Kirkon tuhannen taalan paikka

Tässä loistava ehdotus Välihuomion kirjoittajalta. Ikävä kyllä se ei tule toteutumaan, koska kirkko rakastaa omaisuuttaan ja eurojaan paljon enemmän kuin ihmistä.

"VÄLIHUOMIO Hs 4.9.2010
Kirkko voisi maksaa kirkonpolttajan velat
Mikko-Pekka Heikkinen [email protected] Kirjoittaja on HS:n toimittaja.

Keskiviikkona saatiin uutta tietoa väärien tekojen hinnasta. Vuosien käräjöinnin ja odottelun jälkeen selvisi, mikä on Suomen maassa käypä rangaistus keskiaikaisen kirkon katon polttamisesta: kuusi ja puoli vuotta vankeutta ja noin 4,3 miljoonan euron korvaus.

Taakan sai niskoilleen parikymppinen askolalaismies, joka pöljyyksissään sytytti Porvoon kirkon päällimmäiset rakenteet toukokuussa 2006.

Linnatuomionsa mies on jo istunut, mutta elinkautinen vastaa alkaa. Korvaussumma on nyt lainvoimainen. Järisyttävä rahamäärä kasvaa korkoa satojatuhansia euroja vuodessa.

Tuomittu ei tule ikinä pääsemään velasta.

Rahoja perää vakuutusyhtiö If, joka maksoi Porvoon seurakunnalle noin 4,3 miljoonaa euroa vakuutuskorvauksena kirkon korjaamiseen. Käräjillä mies ehdotti turhaan summan leikkaamista kymmenesosaan.

Seurakunta ei vaatinut kirkonpolttajalta euroakaan, päinvastoin: ". . .tunnen lämmintä sympatiaa tätä tuomittua kohtaan ja toivoisin, että hänelle tulisi korvauksesta jonkinlainen kohtuullistaminen", sanoi Porvoon suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Heikki Hakamies HS:lle viime vuonna.

Sympatia onkin kirkon ominta alaa. Uskontolaitos on viimeisiä myötätunnon linnakkeita tässä kylmässä maailmassa, jota pyörittää poliitikkojen ja suuryritysten epäpyhä allianssi. Kirkolla on kuitenkin uskottavuusongelma. Sympatiaa heruu nihkeästi esimerkiksi homoille.

Mutta nytpä tuli tilaisuus kiillottaa kilpeä ja näyttää, kuinka tosissaan anteeksiantobisneksessä ollaan.

Evankelis-luterilainen kirkko voisi miljardiomaisuutensa turvin maksaa vakuutusyhtiön vaatiman summan ja vapauttaa kirkonpolttajan veloista."
22236
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 22

Vanhimmat

Näin Jeesus tekisi.

Äänestä
  • Se ei paljon lohduta tässä tilanteessa. Mielikuvituskaverin tekemiset ovat aina hyviä mutta kovin kaukana todellisuudesta.
    Uskonnot ovat yhä vallanvälineitä ja niiden tarkoitus on mammonan kerääminen koukkuun jääneiltä ihmisiltä.

    Äänestä

  • beenthere kirjoitti:

    Se ei paljon lohduta tässä tilanteessa. Mielikuvituskaverin tekemiset ovat aina hyviä mutta kovin kaukana todellisuudesta.
    Uskonnot ovat yhä vallanvälineitä ja niiden tarkoitus on mammonan kerääminen koukkuun jääneiltä ihmisiltä.

    Tarkoitin heittoni kirkon suuntaan . Älä ota näppylöitä , en tarkoittanut ärsyttää sinua.

    Äänestä

Se anteeksianto kuuluu vaan puheisiin, ei tekoihin.

Äänestä

ensin atet kovaan ääneen vaativat tuomioiden koventamista ja sitten kun tuhotyö kohdistuu kirkkoon niin tuomoilla ei olekkaan niin väliä.
Huomaatko kuinka kaksinaismoralistinen olet,kuinka kiero ja katkera,pahuudellasi ei ole mitään rajaa.
Teoista täytyy pitää kantaa vastuuta,oilisi miettininyt ateistipoika paremmin mihin ryhtyy.

