jäivät ilman Jäämerenrannikoa. Suomi sai tosin pitää Petsamoa 24 vuotta.
Miksi
Ruotsi ja Suomi
3126
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
oikein kun sanon, että oli huonot neuvottelija hommissa aikanaan.
Alunperin Suomen rajan piti mennä peukalosta suoraan Atlantille. Silloinkin meidän asioitamme hoiti katais-häkäpääläis-sydidiläiset Thorsit. ja tultiinkin Tenojokea alas, kun perseenjako norjalaishuorilta alkoi,
Venäläis-norjalaisen yhteisalueen jako
Venäläis-norjalaiseen yhteisalueeseen (Fællestistrikter) kuului kolme kolttasaamelaista siitaa Näätämö, Paatsjoki ja Petsamo. Yhteisalueen koltilla oli lapinkylissään laaja, itsenäinen kyläkokouksien käyttämä päätösvalta. Hallinnollisesti ne kuuluivat Venäjään, Arkangelin kuvernementin Kuolan piiriin, jonka aluehallintoon myös koltat valitsivat siitan kokouksen päätöksellä edustajansa. Toisaalta niistä läntisimmät, Näätämö ja Paatsjoki, olivat maksaneet 1600-luvulta lähtien enemmän veroa Tanskan kuninkaalle, kuin mitä sieltä Venäjän tsaarille kannettu vero oli. Sittemmin 1700-luvulla yhteisalueen kolttasaamelaiset yrittivät päästä vapaaksi Norjalle maksettavasta verosta.
golmmesoaivi.jpgLapinmaan ositus valtakuntien kesken saatiin päätökseen 1826, kun Ruotsi-Norjan unionin ja Venäjän rajankäynnissä jaettiin venäläis-norjalainen yhteisalue. Se oli viimeinen osa-alue aikoinaan suurta Lapin, Ruijan ja Kuolan yhteisesti verotettavaa Lapinmaata. Rajankäynnin seurauksena syntyi aikanaan paljon kiistelty Suomen ja Norjan välinen raja Golmmesoaivi-tunturista Paatsjoen Nautsiin. Suomen sodan jälkeen Haminan rauhassa 1809 suuriruhtinaskuntana Venäjään liitettyä Suomea ei hyväksytty edes kuultavaksi rajankäyntiin.
Vuonna 1826 Ruotsi-Norjan ja Venäjän rajankäynti aloitettiin Golmmesoaivi-tunturista, jonne pystytettiin rajapyykki nro 349. Suomen ja Norjan rajamerkit loistavat nykyään keltaiseksi maalattuina. Kuva: LR, Jyrki Ojala.
Suome