Välttelen ystävän seuraa

Minulla on yksi hyvä ystävä joka asuu melkein naapurissa. Me ollaan tunnettu jo vuosia ja koettu kaikenlaista yhdessä. Ennen meillä oli samat moraalit, olimme vahvasti päihteitä vastaan ja uskoimme Jumalaan. Nykyään olen vielä samalla kantilla, mutta ystäväni on ottanut erilaisen suunnan. Hän otti viime juhannuksena ensimmäistä kertaa kunnon kännit. Se oli minulle kova pala purtavaksi, koska en olisi uskonut ystävältäni sellaista käytöstä. Hän huomauttelee myös usein minun moraaleistani tai tavoistani, otan kuulemma uskonasiat liian vakavasti. Nykyään minua ei huvita enää hengata ystäväni kanssa niin paljoa, kuin hän haluaisi hengata minun kanssani. Minulla on paljon muita ystäviä, käyn kuorossa ja harrastan nuorteniltoja. Luulen, että meidän välit on väistämättä huononemassa, ja koen huonoa omatuntoa sen takia, etten jaksa nähdä ystävääni.