Äänestä
  • En muista missään kirjoittaneeni tai puhuneeni tuomion koventamisista tai muustakaan sellaisesta. Taidat vain olla sellainen perusvihainen Jumalan lapsi?

    Äänestä

  • beenthere kirjoitti:

    En muista missään kirjoittaneeni tai puhuneeni tuomion koventamisista tai muustakaan sellaisesta. Taidat vain olla sellainen perusvihainen Jumalan lapsi?

    ei tuomion.

    Äänestä

  • +9589+4 kirjoitti:

    ei tuomion.

    En ole puuttunut noihinkaan missään. Miksi syytät minua sellaisesta mitä en ole tehnyt?

    Äänestä

  • beenthere kirjoitti:

    En ole puuttunut noihinkaan missään. Miksi syytät minua sellaisesta mitä en ole tehnyt?

    jotkut täällä ovat puhuneet että lapsen raiskauksesta saa parhaimmillan ehdonalaista kun kirkon poltosta monta vuotta linnaa ja että raiskauksesta pitäisi saada rankempi tuomio. ehkä yllä oleva hihhuli luulee kaikkien ateistien ajattelevan samalla tavalla

    Äänestä

  • Kerrottiinko jossain vaiheessa jutun uutisoinnissa, että kirkon katon polttaja oli ateisti?

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    jotkut täällä ovat puhuneet että lapsen raiskauksesta saa parhaimmillan ehdonalaista kun kirkon poltosta monta vuotta linnaa ja että raiskauksesta pitäisi saada rankempi tuomio. ehkä yllä oleva hihhuli luulee kaikkien ateistien ajattelevan samalla tavalla

    Mitä se liittyy minun aloitukseeni ja minuun, jos jotkut tekevät niin?
    Olen kyllä sitä mieltä, että tuo tuomio oli täysin kohtuuton tuosta kirkon poltosta. Mutta yhteiskuntamme, kirkkoa myöten, pyörii mammonan ja omaisuuden ympärillä. Sen vuoksi täällä saa uskonnot huijata ja manipuloida ihmisiä rauhassa. Ihmisistä kun ei niin väliä.
    Jos oikeasti yhteiskunta välittäisi ihmisistä, se ei sallisi ihmisten röyhkeää hyväksikäyttöä uskontojen nimissä.

    Äänestä

  • Mielestäsi siis kirkon polttamisesta on oikein ja kohtuullista saada paljon rankempi rangaistus kuin murhasta?

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    jotkut täällä ovat puhuneet että lapsen raiskauksesta saa parhaimmillan ehdonalaista kun kirkon poltosta monta vuotta linnaa ja että raiskauksesta pitäisi saada rankempi tuomio. ehkä yllä oleva hihhuli luulee kaikkien ateistien ajattelevan samalla tavalla

    lapsen raiskauksesta pitäisikin saada kova tuomio. Kirkot ovat vain rakennuksia.

    Äänestä

  • Huh! Onneksi kutsut tässä toista kirjoittajaa "vitun pelleksi" etkä esim. hulluksi, koska Jeesus sanoo, että se, joka sanoo veljelleen "Sinä hullu" on ansainnut helvetin tulen. (Matt. 5:22.) Jeesus ei onneksi sanonut mitään siitä, joka kutsuu toista ihmistä vitun pelleksi!

    Äänestä

  • Kössönöm kirjoitti:

    lapsen raiskauksesta pitäisikin saada kova tuomio. Kirkot ovat vain rakennuksia.

    Onko sinulla pedofiilifobia?

    Äänestä

"Olemme jo maksaneet osamme

Heikki Hakamies

Mikko-Pekka Heikkinen katsoi kirjoituksessaan Helsingin Sanomissa (Kotimaa 4. 9.), että kirkolta löytyy ihmisille vain kauniita sanoja ja sympatiaa, mutta teot puuttuvat. Hän oli sitä mieltä, että jos kirkko maksaisi "miljardiomaisuudestaan" Porvoon kirkon polttajan velat (4,3 miljoonaa euroa) vakuutusyhtiölle, se olisi vain oikeus ja kohtuus.

