Onkohan eroa uskonnollisuudella ja sillä puoltaako vai vastustaako pakkoruotsia.
Minusta voi olla niin että uskonnolliset ovat enemmän pakkoruotsin kannalla kuin ateistit (tämä on siis mutu). Perustelut:
1) Luterilaisuus on alunperin tuotu suomeen ruotsista väkivallalla ja alistamisella, myös kieli
oli ruotsi. MM. lestadiolaisuuden perustaja oli vittumaisen näköinen ruotsalaispappi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Larslevilaestadius.jpg
2) Pakkoruotsille ei ole järkiperusteita vaan perusteet ovat samankaltaisia uskonnollisten argumenttien kanssa (perinne, laissa lukee, jne..). Ja koska ateistit ovat loogisia (poislukien ruotsinkieliset humanistit), niin
ateisteissa saattaa tästä syystä olla enemmän vastustusta epäloogiseen pakkoon.
Minusta voi olla niin että uskonnolliset ovat enemmän pakkoruotsin kannalla kuin ateistit (tämä on siis mutu). Perustelut:
1) Luterilaisuus on alunperin tuotu suomeen ruotsista väkivallalla ja alistamisella, myös kieli
oli ruotsi. MM. lestadiolaisuuden perustaja oli vittumaisen näköinen ruotsalaispappi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Larslevilaestadius.jpg
2) Pakkoruotsille ei ole järkiperusteita vaan perusteet ovat samankaltaisia uskonnollisten argumenttien kanssa (perinne, laissa lukee, jne..). Ja koska ateistit ovat loogisia (poislukien ruotsinkieliset humanistit), niin
ateisteissa saattaa tästä syystä olla enemmän vastustusta epäloogiseen pakkoon.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Omasta kokemuksesta olen saanut sen kuvan että uskonnollisuus korreloi pakkoruotsin kanssa ainakin mitä tulee iäkkäämpiin ihmisiin. Koko suomen tilanteesta nyt on vaikea sanoa, nuoremmat suomenruotsalaiset eivät ole välttämättä muuta väestöä uskonnollisempia.
Keski-ikäisistä suomenruotsalaisista en ole tähän asti saanut kovin hyvää kuvaa. Tuntuvat kohtelevan vähättelevästi heti kun kerrot ettet puhu ruotsia ja usko jumalaan :)
Uskonnollinen ei tarkoita sydämmen uskovaa, vaan uskonnollinen on ns. tapauskovainen, joka menee jä käyttäytyy kuin olisi saanut Jumalalta uskon lahjaksi, vaikka sitä ei hänellä oikeasti olisikaan.
Ruotsinkieli on jokaisen oma asia miten suhtautuu, en uskovaisena kannata mitään pakkoruotsia, koska se ei ole tärkeää suomessa, englannillakin pystyisi ruotsalaisten kanssa hyvin keskustelemaan.
Jos tämän pallon jokainen ihminen opettelisi oman äidinkielensä lisäksi yhden yleiskielen, vaikkapa englannin, niin säästyisi aivan järjettömän paljon aikaa resursseja johonkin hyödyllisempään.
Tulevat sukupolvet saisivat sitten keskenään päättää halutaanko maakohtaiset äidinkielet pitää kulttuurisena rikkautena ja kansallisidentiteettiä vahvistavana tekinjänä vai voisiko niistäkin jo luopua.
Mielestäni kieli kuin kieli on sitä varten, että voidaan kommunikoida keskenään. Ruotsin kielen opettelu on lähestulkoon turhaa, koska suurinosa ruotsia osaavista osaa jo englantia. Joku vauva ei ehkä vielä sitä osaa tai joku mummu ei sitä ehkä ole opetellut, mutta tulevaisuuden mummot sen jo hanskaavat.
Mun sentit asiasta.
ateistisissa ruotsinkielisissä on homoja tutkimusteni mukaan lähes 85,joka on aivan huima luku.
Tuo on paljon mahdollista koska ruotsinkielisistä uskovaisista sama luku lähenee 87.
Minusta tuo ei ole huima luku sillä ruotsinkielisistä on vanhojen kaskujen mukaan kaikki
miespuoliset hinttejä.
mutta ei minulle mitään pakkopullaa ollut. Aika selkeä kieli, vaikka käytön puutteessa taito onkin ruostunut. Ennemmin ruotsi kuin saksa ja venäjä, jotka ainakin minun korviini kuulostavat kamalilta.
Kannatan mallia, jossa koulu saa resurssiensa mukaan ilmoittaa mitä vieraita kieliä koulussa opetetaan ja jokaisen on valittava näistä kolme. Esim: Ruotsi, Englanti, Venäjä, Kiina, Espanja, Portugali ja Ranska. Kaikki kielet aloitettaisiin heti ekalta luokalta. Peruskolun kieltenopetus on täysin tehotonta. Ihmisten pitää oppia käyttämään vieraita kieliä. Sen oppii lukemalla, kirjoittamalla, keskustelemalla ja kuuntelemalla. Ei pänttäämällä jotain helvetin kielioppisääntöjä ja opettemalla sanalistoja, jotka unohtuvat kuulustelun jälkeen kahdessa tunnissa.
