Hesarissa s. C 2. Katja Boxberg: "Ruotsin opiskelu ei ole mistään pois, vaan senkin ...... opiskelu edistää toisten vieraiden kielten oppimista". Miksi siis saksalaiset, italialaiset tai ranskalaiset eivät opiskele ensin ruotsia oppiakseen muita kieliä? Kysypä pakkoruotsin tunnille menevältä lukiolaiselta, onko pakkoruotsin lukuisat tunnit pois jonkin toisen kielen opiskelusta. Heidän kouluaikansa ovat päivittäin 7-8 tunnin mittaisia ja iltatyöt päälle. Jos lukee pitkän matematiikan ja "pitkän" fysiikan, kemian, biologian yms yms, on pakkoruotsin jokainen tunti 1:1 pois valinnaisen tärkeän kielen opiskelusta eli yksi meille tärkeimmistä kielistä jää oppimatta Piste Pakkoruotsi on rikos lastemme tulevaisuutta ajatellen.
Mielipide tänään
huuhaaruotsi
6110
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
näkee, että kyseessä voi olla hurri tai hurrin kanssa naimisiin mennyt naivi "koulutyttö", jolla ei ole mitään
omia mielipiteitä asioiden suhteen ja jonka hänen kumppaninsa on todennäköisesti ympäripuhunut
propagoimaan pakkoruotsin puolesta.
kertoo kertojastaan tässä tapauksessa valitettavan paljon. Siis hänen kannaltaan valitettavan paljon.
Lapset eivät osaa käyttäytyä. Kun opettaja selitti nassikoille, että opittuaan ruotsia nämä voivat oppia myös saksaa, 10-vuotias kiltti oppilas viittasi, ja totesi, että täytyy olla käytännöllisempiäkin tapoja oppia saksaa. Juttu herätti suurta riemua opettajainhuoneessa (näin kerrottiin pojan vanhemmille). - Nämä ruotsinkielen besserwisserit puhuvat yhä läpiä päähänsä, ja pienet lapsetkin sen huomaavat, eivätkä naaras-tai koiraspuoliset kukkahattutädit ole mitään oppineet.
Olisipa kiva kuulla puolueettoman kasvastustieteen ammattilaisen näkemys siitä, onko jonkin kielen opiskelu toisen kielen opiskelusta pois. Ja että edistääkö kielen X opiskelu kielen Y opiskelua, vai saataisiinko parempia tuloksia, jos X:n tilallakin luettaisiin Y:tä.
Näitä Boxbergin kaltaisia mielipiteitä heitellään ilmaan silloin tällöin, mutta perustelut ja todisteet pääsääntöisesti puuttuvat.
Omasta kokemuksestani voin todeta, että parhaan avun vieraiden kielten opiskeluun saa, jos osaa suomen kieliopin kunnolla. Verbien tapa- ja aikamuodot, lauseenjäsennyksen ja muun. Kun äidinkielen rakenne ja systematiikka on selvillä ja käsitteistö on tuttua, vieraiden kielten opiskelussa oon monta vaikeutta jo voitettu. Olen kiitollinen opettajilleni, jotka oppikoulun I ja II luokilla opettivat meille nuo asiat.
Olen opiskellut ruotsia, englantia, saksaa, italiaa ja vähän ranskaa. Latinalaisperäistä sanastoa on niissä kaikissa, ruotsissa kenties vähiten. Englannin kielen preopositiot ja idiomit ovat vaikeita, jos aikoo todella osata kieltä, saksan lauserakenne on tavattoman raskas johtuen osittain aivan omaa lajiaan olevasta sanajärjestyksestä, italian verbimuotojen yhteensovittaminen on vaativaa palapeliä ja ruotsin vaikeutena on suomenruotsin ja lahden takan puhuttavan ruotsin väliset ääntämiserot. - Koska minulla on kaikista näistä kielistä ranskaa lukuunottamatta vähintään B 1-luokkaa olevat todistukset (tasoa virkamiesruotsi) voin vakuuttaa että RUOTSIN KIELESTÄ EI OLE APUA OPISKELTAESSA MUITA KIELIÄ.
"parhaan avun vieraiden kielten opiskeluun saa, jos osaa suomen kieliopin kunnolla."
Jotkut täysin suomenkieliset vanhemmat pakottavat muksunsa ruotsinkieliseen kouluun paremman elämän toivossa. Opetetaanko näille lapsille suomea äidinkielenä?