Minulla on ilo kertoa, että Porvoon seurakuntayhtymän puolesta lähdimme näihin talkoisiin mukaan jo runsas vuosi sitten, kun päätimme, ettemme vaadi vahingontekoon syyllistyneeltä euroakaan.

Porvoon kirkkopalon kustannusten loppusumma oli 5,7 miljoonaa euroa. Se, että pääkirkkomme oli vuosia poissa käytöstä, aiheutti lisäksi merkittävää haittaa toiminnallemme. Tämän seurauksena kirkkopalon todelliset kustannukset nousivat vieläkin suuremmiksi. Koko tämän summan, laskutavasta riippuen 1,4–1,7 miljoonaa euroa, otimme siis omalle vastuullemme.

Mikään ei estä jatkamasta tällä jo aloitetulla tiellä. Ehkä joku panee pystyyn kansalaiskeräyksen, johon kuka tahansa voi halutessaan liittyä.

Se, että aina ilmaantuisi jokin ulkopuolinen taho, joka sovittaisi nuoruuden erehdyksemme ja niistä aiheutuneet kohtuuttomatkin seuraukset, on kaunis, mutta kestämätön ajatus.

Miksi muuten syyttävä katse kohdistuu tässäkin vain kirkkoon, eikä esimerkiksi vakuutusyhtiöön? Ja missähän nuo kirkon "miljardit" piileskelevät, kun en itse ole niitä huomannut? Moni seurakunta laatii näinä aikoina selviytymisstrategioita sopeuttaakseen toimintansa talouden heikentyessä – ilmeisesti ne toimivat näin vain tyhmyyttään ja tietämättömyyttään?

Kirkkoon kohdistuu näinä aikoina runsaasti haasteita. Pitäisi vastata ihmisten lisääntyvään henkiseen pahoinvointiin ja hätään. Resurssien vähetessä pitäisi tehdä yhä enemmän. Sitä tehtävää ei helpota puhe, joka perustuu pikemminkin mielikuviin kuin todellisen tilanteen tuntemiseen.

kirkkoherra
Porvoon suomalainen seurakunta"

Näyttää siltä, että kirkkoherran mielestä kohtuuton rahallinen korvaus on aivan oikein tälle nuorelle miehelle ja muillekin nuoruuden hairahduksiin erehtyneille.

Äänestä
  • "Minulla on ilo kertoa, että Porvoon seurakuntayhtymän puolesta lähdimme näihin talkoisiin mukaan jo runsas vuosi sitten, kun päätimme, ettemme vaadi vahingontekoon syyllistyneeltä euroakaan."

    - Hehän saivat vakuutuyhtiöltä rahat??????

    "Porvoon kirkkopalon kustannusten loppusumma oli 5,7 miljoonaa euroa. Se, että pääkirkkomme oli vuosia poissa käytöstä, aiheutti lisäksi merkittävää haittaa toiminnallemme. Tämän seurauksena kirkkopalon todelliset kustannukset nousivat vieläkin suuremmiksi. Koko tämän summan, laskutavasta riippuen 1,4–1,7 miljoonaa euroa, otimme siis omalle vastuullemme."

    - Jos kirkkoa ei käytetty, niin miten se kustannuksia nosti? Jäikö pääsylippulipputuloja saamatta?

    Äänestä

  • Kössönöm kirjoitti:

    "Minulla on ilo kertoa, että Porvoon seurakuntayhtymän puolesta lähdimme näihin talkoisiin mukaan jo runsas vuosi sitten, kun päätimme, ettemme vaadi vahingontekoon syyllistyneeltä euroakaan."

    - Hehän saivat vakuutuyhtiöltä rahat??????

    "Porvoon kirkkopalon kustannusten loppusumma oli 5,7 miljoonaa euroa. Se, että pääkirkkomme oli vuosia poissa käytöstä, aiheutti lisäksi merkittävää haittaa toiminnallemme. Tämän seurauksena kirkkopalon todelliset kustannukset nousivat vieläkin suuremmiksi. Koko tämän summan, laskutavasta riippuen 1,4–1,7 miljoonaa euroa, otimme siis omalle vastuullemme."

