EK: Vähemmän ruotsia, enemmän venäjää
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/09/ek_vahemman_ruotsia_enemman_venajaa_1949041.html
Keskustelu Suomen kaksikielisyydestä, pitääkö maan elää sekä suomeksi että ruotsiksi, roihahtaa aika ajoin. Päättyneen kesän aikana aiheeksi ovat nousseet myös kaksikielisyyden kustannukset. Aiheesta keskustelivat Aamu-tv:n haastattelussa koulutusjohtaja Markku Koponen EK:sta ja ohjelmajohtaja Markus Österlund Suomenruotsalaisilta kansankäräjiltä.
Elinkeinoelämän keskusliitto on huolissaan suomalaisten kielitaidon kaventumisesta. Perusopetusta uudistettaessa pitäisi EK:n mukaan kiinnittää huomiota myös muihin kieliin kuin äidinkieleen ja toiseen kotimaiseen.
- Yrityksillä ei ole varaa siihen, että meillä ei tulevaisuudessa ole kasvavien markkinoiden eli Venäjän, Aasian ja latinalaisen Amerikan alueiden kielten osaajia, sanoo Aamu-tv:ssa vieraillut EK:n koulutusjohtaja Markku Koponen.
Koposen mukaan pakollinen ruotsin kielen opiskelu on johtanut tilanteeseen, jossa muiden kielten opiskelu on englantia lukuunottamatta vähentynyt. Suomenruotsalaisten kansankäräjien ohjelmajohtaja näkee asian toisin.
- Ruotsi ei ole syy siihen, että muiden kielten opiskelu on vähentynyt. Kun 1990-luvulla ruotsista leikattiin tunteja, sen olisi pitänyt tarkoittaa muiden kielten opiskelun lisääntymistä, mutta niin ei käynyt. Esimerkiksi saksan lukeminen on romahtanut 2000-luvulla. Uskon, että kielten suosio laskee, koska ylioppilastutkinnossa on enää pakollinen vain äidinkieli, pohtii Markus Österlund
Kaksikielisyydelle ei voi laittaa hintalappua
EK:n mukaan on mahdotonta ottaa kantaa siihen, maksaako kaksikielisyys Suomelle liikaa. Yrityselämän kannalta pääasia on se, ettei työntekijöitä jouduta aikuisiällä kouluttamaan kieliin, joita olisi voinut opiskella koulussa.
- Keskustelua ruotsin kielen asemasta käydään varmasti osaksi kustannusten takia, Koponen sanoo.
Kansankäräjien ohjelmajohtaja muistuttaa, että kustannusten lisäksi pitää laskea myös hyödyt. Tärkeintä ovat kuitenkin palvelut.
- Isäni on Tammisaaresta kotoisin eikä puhu sanaakaan suomea. Viimeksi kun hän meni lääkäriin piti ottaa tulkki mukaan ja sekin maksaa. En tiedä kuka kustannukset maksoi mutta tärkeintä on, että isä ymmärsi mitä lääkäri sanoi. Toisaalta on tietenkin tärkeää, että esimerkiksi Närpiössä, missä puhutaan paljon ruotsia, palvellaan myös suomeksi.
YLE Uutiset
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/09/ek_vahemman_ruotsia_enemman_venajaa_1949041.html
Keskustelu Suomen kaksikielisyydestä, pitääkö maan elää sekä suomeksi että ruotsiksi, roihahtaa aika ajoin. Päättyneen kesän aikana aiheeksi ovat nousseet myös kaksikielisyyden kustannukset. Aiheesta keskustelivat Aamu-tv:n haastattelussa koulutusjohtaja Markku Koponen EK:sta ja ohjelmajohtaja Markus Österlund Suomenruotsalaisilta kansankäräjiltä.
Elinkeinoelämän keskusliitto on huolissaan suomalaisten kielitaidon kaventumisesta. Perusopetusta uudistettaessa pitäisi EK:n mukaan kiinnittää huomiota myös muihin kieliin kuin äidinkieleen ja toiseen kotimaiseen.
- Yrityksillä ei ole varaa siihen, että meillä ei tulevaisuudessa ole kasvavien markkinoiden eli Venäjän, Aasian ja latinalaisen Amerikan alueiden kielten osaajia, sanoo Aamu-tv:ssa vieraillut EK:n koulutusjohtaja Markku Koponen.
Koposen mukaan pakollinen ruotsin kielen opiskelu on johtanut tilanteeseen, jossa muiden kielten opiskelu on englantia lukuunottamatta vähentynyt. Suomenruotsalaisten kansankäräjien ohjelmajohtaja näkee asian toisin.
- Ruotsi ei ole syy siihen, että muiden kielten opiskelu on vähentynyt. Kun 1990-luvulla ruotsista leikattiin tunteja, sen olisi pitänyt tarkoittaa muiden kielten opiskelun lisääntymistä, mutta niin ei käynyt. Esimerkiksi saksan lukeminen on romahtanut 2000-luvulla. Uskon, että kielten suosio laskee, koska ylioppilastutkinnossa on enää pakollinen vain äidinkieli, pohtii Markus Österlund
Kaksikielisyydelle ei voi laittaa hintalappua
EK:n mukaan on mahdotonta ottaa kantaa siihen, maksaako kaksikielisyys Suomelle liikaa. Yrityselämän kannalta pääasia on se, ettei työntekijöitä jouduta aikuisiällä kouluttamaan kieliin, joita olisi voinut opiskella koulussa.
- Keskustelua ruotsin kielen asemasta käydään varmasti osaksi kustannusten takia, Koponen sanoo.
Kansankäräjien ohjelmajohtaja muistuttaa, että kustannusten lisäksi pitää laskea myös hyödyt. Tärkeintä ovat kuitenkin palvelut.
- Isäni on Tammisaaresta kotoisin eikä puhu sanaakaan suomea. Viimeksi kun hän meni lääkäriin piti ottaa tulkki mukaan ja sekin maksaa. En tiedä kuka kustannukset maksoi mutta tärkeintä on, että isä ymmärsi mitä lääkäri sanoi. Toisaalta on tietenkin tärkeää, että esimerkiksi Närpiössä, missä puhutaan paljon ruotsia, palvellaan myös suomeksi.
YLE Uutiset
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Isäni on Tammisaaresta kotoisin eikä puhu sanaakaan suomea. Viimeksi kun hän meni lääkäriin piti ottaa tulkki mukaan ja sekin maksaa."
Samaan hengenvetoon tuo jätkä ilmoitti, että kaikkien suomalaisten pitää opiskella ruotsia, jotta palvelut saadaan ruotsinkielisille turvattua jatkossakin. Eihän tuo nyt nähtävästikään toimi, kun tulkkia käytetään silti eli tuplasti pitää maksaa, että hurrit saa palvelujaan..pakkoruotsitetaan kansa ja kuitenkin käytetään tulkkia.
EK ei nyt ota kantaa perustuslakiin tai kaksikielisyyteen, mutta on se taatusti parempi asiantuntija kielitarpeen arvioinnissa kuin ruotsin kielen lobbari, joka ei edes isäänsä halua auttaa, vaan laittaa menemään tulkin kanssa lääkäriin. Itse olen työesteistä huolimatta vienyt sairaan äitini aamuyöstä ensiapuun, kun ambulanssimiehistö ei katsonut aiheelliseksi tulla.