Kuulin, ettei lakia voi lukea ilman ruotsin kieltä. Siksi esimerkiksi lakiuralle toivovat maahanmuuttajat joutuvat vaikeaan asemaan.
Oikeustieteellisen sivuilla todetaan, että hakijat toimittavat vapaamuotoisen hakemuksen sekä sen liitteeksi seuraavat asiakirjat: "todistus, josta käy ilmi, että hakija on suorittanut toisessa kotimaisessa kielessä ja yhdessä vieraassa kielessä vähintään lukion oppimäärän tai sitä vastaavat opinnot."
Tietysti vanhoja lakeja on paljon ruotsiksi ja ruotsalaista lakiakin on hyvä päästä vertaamaan - mutta eikö sadan vuoden aikana käännöstyötä olisi voitu tehdä nimenomaan näiden asiakirjojen kohdalla, voisivat löytyä vaikkapa englanniksi, jotta eurooppalaiset oikeustieteilijät pääsisivät myös tutkimaan Nordenin salaseuraa.
Oikeustieteellisen sivuilla todetaan, että hakijat toimittavat vapaamuotoisen hakemuksen sekä sen liitteeksi seuraavat asiakirjat: "todistus, josta käy ilmi, että hakija on suorittanut toisessa kotimaisessa kielessä ja yhdessä vieraassa kielessä vähintään lukion oppimäärän tai sitä vastaavat opinnot."
Tietysti vanhoja lakeja on paljon ruotsiksi ja ruotsalaista lakiakin on hyvä päästä vertaamaan - mutta eikö sadan vuoden aikana käännöstyötä olisi voitu tehdä nimenomaan näiden asiakirjojen kohdalla, voisivat löytyä vaikkapa englanniksi, jotta eurooppalaiset oikeustieteilijät pääsisivät myös tutkimaan Nordenin salaseuraa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Epäilemättä lainluvussa ruotsista on tehty niin keskeinen kieli, että nimenomaan juristien on vaikea myöntää, ettei pakollinen ruotsi olekaan se tärkein asia - edes laissa.
Näin toimii "tasa-arvo" Suomessa:
1. Ruotsinkielinen voi hakea suomenkieliseen yliopistoon joutumatta suomen kielen kokeeseen. Suomenkielinen *) sen sijaan joutuu aina erilliseen ruotsin kielen kielikokeeseen hakiessaan ruotsinkieliseen yliopistoon. (* suomenkielisestä lukiosta kirjoittaneet)
2. Ruotsissa, ulkomailla siis, suomenkielinen pääsee opiskelemaan yliopistoon pelkällä ylioppilastodistuksella ilman erillistä ruotsin kielen kielikoetta, mutta ei kotimaassaan Suomessa, ruotsinkieliseen yliopistoon.
3. Ruotsinkielinen voi tehdä lopputyönsä ruotsiksi missä tahansa yliopistossa Suomessa.
4. Suomenkielinen joutuu tekemään lopputyönsä ruotsinkielisessä oppilaitoksessa ml. yliopistot aina ruotsiksi. Suomeksi ei saa tehdä, koska se on kiellettyä.
5. Valtiokalenterissa kaikkien muiden yliopistojen nimet on kahdella kielellä paitsi Åbo Akademi ja Handelshögskolan. Esim. Jyväskylän yliopisto on Jyväskylä universitetet.
Mistä em. tilanne johtuu? Siitä,että Suomessa ei ole yhtään suomenkielistä yliopistoa! Syynä on se, että muut kuin ruotsinkieliset yliopistot ovatkin kaksikielisiä eikä suomenkielisiä:
1. Ruotsinkielinen opiskelija voi vaatia tenttikysymykset ruotsiksi lain mukaan "suomenkielisissä" yliopistoissa. (Abo Akademissa ja Svenska Handelshögskolanissa ei saa vaatia tenttikysymyksiä suomeksi)
2. Ruotsinkielinen opiskelija voi tehdä gradunsa ruotsiksi "suomenkielisissä" yliopistoissa. (Abo Akademissa eikä Svenska Handelshögskolanissa ei saa tehdä gradua suomeksi)
3. Åbo Akademi eikä Svenska Handelshögskolan eivät järjestä pääsykokeita suomeksi.
Ns. suomenkieliset yliopistot joutuvat järjestämään myös ruotsiksi pääsykokeet ainakin niissä oppiaineissa, joissa on ruotsinkielisille omat kiintiöt.
Ruotsinkielisille yliopistoille ei riitä se, että suomenkielisestä lukiosta kirjoittanut lukee ruotsinkieliset kirjat pääsykokeisiin ja vastaa ruotsinkielisiin pääsykokeisiin oikein.
Pääsykokeiden lisäksi järjestetään erilliset ruotsin kielen kokeet. Niiden vaikeusastetta säädellään siten, että suomenkielisistä lukioista kirjoittaneiden määrä pysyy "sopivana".
Samanlainen järjestelmä oli USA:n Syvän Etelän yliopistoissa afroamerikkalaisia varten, jotta heidän määränsä pysyi "sopivana" valkoisiin opiskelijoihin verrattuna
"Samanlainen järjestelmä oli USA:n Syvän Etelän yliopistoissa afroamerikkalaisia varten, jotta heidän määränsä pysyi "sopivana" valkoisiin opiskelijoihin verrattuna "
Kuulostaa pahalta, jos näin on.