    - Jos kirkkoa ei käytetty, niin miten se kustannuksia nosti? Jäikö pääsylippulipputuloja saamatta?

    Viitaisiko joidenkin väliaikaisten tilojen käyttöön? En tiedä. Ihmettelin samaa lukiessani. Eipä muutenkaan ollut millään suurella lähimmäisenrakkaudella kirjoitettu teksti.
    Mukava, kun kirkko aina heittäytyy tällaisissa tilanteissa lähes keppikerjäläiseksi, vaikka kaikki tietvät kirkon valtavan omaisuuden määrän ja varat.

    Äänestä

  • beenthere kirjoitti:

    Viitaisiko joidenkin väliaikaisten tilojen käyttöön? En tiedä. Ihmettelin samaa lukiessani. Eipä muutenkaan ollut millään suurella lähimmäisenrakkaudella kirjoitettu teksti.
    Mukava, kun kirkko aina heittäytyy tällaisissa tilanteissa lähes keppikerjäläiseksi, vaikka kaikki tietvät kirkon valtavan omaisuuden määrän ja varat.

    Luitko viime viikolla erään mielipidekirjoituksen, jossa kyseltiin aikooko kirkko listautua pörssiin miljardiomaisuuksineen, vai alkaako se tekemään jotain hyvää niillä rahoillaan? Joku kirkkoviskaali siihen sitten vastasi ja erittäin vähätellen kertoi kirkon omaisuuksista ja liioitellen kirkon avustustoiminnasta. Joka ei ole kirkon taseita yhtään lukenut saattaisi uskoakin.

    Äänestä

  • Kössönöm kirjoitti:

    Luitko viime viikolla erään mielipidekirjoituksen, jossa kyseltiin aikooko kirkko listautua pörssiin miljardiomaisuuksineen, vai alkaako se tekemään jotain hyvää niillä rahoillaan? Joku kirkkoviskaali siihen sitten vastasi ja erittäin vähätellen kertoi kirkon omaisuuksista ja liioitellen kirkon avustustoiminnasta. Joka ei ole kirkon taseita yhtään lukenut saattaisi uskoakin.

    HS - Mielipide - 29.8.2010 - 1494 merkkiä - 1. painos

    Aikooko kirkko listautua pörssiin?

    Suomen evankelisluterilainen kirkko ilmoittaa verkkosivuillaan www.evl.fi vuoden 2008 tasearvokseen hieman yli kolme miljardia euroa. Vertailun vuoksi vastaavan kokoinen tase löytyy esimerkiksi Rautaruukilta.

    En voi olla ihmettelemättä tällaisessa maailmantaloudellisessa tilanteessa sitä, mihin kirkko panttaa kaikkia noita varojaan - siitäkin huolimatta, että kirkko ja seurakunnat ovat merkittävä työllistäjä. Varat on kuitenkin suurelta osin kerätty kansalaisilta kirkollisveroina. Aikooko kirkko listautua pörssiin vai mihin nuo miljardit on tarkoitettu?

    Kirkko on huolissaan jäsenmääränsä vähenemisestä, kun sen omien oppiensa mukaan pitäisi pikemminkin olla huolissaan vähävaraisista ja heikompiosaisista, koska porvarihallitus ei satsaa heihin aikaa eikä liioin rahaa. Olisiko huono asia, jos kirkko tällaisessa tilanteessa olisi kerrankin rohkea ja realisoisi omistamansa kiinteistöt ja koko valtavan metsäomaisuutensa? Ne varat voisi nyt käyttää huomattavasti luovemmin eli auttamalla ja osallistumalla oikein isolla kädellä.

    Vai pönkittääkö kirkko vauraudellaan kenties omaa horjuvaa uskottavuuttaan? Tämä tie lienee varsin kivinen kuljettavaksi. Huomattavasti uskottavampaa kaikkien lajitovereiden kannalta olisi, jos opettelisi sen mitä julistaa ja myös toimisi sen mukaisesti. "Se minkä teette yhdelle vähimmistä veljistäni, sen te teette minulle."

