- erityisen helppo pääsy korkeakouluihin ja yliopistoihin (esim. Åbo Akademiin pääsee yli 50% hakijoista)
- kauppatieteissä n.20% opiskelupaikoista ruotsinkielisille
- ylisuuret kiintiöt (mm. oikeustiede, lääketiede) suomenkielisissä korkeakouluissa sisäänpääsyn helpottamiseksi
- helppo päästä lukioihin (alemmat keskiarvot)
- pienemmät opetusryhmät peruskoulussa
- paremmat resurssit (rakennukset , opetusvälineet) peruskouluissa ja lukioissa
- kyläkoulut ala-asteella (pienemmät opetusryhmät)
- enemmän päivähoitopaikkoja
- enemmän vanhustenhoitopaikkoja
- kauppatieteissä n.20% opiskelupaikoista ruotsinkielisille
- ylisuuret kiintiöt (mm. oikeustiede, lääketiede) suomenkielisissä korkeakouluissa sisäänpääsyn helpottamiseksi
- helppo päästä lukioihin (alemmat keskiarvot)
- pienemmät opetusryhmät peruskoulussa
- paremmat resurssit (rakennukset , opetusvälineet) peruskouluissa ja lukioissa
- kyläkoulut ala-asteella (pienemmät opetusryhmät)
- enemmän päivähoitopaikkoja
- enemmän vanhustenhoitopaikkoja
Vastaukset 10
Vanhimmat
suomenkielisen kustannuksella.
Valita Euroopan Unionin ihmisoikeustuomioistuimeen kieleen perustuvasta syrjinnästä!
...sellaista puoluetta joka ei ole ruotsinkielisten lahjontarahastojen ostama.
RKP pois hallituksesta äänestämällä perussuomalaisia? Hyvä idea.
täältä Kotisuomesta. Itseäni nuo yli 5%:n (ruotsinkielisten osuus väestöstä) koulutuskiintiöt yhteiskunnan avainaloilla (oikeustiede, kauppatiede jne.) todellakin ihmetyttävät.
ja Heikki Talaa (Uusimaa) ensi keväänä.
...Suomen allekirjoittamiin kansainvälisiin sopimuksiin, tasa-arvoon, syrjintään, ja blaablaahan?
Aina kun suomalaisille tehdään haittaa, se perustellaan em. blaablaalla. Kun suomalaisia syrjitään, se on "eri asia".
Opiskelijoiden ottaminen mm. Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan kielikiintiöstä ohittaen paremmilla pisteillä pyrkivät ei-etuoikeutetut, on kiistatta etnistä apartheid-politiikkaa. Ei se muuta ole.
Irtisanotaan nuo sopimuksen kun ne eivät estä suomalaisten syrjintää.
Käsittääkseni noihin ruotsinkielisiin koulutusohjelmiin voi hakea kuka tahansa suomen kansalainen. Koulutus pitää vain käydä ruotsiksi. Tämän ei luulisi olevan iso ongelma, sillä useimmilla aloilla pitää joka tapauksessa suorittaa ns virkaruotsi.
Kateelliset voisivat ottaa onkeensa ja satsata hiukan ruotsinkieleen, koska pääseehän silla tavoin helpommalla yliopistoon! Tämä pitäisi nähdä mahdollisuutena, ei ongelmana.
Itse olen suomenkielinen, mutta olen opiskellut sujuvan ruotsinkielen taidon itselleni ja tarvitsenkin työssäni varsin usein myös ruotsin kielen taitoa.
päästäkseen helposti ruotsinkieliseen korkeakouluun! Uskomatonta ajattelua. Itse opiskelisin jotain suurta ja hyödyllistä kieltä (esim. saksa, venäjä, ranska, espanja) senkin ajan ja pääsisin oikeudenmukaisesti opiskelemaan päästämättä muita ohitseni kiintiöiden perusteella.
Suomen venäläisvähemmistön kasvaessa meidän pitäisi järjestää myös venäjänkielisiä koulutusohjelmia omilla kiintiöillään. Somalinkielisille samoin. Tällä tavalla saataisiin osaajia (lääkäreitä, ekonomeja , juristeja) sekä itään että etelään. Länsi on jo hallussa ruotsin kielen kautta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Svekomania
Svekomania tai ruotsalaisuusliike oli Suomessa fennomanian vastareaktiona syntynyt ruotsinmielinen liike. Svekomania liittyy ennen kaikkea 1870- ja 1880-lukujen historiaan. Svekomaniaan liittyivät ruotsinkielisen identiteetin voimakas korostaminen ja pyrkimys turvata ruotsin kielen asema Suomessa.[1] Liikkeen johtohahmoihin lukeutui muun muassa Axel Olof Freudenthal.[2]
Kielipoliittisia riitoja oli käyty jo 1860-luvulta alkaen, mutta varsinainen ruotsalaisuusliike syntyi vuonna 1870 Vikingen-lehden perustamisesta.[3] Svekomanian poliittiseksi ilmentymäksi perustettiin Ruotsalainen puolue, myöhemmin Ruotsalainen kansanpuolue. Kun fennomania oli sivistyksellisesti radikaali, mutta poliittisesti konservatiivinen liike, perustui svekomania pääasiassa liberaalille arvopohjalle.[4] Valtaosa Liberaalisen puolueen jäsenistöstä siirtyi Ruotsalaiseen puolueeseen 1880-luvun aikana.[5]
Freudenthalin ja svekomaanien "kaksi kieltä, kaksi kansaa" -malli nousi vastavoimaksi J. V. Snellmanin ajamalle "yksi kieli, yksi mieli" -aatteelle ja sen joskus intomielisellekin suomalaisuuspolitiikalle, jonka monet ruotsinkieliset kokivat uhaksi omalle identiteetilleen. Svekomaanien ohjelmaan kuului ruotsinkielisen väestön sivistystason nosto ja oman identiteetin luominen sille. [2] Fennomaniassa ja svekomaniassa kielen merkitys kansakunnan luomisessa painottuivat eri tavoin. Fennomania perustui niin kutsutulle organistiselle yhteiskuntakäsitykselle, jossa lähtökohtana oli kansa ja sen ominaislaadun kehittäminen. Kieli oli fennomaaneille kansallisen ykseyden merkki ja lujittaja. Svekomaniassa puolestaan korostettiin vapauden merkitystä kansalliseen ja kielelliseen kehittymiseen. Kielen katsottiin olevan valtiollisen ja yhteiskunnallisen osallistumisen väline.[6]
Svekomanian vaikuttivat myös tuolloin yleiseurooppalaiset rotuopit, joiden mukaan itäiset kansat, joihin suomalaiset kuuluivat, eivät kyenneet luomaan kulttuuria tai kansakuntaa. Freudenthalin ajattelussa kansakunta (nationalitet) oli ajan kielifilosofian mukaisesti kieleen pohjautuva entiteetti, joka Suomessa samalla viittasi myös rodulliseen alkuperään. Kansa (folk) oli puolestaan hallinnollinen ja kulttuurinen käsite. Näin ollen suomenkieliset ja ruotsinkieliset muodostivat yhden "Suomen kansan" (finländska folket), mutta eivät kuuluneet samaan kansallisuuteen (nationalitet). Svekomaanit katsoivat, että ruotsalainen kulttuuriperintö ja hallintokulttuuri olivat maan kannalta ratkaisevassa asemassa ja että suomalaisuuspolitiikka vain avasi ovet venäläistämiselle.[2]