemikaaleista häntä huolettavat eniten ilmansaasteet, joiden reitti elimistöön on suora. Vääränlainen ravinto voi sen sijaan aiheuttaa enemmän haittoja kuin ruoan epäpuhtaudet.
Suomen ympäristökeskuksessa Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa puhunut Tuomisto huomautti, että kemikaalitermi voi olla harhaanjohtava, koska eri ihmiset tarkoittavat sillä eri asioita. Vesi, sokeri ja suolakin ovat kemikaaleja, hän muistutti.
Annos-vastesuhde on keskeinen tekijä, sillä vaikutus riippuu aina annoksesta ja altistuksesta. Suhteellisen heikko ainekin voi aiheuttaa paljon haittoja, jos ihminen saa sitä liikaa.
Jokin erityisen myrkyllinen yhdiste taas voi olla ympäristössämme, mutta jos sillä ei ole reittiä ihmisen elimistöön, sen terveyshaitat voivat jäädä vähäisiksi. Esimerkiksi tavallinen ruokasuola on yksi eniten terveyttä heikentävä puhdas kemikaali, ja silti ihmiset nauttivat sitä enimmäkseen vapaaehtoisesti.
Liiallinen ruokasuolan saanti aiheuttaa verenpainetautia, sydäninfarktia ja muita haittoja. Suola on välttämätön mineraali, mutta saamme sitä Tuomiston mukaan monin verroin enemmän kuin tarvitsemme.
Ilmansaasteilla suora reitti ihmisen elimistöön
Varsinaisista ympäristökemikaaleista Tuomistoa huolestuttavat eniten ilmansaasteet, koska niiden reitti ihmisen elimistöön on niin suora. Selvää näyttöä on muun muassa otsonin, typen oksidien, rikkidioksidin ja hiilimonoksidin haitallisista terveysvaikutuksista.
Myös pienhiukkaset ja radon aiheuttavat terveyshaittoja, mutta niiden vaikutus ei Tuomiston mukaan ole välttämättä kemiallinen. Jos ylipäätään pitäisi nostaa esiin yksi kemikaali, joka vaikuttaa eniten ihmisten terveyteen, se on Tuomiston mukaan bensiini.
Veden epäpuhtaudet voivat niin ikään olla riskitekijä. Suomessa on Tuomiston mukaan hyvä vesihuolto, joten ongelmat ovat lähinnä paikallisia. Esimerkiksi porakaivojen arseeni on paikoitellen suuri ongelma.
Ravinnon epäpuhtauksien suhteen Tuomisto ei tuntunut kantavan kovin suurta huolta. Hänen näkemyksensä mukaan vääränlainen ravinto – siis itse ruoka - aiheuttaa enemmän haittoja, kuin ravinnon epäpuhtaudet, joskin muun muassa torjunta-ainejäämien suhteen tarvitaan lisätutkimusta.
Ravinnon ongelmat ovat ravinnossa itsessään, hän totesi. Dioksiinien, elohopean, raskasmetallien, POP-yhdisteiden ja torjunta-aineiden päätymisestä ihmisen elimistöön on hänen mukaansa hyvin vähän kunnon näyttöä.
Siitä ei kuitenkaan Tuomiston mukaan ole epäilystäkään, etteikö vaikutuksia ole, jos on kunnon altistus. Kysymys on siitä, päätyvätkö nämä aineet tosiaan ihmisen elimistöön vai eivät.
Ympäristökemikaalien suhteen joudumme Suomessakin miettimään, mikä on hyöty ja mikä haitta. Joudumme esimerkiksi valitsemaan kalan hyötyjen ja kalassa olevien kemikaalien aiheuttamien haittojen välillä.
Vanhat synnit sivuun, ja uudet tutkittavaksi priorisoinnin jälkeen
Ympäristömyrkkyjen suhteen mennään toisinaan siihen halpaan, että tutkitaan sitä mitä jo tunnetaan sen sijaan että tutkittaisiin niitä tuhansia tuntemattomia kemikaaleja ja pyrittäisiin tunnistamaan uusia ongelmia, Syken kemikaaliyksikön päällikkö Jukka Malm arvioi.
Malm uskoo että EU:ssa valmisteilla oleva uusi kemikaaliasetus REACH tuo parannusta tähän asiaan.
Jos REACH toteutuu, sen avulla saadaan Malmin mielestä hyvät tiedot aineiden perusominaisuuksista, jotta viranomaiset voivat todella valita riskinarviointiin ja –hallintaan tärkeimmät aineet.
Priorisointi on välttämätöntä, koska kaikkien tunnettujen kemiallisten yhdisteiden perinpohjaisen riskinarvioinnin on laskettu kestävän tuhansia vuosia. Malmin mukaan haitallisten aineiden seurantaa on niin ikään uudistettava, jotta vanhojen syntien sijaan seurataan uusia aktiivisesti käytössä olevia aineita.