    JARI RUOTSALAINEN KULTTUURIANTROPOLOGI
    JOENSUU



    HS - Mielipide - 1.9.2010 - 2308 merkkiä - 1. painos

    Kirkon kulttuuriomaisuus on lailla suojattu

    Jari Ruotsalainen pohti (HS Mielipide 29.8.) kirkon suurta tasetta ja esitti, että kirkko realisoisi omaisuuttaan.

    Seurakuntien vajaan kolmen miljardin euron yhteenlaskettu tase on peräisin jo keskiajalta ja sitä seuranneiden vuosisatojen ajoilta. Kirkkorakennusten, kappelien, hautausmaiden, seurakuntatalojen ja muiden kiinteistöjen arvo on noin puolet taseesta.

    Valtaosa seurakuntien kiinteistöistä on sellaisia, että niiden myyminen on lähes mahdotonta. Lisäksi suurin osa kirkon omaisuudesta on rakennussuojelu- ja muinaismuistolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain perusteella suojeltuja. Korjausrakentaminen vaatii erityistä huolellisuutta, jotta kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset, ympäristö ja esineistöt säilyvät jälkipolville. Monien paikkakuntien keskeinen nähtävyys on kaunis kirkko ympäristöineen, kuten esimerkiksi Porvoossa.

    Taseesta noin miljardi euroa on talletuksia ja sijoituksia. Määrä vastaa yhden kalenterivuoden verotuloja. Rahaa kerätään suurten investointien, muun muassa kirkkojen ja hautausmaiden korjauksia varten. Rahavarat auttavat pitämään kirkollisveroprosentin ennallaan heikkoina talousvuosina.

    Seurakunnat omistavat alle prosentin Suomen 23 miljoonasta metsähehtaarista. Valtaosa seurakuntien metsistä kuuluu Itä- ja Pohjois-Suomen vähävaraisille seurakunnille. Metsien pinta-alueissa on mukana myös luonnonsuojelualueilta ja joutomaata.

    Seurakuntien yhteenlaskettuja taseita ja yritysten taseita ei voi verrata toisiinsa. Myös ydintoiminta on täysin erilaista. Toisin kuin yritykset, kirkko käyttää varojaan seurakuntalaisten ja yhteiskunnan hyväksi. Seurakunnat käyttävät voimavaroistaan lähes kolmasosan lapsi- ja nuorisotyöhön ja auttavat vähäosaisia diakoniatyöllä jakamalla muun muassa ruokakasseja. Apua saa kirkkoon kuulumatonkin. Varoja menee myös kansainväliseen diakoniaan.

    Seurakunnissa ylintä päätösvaltaa käyttävät niin toiminta- kuin talouskysymyksissä vaaleilla valitut luottamushenkilöt. Seurakuntavaalit ovat taas marraskuussa. Äänestämällä voi vaikuttaa oman seurakuntansa toiminnan kehittämiseen.

    LEENA RANTANEN KIRKKONEUVOS

    Äänestä

  • beenthere kirjoitti:

    HS - Mielipide - 29.8.2010 - 1494 merkkiä - 1. painos

    Aikooko kirkko listautua pörssiin?

    Suomen evankelisluterilainen kirkko ilmoittaa verkkosivuillaan www.evl.fi vuoden 2008 tasearvokseen hieman yli kolme miljardia euroa. Vertailun vuoksi vastaavan kokoinen tase löytyy esimerkiksi Rautaruukilta.

    En voi olla ihmettelemättä tällaisessa maailmantaloudellisessa tilanteessa sitä, mihin kirkko panttaa kaikkia noita varojaan - siitäkin huolimatta, että kirkko ja seurakunnat ovat merkittävä työllistäjä. Varat on kuitenkin suurelta osin kerätty kansalaisilta kirkollisveroina. Aikooko kirkko listautua pörssiin vai mihin nuo miljardit on tarkoitettu?

    Kirkko on huolissaan jäsenmääränsä vähenemisestä, kun sen omien oppiensa mukaan pitäisi pikemminkin olla huolissaan vähävaraisista ja heikompiosaisista, koska porvarihallitus ei satsaa heihin aikaa eikä liioin rahaa. Olisiko huono asia, jos kirkko tällaisessa tilanteessa olisi kerrankin rohkea ja realisoisi omistamansa kiinteistöt ja koko valtavan metsäomaisuutensa? Ne varat voisi nyt käyttää huomattavasti luovemmin eli auttamalla ja osallistumalla oikein isolla kädellä.