En kannata "toista kotimaista kieltä" koska se ei ole sellainen. Jos ei suomeruotsalainen kansanosa olisi niin varakasta ja hyviä lobbareita ja loput kansanedustajat saatanan vellihousuja, ei mitään "toista kotimaista" olisi edes olemassa.
Itse puhun sujuvasti englantia, aikasta hyvin suomenruotsia ja auttavasti ranskaa ja sen verran italiaa, että voi välillä Savonarolalle vittuilla. Haluaisin osata kunnolla italiaa, japania, eestiä ja venättä.
Kouluissa on oltava valinnan varaa vähintään 6 eri kielestä jos 3 on valittava.
Muuten se menee siihen että tarjotaan vain 3 kieltä englanti, ruotsi, joku muu kieli eli saksa
Tai sitten tarjonnassa on englanti, ruotsi, saksa ja 4 vaihtoehto on jokin todella hankala
kuten venäjä, kreikka, kiina, japani, farsi (tai muu kieli jossa on merkistönä huomattavasti latinalaista
aakkostoa säälittävämpi tekele) olisi varmaa että kun valintoja ei tule ei tule ryhmiä ja taas
kaikille pakkoruotsi vapaaehtoisesti
Silloin se on edelleen pakkoruotsia josta on suomalaisille marginaalikielenä päästävä eroon.
Mutta nyt tämä keskustelu ajautuu ulos alkuperäisestä aiheesta eli suhtautuvatko uskovaiset
ja ateistit eri tavalla pakkoruotsiin. Ei siis ollut tarkoitus keskutella itse pakkoruotsista näin paljon.
Nih, juu menee sivuraiteelle, mutta ei voi vaatia kaikkia pikkukouluja tarjoamaan hirveää kielivalikoimaa. Meillä lapsosilla esimerkiksi on koulussa niin, että kaikki lukevat englantia, saksaa ja ruotsia ja tarjolla on myös espanja tai ranska, lähinnä saksan tilalle, mutta kurssit eivät aina toteudu jokaiselle luokalle. Koulu on sitten hiukan kusessa, kun pitää kumminkin tarjota esim espanjaa sitten esim koko ylä-asteen ajan sen seiskalla aloittaneille, vaikka seuraava vuosiluokka valitsisikin ranskan. Onneksi ranskan, ruotsin ja saksan sekä espanjan opetus hoituu kahden ihmisen voimin niin, että kumpikin pystyy opettamaan kahta ja toinen vielä kolmattakin kieltä.
Olen sitä mieltä, että ruotsin pitäisi olla kieli muiden joukossa, jolloin se valittaisiin tai jätettäisiin valitsematta. Itse ehkä olisin ottanut ruotsin vapaaehtoisesti, koska se on helppo kieli, josta saa helposti hyvän numeron
Talouselämän kannalta tärkeimmät kielet ovat tällä hetkellä: Englanti, venäjä, kiina ja portugali.
Saksan kieli on jäämässä yhä enemmän tekniseksi sanastoksi. Portugalin kieli sinänsä ei vielä ole noussut tietoisuuteen muuten kuin isojen suomalaiste firmojen keskuudessa. Eräät firmat ovat sijoittaneet jo melkoisesti Brasiliaan ja luonnollisesti toivovat työtekijöiltä portugalin kielen osaamista.
Kumma kyllä, espanjan kielen merkitystä talouselämä ei pitänyt niin tärkeänä, vaikka Etelä-Amerikkaan ollaan sijoitettu melkoisesti noin ylipäätään.
Olen ollut pakkoruotsia vastaan paljon aikaisemmin kuin menetin jumaluskoni. Pakkoruotsin oppimäärä on suoritettu, mutta minulle se on hukkaan heitettyä aikaa ja vaivaa. Voisi aivan hyvin olla vapaaehtoinen kieli, jolloin ne lukee ketä kiinnostaa.
Samalla kannalla, todellakin!
pakkovenäjä olisi huomattavasti parempi ratkaisu. tyhmää opetella kieli jota ei kukaan ymmärrä vittu missään. me puhutaan jo yhtä sellaista kieltä ja vieläpä monella eri murteella. rysssiä sentään riittää joka maailman kolkalle, joten olisi paljon hyödyllisempää osata selostaa niiden kanssa.
hihhuloinnin vastustamiselle en näe yhdistävää tekijää.
3) uskovaisuus korreloi nationalismin kanssa joka on vastaan väitettäsi
4) uskovaisuus korreloi auktoriteetti uskon kanssa joka on väitteesi puolesta
nämä sinun mutusi ovat aivan perseestä revittyjä! ateistit muka tieteellisiä anna mun kaikki kestää
Jos sinun älykkyysosamääräsi ei olisi alle 30, niin olisit saattanut ehkä myös perustella
miksi aavisteluni ovat niinkin pielessä että pitää käyttää alatyylisiä ilmaisuja. Mutu ei ole tieteellistä,
mutta kysehän oli kysymyksen asettelusta mitä et tietenkään ymmärtänyt johtuen geeneistäsi
jotka luultavasti ovat osin afrikkalaistaustaista.
Että näen ruotsin kielen opiskelun ajanhukkana.
Nekin tunnit voisi sijoittaa johonkin hyödyllisempään kieleen.