-Keskustelua käytiin USKOSTA. Tässä eräs kommentti:
>>Näkisin, että kyse on "aikuisen ja lapsen uskon ristiriidasta".
Katsos, kun "lapsen usko" on sitä että uskotaan sokeasti johonkin yliluonnolliseen olentoon, mikä on juuri "hokkuspokkus" luonut kaiken tyhjästä hyvyyttään kuin joulupukki ikään. Ja tähän versioon kuuluu mitä kummallisimmat uskomukset.
"Aikuisen usko" taas on sitä, että tajutaan ettei mitään yliluonnollista oikeasti ole olemassa ja tapahtumilla on syynsä. Aikuisen usko käsittelee asioita kuten: mikä on oikea tapa elää, oikeita ja vääriä tekoja, avioliittoasioita, perhesuhteita, kuolemista jne.
Onhan asioilla tieteellisetkin puolensa, jos ruvetaan tosissaan etsimään syitä maailman synnylle yms, mutta uskonto ja tiede on eri asioita. >>
Tähän olisi voinut yhtä hyvin voinut otsikoksi laittaa "Psalmin sanoin", koska vastasin yllä olevaan kommenttiin seuraavalla tavalla:
-Mistä sinä olet tuollaisen käsitteen löytänyt, kuin tuo "aikuisen usko"? Ei sellaista ole ainakaan Raamatussa. Usko Jumalaan ei koskaan pidäkään olla muuta kuin samanalaista riippuvuussuhdetta Jumalasta, kuin on pienellä tai nuorella lapsella vanhemmistaan, ennen kuin hän pystyy pärjäämään omillaan.
(Lisäisin tuohon vielä, että raamatussa tai muutenkaan, ei kai missään oikeastaan puhuta, että meistä tulisi suhteessamme Jumalaan, tässä ajassa "aikuisen kaltaisia", siis aikuisia. Ei, vaan saamme aina olla riippuvaisia Taivaallisesta Isästämme -lapsen lailla...!)
Tuo määritelmä mitä sinä tuossa selität, sopii paremmin siihen, mistä raamatussa käytetään nimitystä järkeisoppi. Se ei ole mitään "aikuisten uskoa", vaan sellaista järkeilyä joka estää aikuista ihmistä kääntymään Jumalan puoleen, edes vaikeassa elämäntilanteessa, apua saadakseen. Se saa ihmisen viimeiseen asti sinnittelemään, että eikö nyt vielä löytyisi joku ihmisen taitoon ja järkeilyyn perustuva keino selvitä tukalasta tilanteesta. Kuitenkin Jumala sanassaan lupaa auttaa ihmistä:
Psalmi 50:15. " ...avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua."
16. Mutta jumalattomalle Jumala sanoo: "Mikä sinä olet puhumaan minun käskyistäni ja ottamaan minun liittoni suuhusi?
-Laitoin vielä tuon toisenkin jakeen tuohon, kun siinäkin on niin hyvä viesti. Ja huom! Jumalan auttamisen ehtona on VAIN TUO, "ja sinun pitää kunnioittaman minua". Ts. Jumala näkee jo edeltäkäsin, aiotko sinä kunnioittaa Häntä, jos Hän sinua auttaa vai et... Jumalaa ei kukaan pysty huijaamaan, ei edes saatana, joka kuitenkin on "tuhanten juonten mestari".
>>Näkisin, että kyse on "aikuisen ja lapsen uskon ristiriidasta".
Katsos, kun "lapsen usko" on sitä että uskotaan sokeasti johonkin yliluonnolliseen olentoon, mikä on juuri "hokkuspokkus" luonut kaiken tyhjästä hyvyyttään kuin joulupukki ikään. Ja tähän versioon kuuluu mitä kummallisimmat uskomukset.
"Aikuisen usko" taas on sitä, että tajutaan ettei mitään yliluonnollista oikeasti ole olemassa ja tapahtumilla on syynsä. Aikuisen usko käsittelee asioita kuten: mikä on oikea tapa elää, oikeita ja vääriä tekoja, avioliittoasioita, perhesuhteita, kuolemista jne.
Onhan asioilla tieteellisetkin puolensa, jos ruvetaan tosissaan etsimään syitä maailman synnylle yms, mutta uskonto ja tiede on eri asioita. >>
Tähän olisi voinut yhtä hyvin voinut otsikoksi laittaa "Psalmin sanoin", koska vastasin yllä olevaan kommenttiin seuraavalla tavalla:
-Mistä sinä olet tuollaisen käsitteen löytänyt, kuin tuo "aikuisen usko"? Ei sellaista ole ainakaan Raamatussa. Usko Jumalaan ei koskaan pidäkään olla muuta kuin samanalaista riippuvuussuhdetta Jumalasta, kuin on pienellä tai nuorella lapsella vanhemmistaan, ennen kuin hän pystyy pärjäämään omillaan.
(Lisäisin tuohon vielä, että raamatussa tai muutenkaan, ei kai missään oikeastaan puhuta, että meistä tulisi suhteessamme Jumalaan, tässä ajassa "aikuisen kaltaisia", siis aikuisia. Ei, vaan saamme aina olla riippuvaisia Taivaallisesta Isästämme -lapsen lailla...!)
Tuo määritelmä mitä sinä tuossa selität, sopii paremmin siihen, mistä raamatussa käytetään nimitystä järkeisoppi. Se ei ole mitään "aikuisten uskoa", vaan sellaista järkeilyä joka estää aikuista ihmistä kääntymään Jumalan puoleen, edes vaikeassa elämäntilanteessa, apua saadakseen. Se saa ihmisen viimeiseen asti sinnittelemään, että eikö nyt vielä löytyisi joku ihmisen taitoon ja järkeilyyn perustuva keino selvitä tukalasta tilanteesta. Kuitenkin Jumala sanassaan lupaa auttaa ihmistä:
Psalmi 50:15. " ...avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua."
16. Mutta jumalattomalle Jumala sanoo: "Mikä sinä olet puhumaan minun käskyistäni ja ottamaan minun liittoni suuhusi?
-Laitoin vielä tuon toisenkin jakeen tuohon, kun siinäkin on niin hyvä viesti. Ja huom! Jumalan auttamisen ehtona on VAIN TUO, "ja sinun pitää kunnioittaman minua". Ts. Jumala näkee jo edeltäkäsin, aiotko sinä kunnioittaa Häntä, jos Hän sinua auttaa vai et... Jumalaa ei kukaan pysty huijaamaan, ei edes saatana, joka kuitenkin on "tuhanten juonten mestari".
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.