    Vai pönkittääkö kirkko vauraudellaan kenties omaa horjuvaa uskottavuuttaan? Tämä tie lienee varsin kivinen kuljettavaksi. Huomattavasti uskottavampaa kaikkien lajitovereiden kannalta olisi, jos opettelisi sen mitä julistaa ja myös toimisi sen mukaisesti. "Se minkä teette yhdelle vähimmistä veljistäni, sen te teette minulle."

    JARI RUOTSALAINEN KULTTUURIANTROPOLOGI
    JOENSUU



    HS - Mielipide - 1.9.2010 - 2308 merkkiä - 1. painos

    Kirkon kulttuuriomaisuus on lailla suojattu

    Jari Ruotsalainen pohti (HS Mielipide 29.8.) kirkon suurta tasetta ja esitti, että kirkko realisoisi omaisuuttaan.

    Seurakuntien vajaan kolmen miljardin euron yhteenlaskettu tase on peräisin jo keskiajalta ja sitä seuranneiden vuosisatojen ajoilta. Kirkkorakennusten, kappelien, hautausmaiden, seurakuntatalojen ja muiden kiinteistöjen arvo on noin puolet taseesta.

    Valtaosa seurakuntien kiinteistöistä on sellaisia, että niiden myyminen on lähes mahdotonta. Lisäksi suurin osa kirkon omaisuudesta on rakennussuojelu- ja muinaismuistolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain perusteella suojeltuja. Korjausrakentaminen vaatii erityistä huolellisuutta, jotta kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset, ympäristö ja esineistöt säilyvät jälkipolville. Monien paikkakuntien keskeinen nähtävyys on kaunis kirkko ympäristöineen, kuten esimerkiksi Porvoossa.

    Taseesta noin miljardi euroa on talletuksia ja sijoituksia. Määrä vastaa yhden kalenterivuoden verotuloja. Rahaa kerätään suurten investointien, muun muassa kirkkojen ja hautausmaiden korjauksia varten. Rahavarat auttavat pitämään kirkollisveroprosentin ennallaan heikkoina talousvuosina.

    Seurakunnat omistavat alle prosentin Suomen 23 miljoonasta metsähehtaarista. Valtaosa seurakuntien metsistä kuuluu Itä- ja Pohjois-Suomen vähävaraisille seurakunnille. Metsien pinta-alueissa on mukana myös luonnonsuojelualueilta ja joutomaata.

    Seurakuntien yhteenlaskettuja taseita ja yritysten taseita ei voi verrata toisiinsa. Myös ydintoiminta on täysin erilaista. Toisin kuin yritykset, kirkko käyttää varojaan seurakuntalaisten ja yhteiskunnan hyväksi. Seurakunnat käyttävät voimavaroistaan lähes kolmasosan lapsi- ja nuorisotyöhön ja auttavat vähäosaisia diakoniatyöllä jakamalla muun muassa ruokakasseja. Apua saa kirkkoon kuulumatonkin. Varoja menee myös kansainväliseen diakoniaan.

    Seurakunnissa ylintä päätösvaltaa käyttävät niin toiminta- kuin talouskysymyksissä vaaleilla valitut luottamushenkilöt. Seurakuntavaalit ovat taas marraskuussa. Äänestämällä voi vaikuttaa oman seurakuntansa toiminnan kehittämiseen.

    LEENA RANTANEN KIRKKONEUVOS

    Jakaa kauppojen lahjoittamaa ruokaa köyhille, eikä ota edes maksua tuosta ilmaiseksi saamastaan ruuasta. Ole!

    Äänestä

  • beenthere kirjoitti:

    HS - Mielipide - 29.8.2010 - 1494 merkkiä - 1. painos

    Aikooko kirkko listautua pörssiin?

    Suomen evankelisluterilainen kirkko ilmoittaa verkkosivuillaan www.evl.fi vuoden 2008 tasearvokseen hieman yli kolme miljardia euroa. Vertailun vuoksi vastaavan kokoinen tase löytyy esimerkiksi Rautaruukilta.

