Ei voinut luottaa Neuvostoliitto Suomeen sillä Holsti kävi Tannerin tukiessa sopimassa liittosuhteesta alustavasti Berliinissä lokakuussa 1937. Oli pakko lähettää Jartsev Suomeen rauhoittelemaan IKL mielisiä ja sopimaan Leningradin turvallisuudesta. Häntä ei otettu vakavasti, koska oli jo sitouduttu Saksaan.
Holsti sotasyyllinen
YYA ja solidaarisuus
13131
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Holsti oli niitä harvoja poliitikkoja, jotka halusivat parantaa suhteita NL:on. Hän vieraili Moskovassa 1937.
Seuraavana vuonna hän arvosteli päivällispöydässä kännipäissään Hitleriä sanoen tätä "hulluksi koiraksi, joka pitäisi ampua." Erohan siitä seurasi.
Käännät totuuden täysin päälaelleen. Miksi?
Täällä palstalla on oikea puppugeneraattori, joka suoltaa valheita ja vähämielisiä heittojaan aiheesta kuin aiheesta. Jättäkää ne avaukset kommentoimatta kokonaan.
Täsmälleen näin oli asia kuten sanot. Holsti sai kenkää haukuttuaan, liian monen kuullen ja lisäksi vielä viinapäissään, Saksaa.
Holstin henkilökohtaiset mielipiteet ei paljon painaneet ja hän toimi juoksupoikana. Varsinaiset suuntaviivat vetivät Svinhufvud ja Mannergeim. Kaikki he juoksivat tuolloin Berliinissä yhtenään.
laisinkaan pahaa perehtyä Suomen sotatalouteen ja Puolustusneuvoston toimintaan 30-luvulla. Sitä kautta selittyvät useimmat Mannerheimin matkat ennen sotia. Toisena vaihtoehtona tietenkin on jatkaminen pikkupioneereille tyypillisessä fantasiamaailmassa toivoen, että kaikki muutkin ovat yhtä tietämättömiä maailman menosta kuin sinä.
Joulupukin konttiin kannattaisi tilata Tiede ja Ase kirjasarja, niin paljolta häpeältä säästyisit jatkossa.
matkusti Berliiniin heti noiden perään. Onhan sitä vähän vaikea selittää. Ei Ase -kirjasarjat sitä mihinkään muuta. Tottakai Mennergeimin matkat selittyy sotataloudella.
alkoi jääkäreistä ja jatkui aina sotiin saakka. Svihufvud ja kumpp. vaihtelevalla intensiteetillä jatkuvasti pitivät asiaa esillä Berliinissä. Ja tämä oli venäläisten tiedossa.
>>Joulupukin konttiin kannattaisi tilata Tiede ja Ase kirjasarja
edellä. Uskoisin ettet sinä ole ainoa joka käytyään läpi koko sotahistorian, niin jäljellä on ainoastaan sotatalous ja siihen liittyvä Suomen valtion valitettavan alkeellinen budjettikäytäntö 30-luvulla. Oletko halukas vaikka keskustelemaan siitä mitä oli aselajikohtaisesti jäljellä määrärahahakemuksesta sen jälkeen kun sen oli esittänyt aselaji ja käsitellyt Puolustusneuvosto, Puolustusministeriö, Hallitus ja loppujen lopuksi Eduskunta.
Millään tavalla väheksymättä sinun täydellistä kirjasarjaa, niin kysyisin kuinka sinä kehittäisit maanpuolustusta/ omaa aselajiasi jos sinä saat määrärahan tänä vuonna ja seuraavana vuotena sillä määrärahalla pyyhitään persettä.
Millään tavalla väheksymättä nykyistä hallitusta, niin hiukan ihmetyttää jos verotusta kevennetään lainarahalla.
Nykyisellään kaiketi tuo "Huittisen miehen" tapa elää eli syödään enemmän kuin tienataan on äänestäjien miellyttämiseksi hyväksi havaittu tapa.
Sillähän ei ole mitään merkitystä, että kaikki nuo lainamarkat joku aina maksaa. Vastuitahan voidaan aina siirtää eteenpäin muiden kannettavaksi.
Taisi mennä jo ohi hiukan tuosta sinun ylpeydenaiheesta eli Tiede ja Ase sarjasta. Kyllä se löytyy minunkin kirjahyllystä ja en ole sen millään lailla havainnut leventäneen minun leipääni.
Pikemminkin uskoisin meidän monella tavalla degeneroituneen yhteiskunnan olevan enemmän kiinnostuneen Big Brotherista, Duudsoneista tai vastaavista koska yhteiskunta vuodesta toiseen luovuttaa jäsenilleen vastikkeettomia etuja ilman että kansalaisilla olisi mitään vastavuoroista velvoitetta.
Vaikkakin länsimainen demokratia on pohjaan saakka mätä, niin se on kuitenkin pennin verran parempi kuin nuo meidän kokeilemat neuvostososialismi tai saksalainen kansallissosialismi.
koskaan määränneet Suomessa poliittista suuntaa eikä varsinkaan ulkopolitiikassa. Sen jälkeen kun Mannerheimista tuli Puolustusneuvoston puheenjohtaja, niin Puolustusvoimain komentajalla/ Hugo Östermannilla ei ollut kumileimasinta suurempaa päätäntävaltaa missään asiassa.
Koska eräillä tahoilla tuntuu olevan pakonomainen tarve kytkeä Suomi 30-luvun Saksaan, niin varmaan tuon liittosuhteen ja sielujen sympatian vahvistukseksi Saksasta tuli pääosa Suomen armeijan materiaalista.
Voisitko ystävällisesti mainita tyyppimerkinnöittäin tärkeimmät Saksasta hankitut sotamateriaalit 30-luvulla.
Tyyliin kuin vaikka Ruotsi hankki Saksasta JU-86 pommikoneita.
1931-36. Suomi valitsi hänen presidenttikautensa lopussa ulkopoliitiikakseen puolueettomuuden ja pohjoismaisen suuntauksen. Sv. ei käynyt presidenttikaudellaan Berliinissä, mutta kävi siellä eläkeläisenä apua pyytämässä Talvisodan aikana.
Mannerheim ei johtanut ulkopolitiikkaa. Hän pyrki puolustusneuvoston puheenjohtajana nostamaan maanpuolustuksen tehokkuutta. Berliinissä hän ei juossut, mutta kävi tutustumassa Saksan lentokoneteollisuuteen, kuten Ranskan ja Englanninkin. Koneet ostettiin länsimaista, samoin muu aseistus.
Valtiolliset suhteet Saksaan olivat viileät syksyyn -40 asti. Mm. Saksan tarjoama hyökkäämättömyyssopimus torjuttiin.
kohteliaisuusvierailulla.Sitä kyllä kritisoitiin kovasti. Vastavierailun teki Halder kesällä 19139.
Tällaiset vierailut kuuluvat kansainvälisiin käyttäytymisssääntöihin myö sotilaiden parissa.
Suur-Suomi haavetta ylläpiti lähinnä AKS. Berliinissä sen kanssa ei kuljettu lainkaan. Se ei ollut valtion johdon hanke missään vaiheessa rauhan aikana vuoden 1920 jälkeen. Jatkosota oli eri asia. Silloin sen herätti henkiin NL:n hyökkäys Suomeen Talvisodassa.
Jääkärien ainoa projekti oli Suomen itsenäisyyden hankkiminen ja säilyttäminen.
Benitokin kävi Berliinissä. Kohteliaisuuskäynnillä toki....