Työperäiset allergiat ja astmat ovat joka tapauksessa Suomessa lisääntyneet, ja vahvana epäilyksenä on, että jotkin niistä tuhansista kemikaaleista, joille joka päivä altistumme, ovat yliherkkyyttä aiheuttavia. Juuri allergeenit ja syöpävaaralliset aineet ovat niitä, jotka aiheuttavat vakavia terveyshaittoja jo hyvin pieninä määrinä.
Kimmo Louekari esitti tilaisuudessa, että esimerkiksi juuri immunotoksiset aineet ovat niitä, joita kannattaisi vastaisuudessa keskittyä tutkimaan.
Ympäristöperäiset sairaudet lisääntyneet länsimaissa
1990-luvun alkupuolella OECD arvioi, että 2 – 6 prosenttia teollistuneiden maiden väestön sairauksista aiheutui ympäristöperäisistä syistä.
EU:n ympäristöohjelmassa viime kesänä arvioitiin, että 25 – 30 prosenttia nykysairauksista EU-maissa aiheutuu ympäristöperäisistä syistä. Joidenkin arvioiden mukaan luku on lähempänä kymmentä prosenttia.
Reilun kymmenen vuoden aikana on länsimaissa joka tapauksessa selvästi kuljettu huonompaan suuntaan ympäristöterveysasioissa, kaikesta työstä, tutkimuksesta ja vaivannäöstä huolimatta.
Ylen ympäristötietopalvelu
joissa on pyöriviä hyrriä, palloja jne. sellaisiin puhdistimet sisälle.
ja puhtaalla aurinkoenergialla. Mutta ilmastonmuutos on suuri kysymys ja kaupunkilaisten terveys.
http://www.mediapool-berlin.de/frameset.php3?Bereich=5&Sprache=e
http://www.t0.or.at/~pilottanzt/new_projects.html
http://www.uiah.fi/page_exhibition.asp?path=1,1449,2653,2929,3607,3618
http://www.pori.fi/art/satakunta/pori/fin/nayttelyt/2000/n01/michael/mv.html
http://www.valonvoimat.org/suomenlinna.swf
tämä olisi toiveteos http://www.pori.fi/art/satakunta/pori/fin/nayttelyt/2000/n01/michael/mv.html
lamput ehkähimmenee, kun aurinko jo nousee...
Tajuat kai että Suomessa ei ole tarpeeksi niin tuulisia paikkoja ja ei voi aina luottaa että aurinko paistaa? Etenkään talvella. Suomi ei pakosti saisi tarpeeksi sähköä kaikkia varten.
nimittäin en ole sellaista väittänytkään vaan aivan toista asiaa. Olen varma, että jokainen kohde, johon sähköä törsätään ei ole ydinvoiman väärti. Monet mainokset jne voisivat hyvin tulla toimeen aurinkoenergialla.
voitaisiin josissain tapauksissa myös harkita varasähkövarantoja esimerkiksi lämmitykseen ja valaistukseen. Pitäisi olla kytkin, jolla voidaan kääntää aurinkosähköllä toimiva lämmitys ja valaistus ja tarpeen mukaan taas tavalliselle sähkölle.
olisiko mikään hullu idea, jos 1,3 miljardia ihmistä, ties kuinka monta taloutta hyödyntäisi ilmaista sähköä? Sähköpaneelilla siis pienelläkin voi jo hoitaa valaistuksen. Tiedän. koska eräs tuttava tekee näin.
lämmittämään maasähköllä ja valaistus hoituisi aurinkosähköllä. Jos tarvitaan lisää energiaa niin sittten systeemin voisi hyödyntää jälleen tavallista energiaa.
viisaita päätöksiä ja suunniteölmia kaivattaisiin lisää ja ennenkaikkea päättäväisyyttä tarttua erilaisiin kokeiluprojekteihin. Olenpa ajatellutSörnäisten Rantatietä kulkiessa, kovimmalla helteellä, (se on todellinen uuni kesällä) että aurinkoenergialla voitaisiin puhdistaa ilmaa. Ajattelin, että Sarpaneva tai joku huppumuotoilija tekisi suunnitelman kadunvarren puhdistimista ja olisi paljon miellyttävämpää kulkea töihin pitkin katua, jos hajhaitta vähenisi.
sitä paitsi jos ajatellaan sitä möhnää, joka pakokaasuista nousee taivaalle ja hiilidioksidia niin ilmaston lämpeneminen voisi hieman hidastua.
rakennusten seinät pysyisivät vaaöeampin, ihmiset terveempinä, ja vaaleita vaatteita voisi käyttää mahdollisesti jopa kaupungissa. Vaalea on muuten aivan tuhoon tuomittu väri ja juuri siitä tietää maalaisen, jos päällä on kaunis vaalea vaate. Kaupngissa vaatteet mustuvat ilmansaasteita, ainakin Hesassa, hetkessä ja räkäkin on mustaa.