    En voi olla ihmettelemättä tällaisessa maailmantaloudellisessa tilanteessa sitä, mihin kirkko panttaa kaikkia noita varojaan - siitäkin huolimatta, että kirkko ja seurakunnat ovat merkittävä työllistäjä. Varat on kuitenkin suurelta osin kerätty kansalaisilta kirkollisveroina. Aikooko kirkko listautua pörssiin vai mihin nuo miljardit on tarkoitettu?

    Kirkko on huolissaan jäsenmääränsä vähenemisestä, kun sen omien oppiensa mukaan pitäisi pikemminkin olla huolissaan vähävaraisista ja heikompiosaisista, koska porvarihallitus ei satsaa heihin aikaa eikä liioin rahaa. Olisiko huono asia, jos kirkko tällaisessa tilanteessa olisi kerrankin rohkea ja realisoisi omistamansa kiinteistöt ja koko valtavan metsäomaisuutensa? Ne varat voisi nyt käyttää huomattavasti luovemmin eli auttamalla ja osallistumalla oikein isolla kädellä.

    Vai pönkittääkö kirkko vauraudellaan kenties omaa horjuvaa uskottavuuttaan? Tämä tie lienee varsin kivinen kuljettavaksi. Huomattavasti uskottavampaa kaikkien lajitovereiden kannalta olisi, jos opettelisi sen mitä julistaa ja myös toimisi sen mukaisesti. "Se minkä teette yhdelle vähimmistä veljistäni, sen te teette minulle."

    JARI RUOTSALAINEN KULTTUURIANTROPOLOGI
    JOENSUU



    HS - Mielipide - 1.9.2010 - 2308 merkkiä - 1. painos

    Kirkon kulttuuriomaisuus on lailla suojattu

    Jari Ruotsalainen pohti (HS Mielipide 29.8.) kirkon suurta tasetta ja esitti, että kirkko realisoisi omaisuuttaan.

    Seurakuntien vajaan kolmen miljardin euron yhteenlaskettu tase on peräisin jo keskiajalta ja sitä seuranneiden vuosisatojen ajoilta. Kirkkorakennusten, kappelien, hautausmaiden, seurakuntatalojen ja muiden kiinteistöjen arvo on noin puolet taseesta.

    Valtaosa seurakuntien kiinteistöistä on sellaisia, että niiden myyminen on lähes mahdotonta. Lisäksi suurin osa kirkon omaisuudesta on rakennussuojelu- ja muinaismuistolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain perusteella suojeltuja. Korjausrakentaminen vaatii erityistä huolellisuutta, jotta kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset, ympäristö ja esineistöt säilyvät jälkipolville. Monien paikkakuntien keskeinen nähtävyys on kaunis kirkko ympäristöineen, kuten esimerkiksi Porvoossa.

    Taseesta noin miljardi euroa on talletuksia ja sijoituksia. Määrä vastaa yhden kalenterivuoden verotuloja. Rahaa kerätään suurten investointien, muun muassa kirkkojen ja hautausmaiden korjauksia varten. Rahavarat auttavat pitämään kirkollisveroprosentin ennallaan heikkoina talousvuosina.

    Seurakunnat omistavat alle prosentin Suomen 23 miljoonasta metsähehtaarista. Valtaosa seurakuntien metsistä kuuluu Itä- ja Pohjois-Suomen vähävaraisille seurakunnille. Metsien pinta-alueissa on mukana myös luonnonsuojelualueilta ja joutomaata.

    Seurakuntien yhteenlaskettuja taseita ja yritysten taseita ei voi verrata toisiinsa. Myös ydintoiminta on täysin erilaista. Toisin kuin yritykset, kirkko käyttää varojaan seurakuntalaisten ja yhteiskunnan hyväksi. Seurakunnat käyttävät voimavaroistaan lähes kolmasosan lapsi- ja nuorisotyöhön ja auttavat vähäosaisia diakoniatyöllä jakamalla muun muassa ruokakasseja. Apua saa kirkkoon kuulumatonkin. Varoja menee myös kansainväliseen diakoniaan.

    Seurakunnissa ylintä päätösvaltaa käyttävät niin toiminta- kuin talouskysymyksissä vaaleilla valitut luottamushenkilöt. Seurakuntavaalit ovat taas marraskuussa. Äänestämällä voi vaikuttaa oman seurakuntansa toiminnan kehittämiseen.

    LEENA RANTANEN KIRKKONEUVOS

    Aikamoista vähättelyä kirkkoneuvokselta. Hän unohti mainita kirkon kiinteistötuotot ja gryndertoiminnan.

    Jokseenkin älytöntä vetää ruokakassien jakelua tuohon, koska eihän kirkko siihen omia varojaan käytä. Kansainväliseen toimintaan kirkko saa avustusta opetusministeriöltä, joka sekin kirkkoneuvokselta unohtui mainita.

    "Seurakuntien vajaan kolmen miljardin euron yhteenlaskettu tase on peräisin jo keskiajalta ja sitä seuranneiden vuosisatojen ajoilta."

    - Tuo varmaan pitää paikkansa. Kenen maita kirkko sitten keskiajalla ryöstikin, niin siitä osaavat historioitsijat paremmin kertoa.

    "Toisin kuin yritykset, kirkko käyttää varojaan seurakuntalaisten ja yhteiskunnan hyväksi."

    - Puuaaahaah. Kirkko saa yhteiskunnalta rahaa monien eri kanavien kautta. Ja Nokia on kai kaikkein suurin kirkon tukija yhteisöveron muodossa.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


beenthere kirjoitti:

Tässä loistava ehdotus Välihuomion kirjoittajalta. Ikävä kyllä se ei tule toteutumaan, koska kirkko rakastaa omaisuuttaan ja eurojaan paljon enemmän kuin ihmistä.

"VÄLIHUOMIO Hs 4.9.2010
Kirkko voisi maksaa kirkonpolttajan velat
Mikko-Pekka Heikkinen [email protected] Kirjoittaja on HS:n toimittaja.

Keskiviikkona saatiin uutta tietoa väärien tekojen hinnasta. Vuosien käräjöinnin ja odottelun jälkeen selvisi, mikä on Suomen maassa käypä rangaistus keskiaikaisen kirkon katon polttamisesta: kuusi ja puoli vuotta vankeutta ja noin 4,3 miljoonan euron korvaus.

Taakan sai niskoilleen parikymppinen askolalaismies, joka pöljyyksissään sytytti Porvoon kirkon päällimmäiset rakenteet toukokuussa 2006.

Linnatuomionsa mies on jo istunut, mutta elinkautinen vastaa alkaa. Korvaussumma on nyt lainvoimainen. Järisyttävä rahamäärä kasvaa korkoa satojatuhansia euroja vuodessa.

Tuomittu ei tule ikinä pääsemään velasta.

Rahoja perää vakuutusyhtiö If, joka maksoi Porvoon seurakunnalle noin 4,3 miljoonaa euroa vakuutuskorvauksena kirkon korjaamiseen. Käräjillä mies ehdotti turhaan summan leikkaamista kymmenesosaan.

Seurakunta ei vaatinut kirkonpolttajalta euroakaan, päinvastoin: ". . .tunnen lämmintä sympatiaa tätä tuomittua kohtaan ja toivoisin, että hänelle tulisi korvauksesta jonkinlainen kohtuullistaminen", sanoi Porvoon suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Heikki Hakamies HS:lle viime vuonna.

Sympatia onkin kirkon ominta alaa. Uskontolaitos on viimeisiä myötätunnon linnakkeita tässä kylmässä maailmassa, jota pyörittää poliitikkojen ja suuryritysten epäpyhä allianssi. Kirkolla on kuitenkin uskottavuusongelma. Sympatiaa heruu nihkeästi esimerkiksi homoille.

Mutta nytpä tuli tilaisuus kiillottaa kilpeä ja näyttää, kuinka tosissaan anteeksiantobisneksessä ollaan.

Evankelis-luterilainen kirkko voisi miljardiomaisuutensa turvin maksaa vakuutusyhtiön vaatiman summan ja vapauttaa kirkonpolttajan veloista."

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu