Minulla on nyt muita ja mukavampia kiireitä – ollut jo viikonlopun ja vielä ainakin pari päivää – joten en ehdi tehdä niitä tavanomaisen pitkiä avauksiani, joita etenkin kepulaiset ovat aina ihastelleet. Olen silloin tällöin joissakin väleissä kyllä hieman lueskellut palstaa ja laittanut muutaman vastineenkin, mutta en tässä mieltäni askarruttavassa kysymyksessä:
Kuntarakennemuutoskysymys näkyy puhuttaneen paljon. Kepulaisilla näkyy päälinjana olevan, että kuntien lukumäärään ei tarvitsisi kajota, sillä ihmisten tarvitsemat palveluthan voidaan järjestää kuntarajat ylittäen erilaisten kuntayhtymin puitteissa.
Niin voidaan. Mutta mihin sitten enää tarvitaan niitä erillisiä kuntia, joiden kaikki palvelut järjestyvät vain suuremman kokonaisuuden kautta? Vain kunnanvaltuustojen, -hallitusten ja muiden muodollisten elinten tarvitseman henkilöstön työpaikkojen vuoksiko? Siis tarvitaan mahdollisimman suuri joukko tekemään tarpeetonta työtä hyvin palkka- ja muin eduin?
Vain tuollaisen tarpeen minä näen jäävän, jos ja kun palvelut niputetaan suuremmiksi kokonaisuudeksi. Kepuenemmistöisiä kuntiahan nuo kitukunnat valtaosin ovat, joten tietysti siellä tarvitaan kepusatraappeja tekemään kepupropagandaa siihen saakka kunnes viimeinenkin asukas älyää sieltä lähteä parempaa elämää etsimään.
Kuntarakennemuutoskysymys näkyy puhuttaneen paljon. Kepulaisilla näkyy päälinjana olevan, että kuntien lukumäärään ei tarvitsisi kajota, sillä ihmisten tarvitsemat palveluthan voidaan järjestää kuntarajat ylittäen erilaisten kuntayhtymin puitteissa.
Niin voidaan. Mutta mihin sitten enää tarvitaan niitä erillisiä kuntia, joiden kaikki palvelut järjestyvät vain suuremman kokonaisuuden kautta? Vain kunnanvaltuustojen, -hallitusten ja muiden muodollisten elinten tarvitseman henkilöstön työpaikkojen vuoksiko? Siis tarvitaan mahdollisimman suuri joukko tekemään tarpeetonta työtä hyvin palkka- ja muin eduin?
Vain tuollaisen tarpeen minä näen jäävän, jos ja kun palvelut niputetaan suuremmiksi kokonaisuudeksi. Kepuenemmistöisiä kuntiahan nuo kitukunnat valtaosin ovat, joten tietysti siellä tarvitaan kepusatraappeja tekemään kepupropagandaa siihen saakka kunnes viimeinenkin asukas älyää sieltä lähteä parempaa elämää etsimään.
Vastaukset 58
Vanhimmat
että keskusta on pääministeripuolue ja kansa tyytyväinen keskustan politiikkaan.
Katsos kun punikeilta puuttuu se laskutaito. Punikki ei ymmärrä taloudesta yhtään mitään. Siksi
maan johdossa ei heitä olekaan.
Sinun henkilökohtainen ja turhanpäiväinen ristiretkesi keskustaa vastaan on pelkkä vitsi.
Mene omiesi palstalle, jossa saat kaltaistasi nollaseuraa mielinmäärin. Arvon talonmies!;-)))
Kepu ei ole kyennyt lisäämään kannatustaan. Kepun politiikkaa ei tunne omakseen neljä viideosaa kansalaisista. Kahden vaalikauden kuluessa Kepun kannatus on hiipunut noin 5 prosenttiyksikköä alaspäin. Sekö kertoo tyytyväisyydestä? Että tämä tällä erää laskutaidosta.
keskustan kannatuksella on tarkempaa väliä silloin kun sitä verrataan suurimpiin kilpailijoihin.
Tuo on lapsellista vääristelyä väittää 80% äänestäjistä olevan kepupolitiikkaa vastaan, mikäli 20% keskustaa kannattaa. Ei se näin mene tietenkään, mutta mitäpä sinä punikille matematiikasta puhut, kun se ei sitä ymmärrä;)
Kiviniemi on tämän hetken suosituin henkilö seuraavaksi presidentiksi, ja sehän se punikkeja häkellyttää;)
Vuodesta 1983 kun palasimme normaaliparlamentarismiin Kekkosen hajoita ja hallitse tyylistä, Keskustan kannatus on noussut tähän päivään 2-4 %-yksikköä, Kokoomuksen kannatus 1-2 %-yks, Vihreiden 7-9 %-yks, SMP/Perussuomalaiset on suunnilleen samoissa kuten RKP ja Kristilliset, Vasemmistoliitto (silloin SKDL) on menettänyt 3-4 %-yks ja SDP menettänyt 5-7 %-yks.
Tuona aikana SDP on ollut hallituksessa 20 vuotta, Keskusta 16 vuotta (kunhan tämä vaalikausi päättyy) ja Kokoomus 20 vuotta. Eli varsin tasaisesti on hallitusvastuukin jakautunut, joten edes epätasainen vastuunkanto ei selitä muutoksia, vaan se, että kansa on kertakaikkiaan kyllästynyt vasemmistopuolueiden tapaan tehdä politiikkaa.
http://www.verkkoapila.fi/opencms/opencms/apila/news/articles/10816.html
mennä äänestämään joitakin verkkosukkahaihattelijoita nyt kun keskustan johdolla on suomi saatu hyvinvointivaltioiden ykköseksi.
Kepun kannatus on lähentymässä vuoden 1983 tulosta.
Johtopäätöksesi siitä, että kansa olisi kyllästynyt vasemmistopuolueiden tapaan tehdä politiikka, on osin virheellinen. Toki kyllästymistäkin voi olla. Parempi selitys löytyy kuitenkin yhteiskunnallisesta muutoksesta. Teollisuustyöväestön määrä on vähentynyt ja Suomi on keskiluokkaistunut. SKDLn menestymättömyyteen on vaikuttanut myös reaalisosialismin kansainvälinen romahdus.
SDPn ja eurooppalaisen sosiaalidemokratian osalta piirun tai useamman verran vasemmalle vaikuttaa kannatuksen suhteen väärältä valinnalta. Paremmin näytti toimivan esim. Paavo Lipposen ja Tony Blairin piirun tai parin verran enemmän oikealle linja. Tämä liittyy nimenomaan keskiluokkaistumisen kasvuun.
Vihreät liikkeet ovat myös imeneet kannatusta enemmän vasemmalta kuin oikealta.
Kansainvälisesti katsottuna sosiaalidemokraattinen palkansaajapuolue on kuitenkin säilyttänyt asemansa politiikassa, vaikka yleinen oikeistolaistumiskehitys onkin ollut vallalla. Uusina poliittisina voimina ovat nousseet esiin ensin ympäristöpuolueet ja myöhemmin populistiset nationalistipuolueet. Sen sijaan erilaiset maatalouspuolueet ovat vähitellen hävinneet muualta paitsi meiltä. Suomi kulkee tässä hiukan jälkijunassa, mutta kehitys näyttäisi nyt kulkevan kansainvälisen kehityksen viitoittamaa tietä. Erityiselle maatalous- ja aluepoliittiselle puolueelle ei ole kehittyneissä yhteiskunnissa enää sijaa kuin marginaaliryhmänä.
Meilläkin Kepu vähitellen asemoituu oikeistoallianssiin Kokoomuksen apupuolueeksi. Kepun rooli johtavana hallituspuolueena alkaa olla lopullisesti taakse jäänyttä elämää. Ikävä muisto historian lehdillä.
Kovin sekava esityksesi oli.
Yhteenvetona tuosta jäi käteen, että sosialidemokraattien kannatus ja merkitys nousee jos ne menee oikealle, ja Kepun kannatus ja merkitys laskee jos ne menee oikealle. Siis kovin sekavaa ja ristiriitaista.
Kiistaton tosiasia on, että vasemmiston yhteenlaskettu kannatus on pudonnut tämän ns. normaaliparlamentarismin ajalla, ajalla kun hallitukset ovat olleet vastuussa eduskunnalle ekö presidentille, yli 10 % yksikköä. Eniten pudotusta on sosialidemokraateilla, onko se sitten vihreiden voitto, enpä tiedä, Olisiko sittenkin myös Kepun voitto. Mikä muu selittäisi sen, että maatalouspuolue edelleenkin on suurin eduskuntapuolueemme.
Sosialidemokraattien hallituksessa toteuttama kova, jopa ankara, vain valtiotaloutta ja SAK:laisen duunarin etuja vaaliva politiikka työntää sieltä ulos väkeä vieläkin. Sellaista väkeä joka ei löydä SDP:ltä mitään järkevää annettavaa itselleen. Heitä on paljon. Osa menee Perussuomalaisiin, osa Vihreisiin, mutta osa myös Kepuun. Ansiotyöllä itsensä elättäviä kun on muuallakin kuin isoissa kaupungeissa ja tehtaissa. Nykyinen populistinen "ei kaikelle muutokselle" linja ei ainakaan auta kannatuksen saamisessa, omaa linjaa kun ei ole, ja sitä demareita äänestävät kaipaa.
Eritoten SDP häviää kuitenkin Kokoomukselle. Kun vielä 70-luvulla aika moni yliopiston penkillä hurahti joukkopsykoosissa vasemmistolaisuuteen, on heistä suurin osa tervehtynyt ja siirtynyt Kokoomukseen. Aina toki joku idealisti, jonka aivot aate aikanaan tyystin pehmitti on jäänyt demareidenkin riviin oman aikansa reliikkinä ja Erkki Tuomioja mallinaan. Nykyisestä nuorisosta tuskin kukaan SDP:n kannattajaksi tunnustautuu, jokunen ammattikoulun kautta työelämään pinkaiseva saattaa työpaikan luottamusmiesten painostuksesta liikkeeseen liittyä. Siinä kaikki. Sivistyneelle demarius näyttäytyy aatamin aikuisena fossiilina. Jopa Kepu on raikas sen rinnalla
on se, että ymmärryskykysi on rajoittunut. Sitä on tietysti vaikea itse tunnistaa.
Yhteenvetosi on väärä. Demarien kannatuksen määrä näyttäisi kasvavan, jos se houkuttelee keskiluokkaisia äänestäjiä keskiluokkaistuneessa yhteiskunnassa. Kuten kerroin Tony Blair Englannissa ja Paavo Lipponen Suomessa valitsivat tämänsuuntaisen politiikan ja onnistuivat saamaan kannatusta. Demarien kannatus on parhaimmillaan noussut korkeammalle kuin yhdenkään toisen puolueen.
Kepun kannatus taas laskee ihan riippumatta siitä, meneekö se oikealle vai vasemmalle. Tämä johtuu maatalouden merkityksen vähentymisestä ja siitä, että ihmiset vähitellen ymmärtävät, ettei puoluepoliittisia valintoja voi perustaa maantieteellisiin seikkoihin. Muualla Euroopassa tämä on hoksattu, meillä ollaan tässä hitaita, mutta perässä tullaan.
Sosiaalidemokraattisen politiikan perusta on tasa-arvossa ja sosiaalisessa oikeudenmukaisuudessa. Näihin tavoitteisiin on päästy demokratian avulla, minkä vuoksi puolue on alkanut korostaa myös laillisuuden merkitystä (oikeusvaltioperiaate). Tässä on aika paljon sellaista idealismia, jota nykypäivänä pidetään yleisesti itsestäänselvyytenä. Jos siihen on hurahdettu joukkopsykoosissa yliopiston penkillä niin kuin väität, tuo hurahtaminen on koitunut meidän suomalaisten onneksi. Olemme nyt arvostettu pohjoismainen yhteiskunta muiden kaltaistemme pohjoismaiden rinnalla. Ei se mikään huono saavutus ole.
Sivistyneelle demarius tuskin näyttäytyy minään Aatamin aikaisena fossiilina. Tätä vastaan todistaa se, että kansa on valinnut joka kerta demaripresidentin itselleen sen jälkeen, kun Kekkosen ajoista siirryttiin vapaamman yhteiskuntamallin aikakauteen. Demarit ovat olleet tuona aika myös johtavan hallituspuolueen asemassa. Tällä hetkellä demarien kannatus on heikkoa. Vielä on kuitenkin ennenaikaista päätellä sitä, kuinka pysyvää tämä on. Yhteiskunnassa seuraavat erilaiset syklit toisiaan. Jos yhteiskunta edelleen eriarvoistuu oikeistolaistumisen myötä, sitä voi seurata luonnollinen vastareaktio tasa-arvon palauttamisesta. Nyt ollaan hurahdettu enemmän yksilökeskeisyyttä painottaviin vapausihanteisiin ja henkilökohtaisen elintason kasvattamiseen. Jossain vaiheessa voidaan huomata, että monet putosivat siitä kelkasta pois. Seurauksena on yleensä yhteiskunnallisia ongelmia ja levottomuutta.
Aivan samaa mieltä. Demarien liikahtaminen pari piirua vasemmalle saattoi hyvinkin olla lähtöisin siitä aidosta pyrkimyksestä vähempiosaisen etujen ajajaksi, josta lähtökohdasta puolue on syntynyt ja jolla se vuosikymmeniä hyvin menestyi. Mutta yhteiskuntarakenne niin meillä kuin muuallakin on muuttunut niin kuin kuvaat, ja jos demarit olisivat ajatelleet kannatuksensa kasvattamista, niiden olisi pitänyt liikahtaa pari piirua oikealle, eli suuntaan, jonka Lipponen oli jo löytänyt.
Mutta ovathan demarit todellakin säilyneet merkittävänä tekijänä politiikassa maailmalaajuisesti, mutta agraari- ja aluepoliittiset puolueet muualla alkavat olla harvinaisia ja hyvin pieniä nekin, joita vielä on jäljellä. Miksi meillä on toisin? Paasikivi taisi olla hyvin oikeassa, kun hän sanoi, että olemme poliittisesti tyhmä kansa. Nythän kyllä jo jonkin aikaa on näyttänyt siltä, että kepu vihdoin on löytänyt paikkansa – apupuolueena oikeistoallianssissa.
Noinhan se aina demareilla ajatus kulkee kuten sinulla, jos oma sanoma ei mene perille vika on vastaanottajassa... Hyvin olet aatteen sisäistänyt.
Ei demarien menestys mihinkään yhteiskunnan oikeistolaistumiseen ole sidoksissa, ei maailma ole oikeistolaistunut, vaan ihmiset ovat alkaneet ymmärtää ettei ilmaisia palveluja ole.
Demarien politiikka on kokenut haaksirikon kun tämän hyvinvointiyhteiskunnan kustannukset ovat nousseet yli kipukynnyksen, veronmaksajat eivät enää haluakkaan maksaa aina vaan lisää, saturaatiopiste on saavutettu ja ylitetty, tavallisen ansiotyöläisen peruspalvelut on kutalkuinkin kunnossa ja uudet etuudet kohdistuvat aina johonkin erityisryhmään. Niinpä maksuhalukkuus on vähentynyt.
Yhteiskunta ei oel hurahtanut mihinkään yksilökeskeisiin vapausihanteisiin, kaupungistuminen vaan vieraannuttaa ihmisiä yhteisöllisyydestä ja julkiset palvelut ovat korvanneet ihmisten oman vastuun elämästään. Suurin osa kansalaisista voi kuitenkin paremmin kuin koskaan, syrjäytyneitä on aina vaan vähemmän, vaikka heitäkin edelleen on. Demarit koettaa ylläpitää juhlapuheissa illuusiota jostain tasa-arvosta ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, mutta reaalipolitiikassaan ovat hyvinkin kovia ja ankaria yksisilmäisiä elämästä vieraantuneita päätöksentekijöitä, Lipposen aikana köyhiä kyykytettiin enemmän kuin historiassamme koskaan.
Keskusta koetaan paljon inhimillisempänä ja tasapuolisempana ihmisten asioiden hoitajana, niinpä se on menestynyt maatalouden osuuden pienentymisestä ja maaseutumaisen asumisen vähenemisestä huolimatta: SDP ei yksinkertaisesti kykene kuin joko ankaraan jotamiseen Lipposen tapaan, tai sitten toimimaan SAK:n tahdottomana marionettina kuten Heinäluoman aikana: Urpilaiseen kohdistui siten kovat odotukset, mutta umpisurkea politiikka on ajanut hänetkin karille. Puolue tulee pienenemään vielä nykyisestä, joka on Kepulle kuin lottovoitto, asiallisella ja vastuullisella politiikalla SDP olisi kurittanut juuri Kepua.
Erityisesti eteläisemmässä Suomessa keskustan kannatus on jo lähtenyt nousukiitoon. Pohjoisen ja itäisen Suomen maakunnissa kannatus on kääntynyt noususuhdanteeseen.
Siihen on vaikuttanut mm. päämisterin vaihto ja ja pääministeri Kiviniemen omaksuma tahtopolitiikka. Puolue on palaamassa omille juurilleen, jolloin hyvinvointivaltiosta kannetaan huolta. Kaikkein heikomassa asemassa olevienkin asema on vähän paranemaan päin. Työllisyys on kääntynyt nousuun. Ulkomaankauppa vetää paremmin. Sisämarkkinat toimivat terveemmin.
Keskustalainen ulkopolitiikka ei uhoile suuntaan eikä toiseen. Se osaa myös Paasikiven ja Kekkosen tavoin katsoa karttaan. Työtä on vielä paljon erityisesti vajaakuntoisten saamiseksi työpanoksellaan mukaan työelämään. Maakuntien etu on myös pääkaupungin etu.
Pääkaupunkiin ei tarvitse rakentaa kohtuuttomasti palvelutuotantoa. Laajalti maakunissa palvelut ovat kohtuuliset ja jos asukkaiden keskittämisestä luovutaan, siitä hyötyvät pääkaupunkiseutu ja maakunnat.
Puuhastelemaan aliupseeri evp:n vaatimattomia puuhia.
Älä sotkeennu politiikkaan, kun et siitä mitään ymmärrä.Keskity pitämään itsesi kuivna, siinä on puuhaa vanhalle ruunalle..
Et näemmä ymmärrä edes perusasioita.
Kunnanhallitukset ja valtuustot ovat luottamustoimia, ei vakituisia palkkatyöhön rinnastettavia. Kokouksista toki palkkio maksetaan, mutta siinä se sitten on. Tollo olet, sen kyllä huomaa kun et tuotakaan tiedä, reppana
Kuntien palvelurakenteen uudistuksessa haetaan eri palveluille sopivia tuotantomalleja. Terveydenhoidossa on lähdetty hakemaan tehokkaimmaksi osoittautuneita n. 20 000 asukkaan kokonaisuuksia, ne voidaan toteuttaa kuntayhtyminä aivan yhtä hyvin kuin yhtenä kuntana. Perusopetus voidaan hoitaa pienenpinäkin yksiköinä, samoin vaikkapa tekninen toimi. Oleellisinta on, että hallintoa, siis niitä kuntien palkkalistoilla olevia ei-operatiivista työtä tekeviä, ei joka kunnassa tarvita sitä määrää mitä nykyisin.
Oleellisimmat säästöt syntyy kuitenkin jos julkishallinnon tietojärjestelmät saadaan yhdistettyä ja järkeistettyä niin, ettei joka kunnassa ole omaa systeemiään vaan palveluita voidaan käyttää vaikkapa verkon yli keskitetystä palveluoperaattorin järjetelmästä. Kaikkien Suomen kuntien, Helsinki mukaanlukien, aloushallinnon rutiinit voidaan hoitaa tehokkaasti yhdessä paikassa Sama koskee valtionhallintoa, Kela, verottaja, poliisi jne voivat varsin hyvin operoida yhteisellä järjestelmällä omia sovelluksiaan ja säästää miljoonia vuodessa.
Myös kilpailutukseen ja yksityistämiseen pitää mennä aina kun se on edullisempaa kuin kunnan oma tuotanto. Kunnan palkkalistoilla on turha pitää siivoojia joka laitoksessa erikseen, vaan palvelun voi ostaa erikoistuneelta siivousfirmalta, samoin kuin vaikkapa kuntien omistamien rakennusten kiinteistöhuollon voi hankkia siihen erikoistuneilta yrityksiltä.
Kuntien määrä on vain yksi tekijä, eikä edes oleellisin, jos tietyt asiat pystytään hoitamaan sopimalla naapureiden kanssa
Kysymyksesi turskautti kepuleilta sitä ihtiään suut tukkoon, ja turskahti sitä vähän tännekin.
Nykyinen kuntamäärä on vain ja ainoastaan sitä tarvetta varten, jonka sanot. Mihinkään muuhun meillä ei sataa kuntaa enemmän tarvita.
...puskasta...
Kysymykseni oli näköjään taas niin kipeä, että vastauksen asemesta se sai täällä aina vuokseni päivystävät kepulireppanat antamaan sitä ainoataan. Ei ole tullut yhtäkään uskottavasti perusteltua vastausta, jossa omalle kysymykselleni antamani vastaus olisi osoitettu vääräksi. Tuossa yhdessä olisi ehkä jotakin huomionarvoista, mutta eipähän minun kannata sellaista kommentoida, kun jo otsikossa minut nimetään tolloksi.
Jos kepulainen voisi unohtaa hetkeksi puoluesidonnaisuutensa, hänkin olisi varmasti samaa mieltä Jyrki Kataisen kanssa että noin sata kuntaa olisi meille sopiva määrä.
Tässä asiassa voinen siis Adolf Ivar Arwidssonia mukaillen sanoa, että ”demareita emme ole, kepulaisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis kokoomuslaisia”.
Kataisella ei yksinkertaisesti ole mitään edellytyksiä ymmärtää Suomi-nimisen maan kokonaisuutta. Viitekehys siihen on narsistisen suppea.
Sata kuntaa on siis ihan hatusta vedetty, ei perustu mihinkään konkreettiseen havaintoon.
On muuten aika typerää tuo Sinun apinointisi.
Tolloksi sinä osoittauduit kun puhuit kuntien valtuustoista ja hallituksista kuin ne olisivat kustannuksia aiheuttavia viranomaisia. Osoitus siis vain koulujakäymättömyydestäsi ja asioiden huonosta hallinnasta.
Kuntien määrä ei ole mikään kriteeri, vaan palvelujen tuotannon tehostaminen. Siellä missä on järkevää useamman kunnan liittyä yhteen niin tehdään liitos, mutta väkipakolla ei kuntia tule liittää, vaan järjestää palvelut eri malleilla nykyistä tehokkaammin. Kainuuseen voi sopia kokeilussa oleva malli, pääkaupunkiseudulla pitää löytää muu malli, koska siellä palvelujen tuotannon kustannukset ovat paljon muuta maata korkeammat.
Tietojärjestelmien keskittämisellä ja sitä kautta hallintopalveluiden on demand-tuotantotapa yhdessä järjestelmässä tuo paljon enemmän säästöjä kuin kuntien yhdistäminen.
Mielenkiintoista on ollut havaita kuinka sekavaa on SDP:n kuntapolitiikka: Toisaalta Urpilainen liputtaa sadan kunnan perään, toisaalta huutaa koko ajan lisää rahaa nykyisen epäterveen rakenteen ylläpitoon. Tänään saimme lukea Urpilaisen ehdottavan nuorten työllistämistä kunnille maksettavalla erityistuella. Siis estetään se luonnollinen keskittyminen jossa nuoret muuttaa työn perässä kasvukeskuksiin. Urpilainenhan on budjettikeskustelussa vaatinut satoja moljoonia lisää kunnille, siis tämän nykyrakenteen ylläpitoon. Missä on ne demarien vakavasti otettavat vastuulliset esitykset?
Tosiasiaksi jää, että kepu ek-vaaleissa korkeintaan kolmannenneksi sijoittuneena joutuu nielemään kuntamäärän rajun laskun ja tuon tavoitteen kirjaamisen hallitusohjelmaan. Sitten voikin Pekkarinen taas tupee tutisten vaatia sitä sun tätä
Itku-"upseeri" sai taas pataan 100-1. Tietenkin Mielipidepunikkitollo tuli homppelikaverinsa tueksi. On siinä sellainen punikkipari, että hoh, hoh, hooooooooo, hoh, hoh, hooooooooooooo, noistakaa mi...
…olet niin kiintynyt tällaiseen kouluja käymättömään tolloon, että roikut vain kintereilläni, niin täytynee vastata. Ensiksi kuitenkin kehotus: luepa itse nuo kaksi vastinettasi, niin ovatko ne mielestäsi fiksumman ja koulutetumman ihmisen tekstiä!
Tietenkin nuo kunnalliset tehtävät ovat ns. luottamustoimia, joissa ei varsinaista palkkaa makseta, mutta miksipä luulisit niihin niin paljon ja kiihkeääkin halua olevan, että ankarasti kilpaillaan niihin pääsemiseksi, jopa omaa rahaa sijoittaen, jos puolueelta tai tukiryhmältä ei tarpeeksi rahaa tule? Kun olet niin koulutettu ja fiksu, niin minun ei tarvinne kertoa vastausta. Kunnallispolitiikkaan mukaan pääseminen siellä saatavien etuisuuksien lisäksi aukaisee kovasti yrittävälle joskus myös tietä valtakunnan politiikkaan ja yhä suurempiin etuisuuksiin.
Kuntien määrä on kriteeri sikäli, että tarpeettomasti ylläpidettävät kunnat vievät niitä ihmisvoimavaroja ja rahallisia resursseja, joita tarvittaisiin juuri niissä palvelujen tuottamisen tehostamisessa, jota voidaan tehdä vain suurempien kokonaisuuksien puitteissa.
Miksi muuten tuo SDP:n politiikan esille tuominen tässä, kun olen oikein korostanut nimenomaan kokoomuksen olevan asiassa oikeassa; kai Jyrki Kataisen sadan kunnan määrää on pidettävä myös kokoomuksen näkemyksenä.
Hyvää yötä!
Tutun näköinen talonpätkä tuolla Paloheinän slummissa. Ei kait vain.....
ja ainoat kiireesi ovat palstapaskomiset, sekä kuviesi levittäminen.
No jätetäänpä nyt tuo sinun kaikille tuttu narsistisuutesi taka-alalle, ja keskitytän sinun tietämättömyyteesi.
ensinnäkin sanon, ettei sinua näy tuo asia askurrattavan, vaan olet sitä mieltä mitä propakandistiset punaporvarit sinun haluaa olevan.
Kuntien keskushallintohan voidaan toki siirtää vaikka huitsin devadaan, mutta onko se enää mitään itsenäistä kunnallispolitiikkaa?
Ei ole vaan aivan samaa kuin Venäjällä.
Se ei ole enää mitään moniarvoisuutta, jos kaikki kunnat tehdään samanlaisiksi pakkopolitiikalla, mitä te demarit edustatte.
Tehdäänpä sitten kerralla niin, että olemme yhtä ja samaa Helsinkiä, niin nähdään, että sehän se vasta kalliiksi ihmisille tulee, kun kaikki hinnoitellaan Helsingin mukaan.
Olet ilmeisesti niin pöljä, ettet ymmärrä mihin se johtaisi.
Silloin joutuisimme sosiaaliseen konkurssiin.
Pohjoiskorealaistamistahan näyt kannattavan sinäkin, muiden demareiden tapaan.
Kokoomuslaisten ajatelun ymmärtää, kun katsoo asiaa pelkän bisneksenteon kannalta, sillä silloinhan päästään korottamaan hintoja, ja lypsämään loputkin köyhät kuiviksi.
Eli te punaporvarit, olette myöskin työorjien uuden tulemisen kannalla.
Kokoomuksen linja toisi ehkä takaisin sellaisen jotenkin inhimillisen patruuna-aateliston, mutta demarien tapa pelkän orjuuden.
Keskusta-aate taas antaa ihmisille valinnanvapauden elää itsenäisesti, ja omien toiveidensa mukaan.
Kokoomus ajattelee, että sata patruunaaa riittäisi, ja demareiden mielestä yksi suuri "pommi".
Älä edes viitsi esittää demarina kokoomuslaista, sillä se pilaa puolueen maineen.
Mietihän asioita ihmisten näkökulmasta, ei ihmiset ole mitään tarhaeläimiä. En kyllä oikein ymärrä noita eläintenkään suurtarhaamisia.
Keskusta pyrkiikin takaamaan ihmisille luonnolliset olot, vaikka jotkut heistä joutuvatkin tarhaamaan liian suuria eläinmääriä demukokkareiden suuruusajattelun ja päätöksien takia.
Nyt meille syötetään pakosta hormoonikasvatettua stressilihaa, kun muuhunkin olisi mahdollisuuksia.
Sinä et enää ymmärrä sitä tosiasiaa, että keskustan ansioista maaseutuasuminen on huomattavasti antoisampaa, kuin joskus silloin, kun sinä poloinen jouduit sieltä lähtemään.
Maaseutuasuminen on nykyajan asumismuodoista halutuin.
Eli jälleen on kateus viemässä joitain rahanehneita vikasuuntaan.
Tulet yllättymään lähitulevaisuudessa, eli noin 10-vuoden sisällä, kuinka oikeassa minä olen siinä, että ihmiset alkavatkin muuttaa takaisin maaseudulle.
Eli älkäämme repikö hajalle hyviä perustuksia.
Jos on syntynyt ja kasvanut kaupungissa, niin vasta sitten, kun muuttaa vakituisesti maaseudulle, huomaa elämän olevan muutakin kuin pelkkänä raha-automaattina olemista.
Kyllähän punaporvaridemut ja kokkarit jäävät nyt tappiolle tuossa jutussaan, jos persutkin, eli uuskommarit ovat järkeviä asian suhteen. Vihreät ja kristilliset tuskin toivova maaseudun autioittamista.
Sinulla ei ole varmaankaan koskaan ollut muita kotieläimiä kuin ehkä täitä ja satiasisia.
Nyt kun lemmikkieläinten määräkin on kasvussa, niin ihmiset myöskin tulevat haluamaan, että niiden pitää myöskin saada asua luonnollisessa ympäristössä.
Sinäkin kehua retostat Paloheinääsi mukavaksi, kun on luonto lähellä, niin mikset sitten soisi edes sitä samaa muille.
Kyllä minä Paloheinän tiedän, mutta surkea on paikkana omaanikin verrattuna.
Viittaan tähän
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9301988/45714857
tai oikeammin siihen kirjoitukseesi, johon tuolla vastasin.
Vai olisikohan se kesäparatiisi sittenkin ollut vain siellä koneesi ääressä, jossa odotit poistumistani, jotta pääset heti näyttämään, mitä pitkä odotuksesi on henkiselle tilallesi taas tehnyt. Kuten aina.
Eipä tuo purkauksesi vaadi enempää kommentointia kuin kysymyksen: helpottiko hetkeksi?
psykkakoulutuksesi on ilmeisesti jäänyt vaiheeseen.
Se vaihe on niin alhaalla, ettei sitä kannattaisi edes esitellä.
Yritähän nyt saada minut hetkeksi pois mielikuvituksestasi, niin ehkä henkinen tasapainosi pääsee edes hieman balanssiin.
Otahan kunnnon gini-hömssy, ja painu maate.
Ei tämä palsta ole tarkoitettu kaltaistesi mielipuolten päiväkirjaksi.
>>>Kepulaisilla näkyy päälinjana olevan, että kuntien lukumäärään ei tarvitsisi kajota, sillä ihmisten tarvitsemat palveluthan voidaan järjestää kuntarajat ylittäen erilaisten kuntayhtymin puitteissa. >Niin voidaan. Mutta mihin sitten enää tarvitaan niitä erillisiä kuntia, joiden kaikki palvelut järjestyvät vain suuremman kokonaisuuden kautta? Vain kunnanvaltuustojen, -hallitusten ja muiden muodollisten elinten tarvitseman henkilöstön työpaikkojen vuoksiko? Siis tarvitaan mahdollisimman suuri joukko tekemään tarpeetonta työtä hyvin palkka- ja muin eduin?
etu tulee esiin siinä, että voidaan vähentää turhaa byrokratiaa ja ennen muuta siinä, että voidaan suunnitella kunnan alueen käyttöä uudelta pohjalta. Näin on mahdollista tiivistää kuntarakennetta, kun syrjäseuduille ei myönnetä uusia rakennuslupia. Tätä kautta saavutetaan pitemmällä aikavälillä suuri taloudellisia hyötyjä ja säästöjä.
Punatollokin toi oman lusikkansa soppaan. Olet sinä saatana hypertyhmä punikkitollisko.
…olet jo saanut hyvän vastineen Mielipidepankilta. Siinä on mahdollisimman lyhyeen kiteytettynä kuntaliitosten olennainen ja tärkeä etu.
Miksi pitäisi pitää härkäpäisesti kiinni omista erillisistä kunnista, kun sinunkin mielestäsi niiden palvelut hoidettaisiin kuntaliittojen puitteissa? Ei silloin tarvita monia kunnanvaltuustojakaan, jotka pyrkivät vain vetämään ”kotiin päin” eli hajottamaan sitä järkevää kokonaisuutta, joka voidaan parhaiten hoitaa yhden kunnan avulla.
Tietenkin yhdistyneiden kuntien reuna-alueille jäävät muutenkin jo kuihtumistilassa yleensä olevat kunnat kuihtuvat entisestään eikä niihin kannata enää entiseen tapaan yrittääkään satsata, vaan pitää satsata ydinalueisiin, joihin luodaan mahdollisuuksien mukaan uusia työpaikkoja ja joissa tehdään kaikki mitä pystytään ihmisten tarpeiden tyydyttämiseksi. Sinne ne ihmiset muutenkin pyrkivät muuttamaan reuna-alueilta, ja se muutto on tarpeen tehdä entistäkin houkuttavammaksi, jotta kokonaisuus toimisi parhaiten ja kustannustehokkaimmin.
Huomioisi kaupunkien hallinnossa eri tehtävissä olevien ihmisten varsin suuresta määrästä on varmaankin oikea, mutta onhan heillä enemmän työsarkaakin kuin pienissä kunnissa vastaavalla alueella. Luulen, että Helsinginkin virkamieskunta asukasta kohtaan on paljonkin pienempi kuin Merijärven jai minkä tahansa muutaman tuhannen asukkaan kunnan. Uusissa, yhdistetyissä kunnissa päästään varmasti samaan, eli niin virka- kuin luottamusmiesten määrä asukasta kohden tulee pienenemään. Sehän onkin kai se suuri pelko monissa kepuvaltaisissa pikkukunnissa - kepun vaikutusvallan väheneminen sitä myöten.
Vastauksesi on asiallinen, kuten aina, josta kiitos, mutta ei se kylläkään tee vääräksi minun näkemystäni siitä, että monille kunnille ei jää mitään todellista tarvetta, kun useiden kuntien palvelut hoidetaan yhtenä kokonaisuutena.
Miksi näet itsetarkoituksena vain ja ainoastaan Keskustan vaikutusvallan vähentämisen vaikka juuri sillä on laajin kokonaisnäkemys?
Tässä sanomassasi?
"Kuntaliitosten
MielipidepankkiKäyttäjän viestit7.9.2010 08:45
etu tulee esiin siinä, että voidaan vähentää turhaa byrokratiaa ja ennen muuta siinä, että voidaan suunnitella kunnan alueen käyttöä uudelta pohjalta. Näin on mahdollista tiivistää kuntarakennetta, kun syrjäseuduille ei myönnetä uusia rakennuslupia. Tätä kautta saavutetaan pitemmällä aikavälillä suuri taloudellisia hyötyjä ja säästöjä. "
Milloin demarit ovat ruvenneet alkamaan vähentämään byrokratiaa?
Ennenkuulumatonta!
Turha byrokratia kuntaliitoksissa ei vähene, vaan lisääntyy, koska tehtäviä ryhdytään eriyttämään selvemmin kuin pienissä kunnissa on asianlaita. Tähän mennään väistämättä siksikin, että kahden kunnan liitoksesta virkahenkilöstöä tulee tuplamiehitys ja kolmen kunnan liitoksesta triplamiehitys jne.
Sen jälkeen asiakasta pallotellaankin hallintoalan sisällä ovelta ovelle. Se jos mikä on kuntalaisen mielestä byrokratiaa verrattuna pieniin kuntiin, joissa virkahenkilöstö on altis jopa ylittämään oman hallinnonalansa rajan, kun vain palvelemisesta on kysymys.
En ole koskaan kuullut, että kuntaliitosten seurauksena olisi jätetty rakennuslupia myöntämättä. Miten sellainen olisi edes mahdollista, jos rakennus, jolle haetaan lupaa, on lakien ja asetusten mukainen? Haja-asutusalueilla omalle maalle saa pääsääntöisesti aina rakentaa valtakunnallisten normien mukaisen rakennuksen. Rakennuslautakunta ei voi tuota oikeutta kumota vaikka haluaisikin. Lakiin perustumaton evätty päätös kaatuisi valituksessa helposti.
Sen sijaan kunnat voivat ohjata rakentamista kaavoituksella, sillä suurimmalla osalla rakentajista ei ole omaa maata, eikä tonttia ainakaan viljavimmilta mailta saa kovin helposti ostettua. Kaavoitettu tontti on usein halvempikin. Kunnallistekniikalla varustetun tontin saa joistakin maalaiskunnista jopa eurolla tai parilla, tavallisesti muutamalla eurolla neliö.
Tilanne kaavoituksen osalta säilyy osapuilleen ennallaan kuntaliitosten jälkeenkin sillä harvemmin kunnat ovat ennenkään kaavoittaneet maata syrjäkylistä. Yleensä kaavoitetaan kuntakeskustoja, muita suuria kyliä, metsiköitä kaupungin rajalta ja jossain määrin kauniita paikkoja, kuten järvien rantoja. Kaikki nuo kohteet ovat rakentajalle tavalla tai toisella houkuttelevia. Taka-ajatuksena on tietenkin houkutella kuntaan uusia asukkaita.
Ei kuntaliitos poista kaavoitetuilta alueilta noita etuja ja asukkaiden lisäämistarve säilyy kuntaliitoksenkin jälkeenkin. Uusi "isäntäkunta" haluaa tietysti omia liitetyn kunnan houkuttelevuudet ja saattaa huomata sieltä uusiakin. Usein isäntäkunnalla on myös rahaa ryhtyä tuumasta toimeen, jolloin käy niin päin, että kuntaliitos edistää rakentamista alueille, joihin pikkukunnalla ei ollut varaa.
Itse asun taajamassa, joka on liitetty kaupunkiin. Kuntaliitoksen jälkeen kaupunki säilytti tonttien hinnat täällä yhtä edullisina kuin ne olivat ennenkin ja kuuleman mukaan haalii täältä jo lisää tonttimaata. Kaupunginisät ymmärtävät edut, jotka tällä alueella on ihmisille, jotka eivät halua asua "mahdollisimman tiiviissä kuntarakenteessa", eivätkä toisaalta halua ajaa näitä vaateliaita veronmaksajia asukkaiksi naapurikuntaan.
>>>Miksi pitäisi pitää härkäpäisesti kiinni omista erillisistä kunnista, kun sinunkin mielestäsi niiden palvelut hoidettaisiin kuntaliittojen puitteissa? Ei silloin tarvita monia kunnanvaltuustojakaan, jotka pyrkivät vain vetämään ”kotiin päin” eli hajottamaan sitä järkevää kokonaisuutta, joka voidaan parhaiten hoitaa yhden kunnan avulla.
Täytyy kai jonkun olla suunnittelemassa ja ohjaamassa näitä yli kuntarajatkin ylittäviä organisaatioita. Ei kai porvarispiireissä elä käsitys, että ohjaus tapahtuisi, sanokaamme vaikka, Helsingistä? Myöskin paikallisen infrastruktuurin hallinta ja kansalaisten hyvinvointi muutenkin, ovat kysymyksiä, jotka eivät häviä mihinkään, ellei väkeä nyt kokonaan ajeta kotikonnuiltaan, kuten porvarin hyppysien syhyämisestä voisi päätellä.
…vastaukseni pystyyn_kuolleelle vastaa sinullekin, joten lukenet siitä. Porvaripiirien mieltymyksiin en osaa sanoa mitään, kun en kuulu niihin enempää kuin muihinkaan poliittisiin piireihin. Puolueettomuuttani todistanee hyvin se, että enemmän kai minua eräät toiset kepulaiset ovat punikiksi kuin porvariksi nimitelleet: totuus on niiden välissä, eli en ole kumpaakaan. Enkä varmasti kepulainenkaan, sillä kepulaisuus ei ole minkään välissä vaan levällään ja hajallaan kaiken keskellä ja päällä
Pelkkä punikki-paska olet. Yksi hailee ketä ja mitä äänestät.
Yksinkertaisen punikki-ruunan ääni ei vaikuta puoleen ei toiseen.
"Re: Oivasti sanoen..
Lähettäjä: Oiva Härkönen 20.1.2003
> > Mainiostipa onkin... kepulainen punamulta ajoi liki 400 000 suomalaista maanpakoon Ruotsiin.
> ..meidänhän pitää vaan kiittää, ku Ruotsi otti ne vastaan.. ;-P
Meidän ei tarvitse ketään kiittää. Ruotsi tarvitsi tuohon aikaan työvoimaa ja se mielellään otti samasta kulttuuripiiristä tulevia luotettaviksi tietämiään suomalaisia. Meille se oli myös etu, että 300000 suomalaista sai työpaikan rikkaassa Ruotsissa.
Me emme olisi pystyneet rajun rakennemuutoksen aikana 60-ja 70-luvuilla työllistämään sitä joukkoa. Jos heidän olisi pitänyt jäädä tänne, rämpisimme vieläkin Ruotsin perässä elinoloissa."
Arviosi lepää komiasti tyhjän päällä. En pysty johtamaan sitä mitenkään enkä yhtään mistään. Se vain tipahtaa kuin sorsan tuotos lennosta. Ilmeisesti tämä kuntien lahtaamistavoitekin on suoraan taivaalta tipahtanut ilmestys.
lahtari isänsä.
Kuten Kapi niin mielellään kertoo, Paloheinässä asuu vain sivistyneitä "stadilaisia" ;)
Kyseessä kain jalkapuoli poika...?
Suomen sata suurinta kuntaa muodostivat vuonna 2009 likipitäen 80 prosenttia kaikkien kuntien menoista, ja sata pienintä kuntaa noin 3,5 prosenttia.
Kuntarakennekeskustelu täysin hakoteillä (Lapin radio 3.9.2010)
http://www.hannesmanninen.fi/117
Viime viikkoina on käyty vilkasta keskustelua maamme kuntarakenteen tulevaisuudesta. Kokoomuksen ja SDP:n puheenjohtajat ja muut vaikuttajat ovat vaatineet kuntarakenteen muuttamista siten, että Suomeen jäisi noin 100 kuntaa. SAK:n toimesta on esitetty vielä tätäkin pienempiä lukuja.
Ihmettelen suuresti tätä numeroiden huutokauppaa. Eri kuntamäärien heittely ilman mitään perusteluita johtaa keskustelun täysin hakoteille. Keskusta lähestyy myös kuntaliitoskysymystä ihmisyysaatteensa pohjalta. Meidän näkemyksemme mukaan kansalaisilla on oltava oikeus vaikuttaa myös itse omaan elin- ja asuinympäristöönsä. Me emme hyväksy sellaista yhteiskuntaa, joka ylhäältä päin määrää mikä on ihmiselle parasta. Sellaisista valtioista meillä on karmeat historialliset kokemukset.
Huomiota tuleekin kiinnittää entistä enemmän palvelujen organisointiin. Moni unohtaa, että kuntaministerinä ollessani käynnistetyn Paras-hankkeen tarkoituksena ei suinkaan ole vaikuttaa vain kuntien lukumäärään, vaan erityisesti palvelurakenteisiin ja palveluiden tuottamistapoihin. Palveluistahan syntyvät kuntien todelliset kustannukset. Täysin sivuun on jäänyt myös keskustelu paikallisdemokratiasta. Miksi esimerkiksi Ranskassa on yli 30 000 kuntaa ja Italiassakin yli 10 000 tai miksi Ruotsissa tai Norjassa on demokraattinen maakuntahallinto? Siellä annetaan arvoa myös paikallisdemokratialle.
Suomen sata suurinta kuntaa muodostivat vuonna 2009 likipitäen 80 prosenttia kaikkien kuntien menoista, ja sata pienintä kuntaa noin 3,5 prosenttia. Huomiota tuleekin kiinnittää erityisesti suurimpiin kuntiin ja niiden palvelurakenteisiin. Esimerkiksi suurten kaupunkien päivähoitokustannukset alle kouluikäisten määrään suhteutettuna ovat lähes 50 prosenttia suuremmat kuin alle 6000 asukkaan kunnissa. Näin suuria poikkeamia ei selitetä ainoastaan urbaaneilla ongelmilla tai kotihoidossa olevien lasten määrissä olevilla eroilla.
Kuntakokoluokkien välillä on eroja kustannuksissa kaikilla palvelutuotantosektoreilla. Optimaalinen väestöpohja vaihteleekin siten välillä paljonkin, mutta on selvää, että sadalla kunnalla väestöpohjat kasvaisivat jo liian suuriksi, eikä palvelutuotantoa voitaisi järjestää niin tuottavasti ja ennen kaikkea vaikuttavasti kuin mahdollista.
Haluan selkeästi todeta, että en vastusta järkeviä kuntaliitoksia. Liitos kannattaa tehdä, jos se on taloudellisesti ja asukkaiden kannalta tarkoituksenmukaista. Meillä on tätä varten voimassa erittäin hyvin liitoksiin kannustava yhdistymisavustusjärjestelmä. Korostan kuitenkin sitä, että kuntien on itse nähtävä milloin liitos on kannattava. Sitä ei SDP:n tai kokoomuksen puoluetoimistolta käsin voida tietää.
Todellisuudessa kokoomus- ja demarijohtajien heittämät luvut ovatkin ennen kaikkea puolue-eliitin yksinajattelua. Esimerkiksi juuri Lahden ympäristökunnissa, jotka tyrmäsivät Suur-Lahden synnyn, on jokaisessa kokoomus- ja demarivaltuutetuilla selvä enemmistö. Vastaavasti Oulun ympäristökunnissa keskusta on suurin puolue ja siellä liitokset toteutuivat. Ja sitten muut puolueet syyttävät keskustaa jarrutuksesta ja valtapolitiikasta. Voiko enää olla suurempaa hurskastelua ja valtapolitiikkaa?
että keskusta suoraan perkeleestä. Se on Kapin ainoa ideologia elämässä ;)
Loppu on vain edelliseen liittyvää ruikkimista...
Nyt miljardiomaisuutta hallinnoima RKP on tehnyt "rahalla ostoksia", lue lahjuksia, ja konkurssiköyhä KePu on kiltisti pettänyt joka suuntaan. Oulun virkamiehet pakkoruotsitettiin valehtelemalla Kokkolan suuntautumisella Ouluun ja sitten vedettiinkin höplästä. Kuinka kauan Pekkarinen saa pettää suomalaisia?
http://www.hs.fi/tulosta/HS20091005SI3YO02ma1
"Kaksikielisyyssäätiön suurin rahoittaja on Svenska Kulturfonden -niminen rahasto. Sen perusti Rkp vuonna 1908 jakamaan puolueen pääomatuottoja. Nykyisin siihen kytkeytyy noin 450 yksityistä rahastoa.
Rahaston tarkoitus on tukea ruotsinkielistä kulttuuri-, sivistys- ja järjestöelämää. Rkp nimittää rahaston hallituksen ja valtuuskunnan.
Kulturfondenin rahoitus tulee miljardin arvoista osakesalkkua pyörittävältä Svenska Litteratursällskapetilta (SLS). Työnjaon mukaan SLS hoitaa Kulturfondenin ja muiden rahastojen varallisuutta ja Kulturfonden päättää tuottojen jaosta."
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) kertoo Keskipohjanmaa-lehdelle päätyneensä ratkaisuun, jossa Keski-Pohjanmaan maakunta suuntautuu etelään eli Länsi- ja Sisä-Suomen aviin ja Pohjanmaan elyyn.
Keski-Pohjanmaan maakunnan suunnaksi etelä
http://www.kp24.fi/uutiset/174400/Keski-Pohjanmaan-maakunnan-suunnaksi-etelä-kerro-oma-mielipiteesi
Pekkarinen aikoo tehdä virallisen päätöksen nopealla aikataululla. Hänen mukaansa tässä asiassa ei enää tarvita hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmän ja valtioneuvoston erillistä päätöstä. Viime syksynä valtioneuvosto päätti asetuksella Keski-Pohjanmaan suuntaamisesta etelään, mutta jätti lausuman, jonka mukaan maakunta suunnataan pohjoiseen, jos kielelliset perusoikeudet voidaan kieliselvityksen perusteella täyttää.
Pekkarinen kertoo päätyneensä etelän kannelle perusteellisen harkinnan jälkeen. Hän on kahteen eri otteeseen keskustellut oikeuskansleri Jaakko Jonkan kanssa perustuslakivaliokunnan lausunnosta, jonka mukaan suunnaksi on valittava se, joka täyttää parhaiten kielelliset perusoikeudet.
– Näiden keskustelujen ja muiden selvitysten perusteella olen tullut sille kannalle, että perustuslakivaliokunnan lausuma kielellisistä perusoikeuksista ohittaa muut näkökohdat eikä lopputulemana voi olla muu kuin etelän vaihtoehto. Harkinnassa ratkaisi kielellinen privilegio eli kielelliset perusoikeudet menivät muiden perusoikeuksien ja oikeuksien edelle, Pekkarinen perustelee päätöstään.
Keski-Pohjanmaa suuntaa etelään
julkaistu tänään 7.9.2010 klo 07:30, päivitetty tänään klo 08:04
http://yle.fi/alueet/pohjanmaa/2010/09/keski-pohjanmaa_suuntaa_etelaan_1959998.html
Keski-Pohjanmaan maakunta saa valtion aluehallintopalvelut jatkossa eteläisen vaihtoehdon mukaan. Sanomalehti Keskipohjanmaan haastattelema ministeri Mauri Pekkarinen aikoo tehdä asiassa päätöksen pikavauhtia. RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ulla-Maj Wideroos on tyytyväinen ratkaisuun.
- Päätös osoittaa, että perustuslaki toimii Suomessa, sanoo Pohjanmaan Radion tavoittama Ulla-Maj Wideroos.
Myös sanomalehti Keskipohjanmaan haastattelema Pekkarinen toteaa, perustuslaikivaliokunnan lausuma kielellisistä oikeuksista ohittaa muut näkökohdat. Lehden mukaan Pekkarinen uskoo, ettei asiassa tarvita enää hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmän päätöstä, koska asetus valtion aluehallinnon palvelusita annettiin jo viime vuoden lopulla eikä siihen tarvita muutosta.
Käytännössä Pekkarisen ratkaisu merkitsee, että keskipohjalaisten valtion aluehallintopalveluista vastaaavat jatkossakin Seinäjoen ja Vaasan AVI- ja ELY -virastot.
YLE Pohjanmaa
Oulun AVI ja ELY-virkamiehet pakkoruotsitettiin pelkän höynäytyksen varjolla. Sitten vedettiin matto alta... ja etelään! KePu pettää. Vain se, että se pettää aina, on varmaa.
Kaksikielisyysvaatimus ei enää täyty Oulussa, vaikka viranomaisilla on ao.kielitodistukset ja jopa lisäkoulutusta. Onko siis päätöstä tulkittava niin, että valtiovalta on vähitelleen myös virallisesti luopumassa kaksikielisyysajattelusta ja että ruotsinkieliset hallintotoimet ja palvelut keskitetään vain muutamiin pisteisiin. Tämä olisi edistysaskel kaikkialla Suomessa vaadittavasta ruotsista luopumiseksi. Jos Pohjois-Suomen "pääkaupingissa", yliopistokaupoungissa, ei osata riittävästi ruotsia, niin kuinka sitä osattaisiin muuallakaan, paitsi tietyillä rannikkokaistaleilla.
Kuntaministeri Tölli selittää suuntapäätöksen kiemurat
julkaistu tänään klo 11:36, päivitetty tänään klo 13:00
http://www.yle.fi/alueet/keski-pohjanmaa/2010/09/kuntaministeri_tolli_selittaa_suuntapaatoksen_kiemurat_1960716.html
Suunta repii keskustan ministereitä
julkaistu tänään klo 14:54, päivitetty tänään klo 15:23
http://www.yle.fi/alueet/keski-pohjanmaa/2010/09/suunta_repii_keskustan_ministereita_1961411.html
Maakuntahallituksessa kahta ilmaa
julkaistu tänään klo 11:39, päivitetty tänään klo 12:35
http://www.yle.fi/alueet/keski-pohjanmaa/2010/09/maakuntahallituksessa_kahta_ilmaa_1960748.html
Pekkarinen ratkaisi Keski-Pohjanmaan suunnan
julkaistu tänään klo 06:26, päivitetty tänään klo 11:52
http://www.yle.fi/alueet/keski-pohjanmaa/2010/09/pekkarinen_ratkaisi_keski-pohjanmaan_suunnan_1959937.html
Kustannukset asukasta kohden näkyvät olevan jokseenkin samaa tasoa niin pienissä kuin suurissa kunnissa. Nuo sata pienintä kuntaamme eivät edusta väestöstämmekään enempää kuin 3,5 % (hieman alle 190 000 eli keskimäärin n. 1900 asukasta/kunta). Nuo sata suurinta kuntaa edustavat varmaan väestöstämme hyvinkin 80 %.
Se ero on, että nuo suurten kuntien ihmiset saavat sillä samalla rahalla paljon paremmat palvelut kuin pienissä kunnissa. Se yksin on jo tärkeä syy mittaviin kuntaliitoksiin.
KePu saa hurrien rahaa vaalikampanjaansa varten. Koko puolue on sattuneesta KePuloinnista johtuen konkurssikypsä samoin kuin sen äänitorvi Suomenmaa, joka sekin notkuu konkurssin partaalla, vaikka onkin piilotettu Joutsenmedian konserniin.
Pekkarinnen piiloutuu kielilain ja oikeuskanslerin taakse, tuo itsetunnonton kalju miehen pätkä. Itsehän KePu oli typerää kielilakia lanseeraamassa yhdessä Lipposen kanssa.
Aluehallintoratkaisu on poikimassa kielikeskustelun
julkaistu tänään klo 19:40, päivitetty tänään klo 20:21
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/09/aluehallintoratkaisu_on_poikimassa_kielikeskustelun_1962472.html
Keskustaministerit ovat tuohtuneita siitä, että käytännössä pelkästään ruotsin kielen asema ratkaisee minkä aluehallinnon alaisuuteen Keski-Pohjanmaa ja Kokkola kuuluvat. Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) uskoo, että asiasta nousee keskustelu ruotsin kielen asemasta poliittisessa päätöksenteossa.
Esittelevänä ministerinä elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) on närkästynyt siitä, että oikeuskanslerin tulkinnan mukaan Keski-Pohjanmaan ja Kokkolan kuulumisen joko Etelä-Pohjanmaan eli Vaasan ja Seinäjoen tai Pohjois-Pohjanmaan eli Oulun aluehallinnon alaisuuteen ratkaisee ruotsinkielisen palvelun paremmuussvertailu.
- Kyllähän nämä perusteet, millä tämä päätös joudutaan tekemään, on aivan käsittämättömät. Minä teen sen esityksen niin kuin juridiikka vaatii, sanoo tuohtunut elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen.
Ministeri siis noudattaa perustuslakivaliokunnan ja oikeuskanslerin tulkintaa, mutta pitkin hampain.
-Tällainen kielellinen privilegio (etuoikeus) on minulle äärimmäisen vaikea hyväksyä, Pekkarinen sanoo.
Pääministeri Mari Kiviniemi ennakoi kielikeskustelua.
-Tässä tulkinnassahan lähdetään siitä, että ruotsin kielen parempi osaaminen menee perusoikeuksissa hyvin monen muun asian edelle. Uskon, että keskustelu käynnistyy, arvioi Kiviniemi.
YLE Uutiset / Ari Hakahuhta
Ruotsin kieli ratkaisi Keski-Pohjanmaan suuntakiistan
julkaistu tänään klo 18:26, päivitetty tänään klo 19:35
http://yle.fi/alueet/keski-pohjanmaa/2010/09/ruotsin_kieli_ratkaisi_keski-pohjanmaan_suuntakiistan_1962301.html
Keskusta on joutunut taipumaan väännössä Keski-Pohjanmaan yhteystyösuunnasta aluehallinnossa. Keskustan ministeriryhmä totesi tiistaina, että perustuslaki estää Keski-Pohjanmaan siirtämisen Pohjois-Pohjanmaan aluehallinnon yhteyteen.
Keskustaministerit totesivat, että aluehallinnon muuttamiseen ei jää poliittista harkintavaraa hallitukselle. Pääministeri Mari Kiviniemen (kesk) mukaan oikeuskanslerin tulkinta siitä, että ruotsinkieliset palvelut saa paremmin Vaasasta ja Seinäjoelta kuin Oulusta ratkaisee asian.
- Ministerit eivät voi tehdä oikeuskanslerin kannan vastaisia päätöksiä.
Kiviniemi: pohjoinen suunta silti paras
Kiviniemi on kuitenkin yhä sitä mieltä, että suuntautuminen pohjoiseen olisi Keski-Pohjanmaalle paras ratkaisu. Hän korostaa myös keskustan ministeriryhmän olleen koko ajan samaa mieltä.
Keskustan kannan perusteena on Kiviniemen mukaan ollut koko ajan maakunnan tahto.
-Myöskin keskipohjalaiset ovat ilmoittaneet, että kun Keski-Pohjanmaan ja Kokkolan elyä vahvistetaan ja tehdään muutamia muita ratkaisuja niin silloin he voisivat tähän ratkaisuun tyytyä. Ja itse olen halunnut nimenomaan sellaista ratkaisua, että Keski-Pohjanmaan ääntä kuullaan.
Käytännössä lopullinen ratkaisu tehdään myöhemmin syksyllä. Asiaa käsitellään yksityiskohtaisemmin hallituksen ministerityöryhmässä parin viikon kuluttua.
Ruotsin kielen asema puntariin?
Kiviniemi uskoo, että Keski-Pohjanmaa-jupakka polkaisee liikkeelle keskustelun ruotsin kielen asemasta.
- Tässä tulkinnassahan lähdetään siitä, että ruotsin kielen parempi osaaminen menee näissä perusoikeuksissa ikäänkuin monen muun asian edelle Uskon, että varmasti keskustelu käynnistyy.
Samaa mieltä on myös elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk), jonka ulostulo asiassa nostatti suuntautumiskeskustelun jälleen tänään.
Pekkarinen sanoo, että jos kyseessä olisi ollut politiikka, hän olisi vääntänyt kättä tosi pitkään muiden hallituspuolueiden kanssa.
- Kun juridiikka astui totaalisesti kuvaan mukaan, niin sen yli ole minkäänlaista mahdollisuutta kävellä.
- Olen siitä erittäin pahoillani, minusta on erittäin vastenmielistä todeta, että kielikysymys nousee näin dominoivaksi kaikkien muiden perusoikeuksien yläpuolelle, sanoo ministeri Mauri Pekkarinen.
Kielikysymysten edessä joutui taipumaan myös aluehallintovirastoista vastaava hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli (kesk).
Hallitus päätti Keski-Pohjanmaan suuntautumisesta etelään viime vuoden lopulla. Keskusta kuitenkin halusi selvittää perusteellisesti mahdollisuudet liittää alue Pohjois-Pohjanmaan aluehallinnon yhteyteen ensi vuoden alusta lähtien.
YLE / Marjatta Rautio
Ruotsin kieli ratkaisi Keski-Pohjanmaan suuntakiistan
julkaistu eilen 7.9.2010 klo 18:26, päivitetty eilen klo 19:35
http://yle.fi/alueet/keski-pohjanmaa/2010/09/ruotsin_kieli_ratkaisi_keski-pohjanmaan_suuntakiistan_1962301.html
Keskusta on joutunut taipumaan väännössä Keski-Pohjanmaan yhteystyösuunnasta aluehallinnossa. Keskustan ministeriryhmä totesi tiistaina, että perustuslaki estää Keski-Pohjanmaan siirtämisen Pohjois-Pohjanmaan aluehallinnon yhteyteen.
Keskustaministerit totesivat, että aluehallinnon muuttamiseen ei jää poliittista harkintavaraa hallitukselle. Pääministeri Mari Kiviniemen (kesk) mukaan oikeuskanslerin tulkinta siitä, että ruotsinkieliset palvelut saa paremmin Vaasasta ja Seinäjoelta kuin Oulusta ratkaisee asian.
- Ministerit eivät voi tehdä oikeuskanslerin kannan vastaisia päätöksiä.
Kiviniemi: pohjoinen suunta silti paras
Kiviniemi on kuitenkin yhä sitä mieltä, että suuntautuminen pohjoiseen olisi Keski-Pohjanmaalle paras ratkaisu. Hän korostaa myös keskustan ministeriryhmän olleen koko ajan samaa mieltä.
Keskustan kannan perusteena on Kiviniemen mukaan ollut koko ajan maakunnan tahto.
-Myöskin keskipohjalaiset ovat ilmoittaneet, että kun Keski-Pohjanmaan ja Kokkolan elyä vahvistetaan ja tehdään muutamia muita ratkaisuja niin silloin he voisivat tähän ratkaisuun tyytyä. Ja itse olen halunnut nimenomaan sellaista ratkaisua, että Keski-Pohjanmaan ääntä kuullaan.
Käytännössä lopullinen ratkaisu tehdään myöhemmin syksyllä. Asiaa käsitellään yksityiskohtaisemmin hallituksen ministerityöryhmässä parin viikon kuluttua.
Ruotsin kielen asema puntariin?
Kiviniemi uskoo, että Keski-Pohjanmaa-jupakka polkaisee liikkeelle keskustelun ruotsin kielen asemasta.
- Tässä tulkinnassahan lähdetään siitä, että ruotsin kielen parempi osaaminen menee näissä perusoikeuksissa ikäänkuin monen muun asian edelle Uskon, että varmasti keskustelu käynnistyy.
Samaa mieltä on myös elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk), jonka ulostulo asiassa nostatti suuntautumiskeskustelun jälleen tänään.
Pekkarinen sanoo, että jos kyseessä olisi ollut politiikka, hän olisi vääntänyt kättä tosi pitkään muiden hallituspuolueiden kanssa.
- Kun juridiikka astui totaalisesti kuvaan mukaan, niin sen yli ole minkäänlaista mahdollisuutta kävellä.
- Olen siitä erittäin pahoillani, minusta on erittäin vastenmielistä todeta, että kielikysymys nousee näin dominoivaksi kaikkien muiden perusoikeuksien yläpuolelle, sanoo ministeri Mauri Pekkarinen.
Kielikysymysten edessä joutui taipumaan myös aluehallintovirastoista vastaava hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli (kesk).
Hallitus päätti Keski-Pohjanmaan suuntautumisesta etelään viime vuoden lopulla. Keskusta kuitenkin halusi selvittää perusteellisesti mahdollisuudet liittää alue Pohjois-Pohjanmaan aluehallinnon yhteyteen ensi vuoden alusta lähtien.
YLE / Marjatta Rautio
Pekkarinen ärähti ruotsin kielen asemasta
julkaistu eilen 7.9.2010 klo 19:40, päivitetty tänään klo 08:15
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/09/pekkarinen_arahti_ruotsin_kielen_asemasta_1962472.html
Keskustaministerit ovat tuohtuneita siitä, että käytännössä pelkästään ruotsin kielen asema ratkaisee minkä aluehallinnon alaisuuteen Keski-Pohjanmaa ja Kokkola kuuluvat. Etenkin elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen on asiasta tohkeissaan.
Esittelevänä ministerinä elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) on närkästynyt siitä, että oikeuskanslerin tulkinnan mukaan Keski-Pohjanmaan ja Kokkolan kuulumisen joko Etelä-Pohjanmaan eli Vaasan ja Seinäjoen tai Pohjois-Pohjanmaan eli Oulun aluehallinnon alaisuuteen ratkaisee ruotsinkielisen palvelun paremmuusvertailu.
- Kyllähän nämä perusteet, millä tämä päätös joudutaan tekemään, on aivan käsittämättömät. Minä teen sen esityksen niin kuin juridiikka vaatii, sanoo tuohtunut elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen.
Ministeri siis noudattaa perustuslakivaliokunnan ja oikeuskanslerin tulkintaa, mutta pitkin hampain.
-Tällainen kielellinen privilegio on minulle äärimmäisen vaikea hyväksyä. Olen siitä erittäin pahoillani, minusta on erittäin vastenmielistä todeta, että kielikysymys nousee näin dominoivaksi kaikkien muiden perusoikeuksien yläpuolelle, sanoo ministeri Mauri Pekkarinen.
Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) uskoo, että keskustelu ruotsin kielen asemasta poliittisessa päätöksenteossa nousee.
- Tässä tulkinnassahan lähdetään siitä, että ruotsin kielen parempi osaaminen menee perusoikeuksissa hyvin monen muun asian edelle. Uskon, että keskustelu käynnistyy, arvioi Kiviniemi.
Kiviniemi on yhä sitä mieltä, että suuntautuminen pohjoiseen olisi Keski-Pohjanmaalle paras ratkaisu.
YLE Uutiset / Ari Hakahuhta
ALKU, AVI, ELY - kuinka kiista Keski-Pohjanmaasta päätyi tähän?
julkaistu 7.9.2010 klo 14:26, päivitetty klo 14:53
http://yle.fi/alueet/keski-pohjanmaa/2010/09/alku_avi_ely_-_kuinka_kiista_keski-pohjanmaasta_paatyi_tahan_1961386.html
Vuosia kestänyt kiista Keski-Pohjanmaasta on ollut poukkoilevaa seurattavaa. Puisevalta kuulostavaan vääntöön liittyy mitä suurimmassa määrin kielipolitiikkaa, lobbaamista, valtapeliä ja jopa loanheittoa.
Keskustelu Keski-Pohjanmaan aluehallinnon hoitamisesta käynnistyi tosiasiassa jo 2000-luvun alkupuolella, kun hallitus päätti ryhtyä tehostamaan Suomen aluepolitiikkaa. Hankkeen alkuvaihe vietiin läpi suhteellisen matalalla profiililla, ja kansallisen aluepolitiikan uudistamiseen valjastettiin ministeriöiden ohella kaikki maakuntaliitot.
Aluehallinnon uudistamishanke (ALKU) käynnistettiin toden teolla kesällä 2007. Suuri osa maakunnista pääsi itsenäisesti ratkaisuun siitä, miten ja mistä aluehallinnon palvelut haetaan. Keski-Pohjanmaalla oli jo pelin alkuvaiheessa vääntöä asiasta, sillä maakuntakeskus Kokkola toivoi aluehallinnon palvelut Vaasasta ja Seinäjoelta, kun taas Keski-Pohjanmaan liitto oli Oulun kannalla.
Keskipohjalaiset ja pohjalaiset yrittäjät ja kunnallispoliitikot juoksivat erilaisissa kokoonpanoissa eduskunnassa muutaman vuoden ajan. Intressiryhmät esittelivät kilvan erilaisia yhteistyökuvioita, ja toisistaan suuresti poikkeavia perusteluja ja selvityksiä.
Ensimmäinen esitys: suunta on pohjoinen
Joulukuun 2008 alkupuolella Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä HALKE esitti, että Keski-Pohjanmaa järjestäisi jatkossa aluehallintopalvelut yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan kanssa. Hieman myöhemmin Keski-Pohjanmaan suunta hiersi jo kunnolla hallituspuolueiden, lähinnä Keskustan ja RKP:n välejä, ja kommentit olivat kiivaita.
Seuraavana keväänä eduskunnassa käydyissä lähetekeskusteluissa aluejakoja pidettiin epäilyttävinä. Osa kansanedustajista oli sitä mieltä, että tietyillä alueilla valtion aluehallinnon määrittämät rajat sotkivat maakuntien luontaisia yhteistoiminta-alueita. Samoihin aikoihin väläyteltiin ensimmäistä kertaa julkisuudessa mahdollisuutta, jossa Kokkolan kaupunki irtautuisi kokonaan Keski-Pohjanmaan liitosta.
Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä uskoi kuitenkin vielä keväällä 2009 vakaasti, että koko uudistusta jarruttava kiista saataisiin sovittua huhtikuun aikana - toisin kuitenkin kävi.
Kesäkuussa 2009 Halke päätti, että Keski-Pohjanmaan aluehallintopalvelut tulevat pohjoisesta, poliisihallintoa lukuun ottamatta. Tuolloin oli jo tiedossa oikeuskanslerin ja perustuslakivaliokunnan vetoomukset, joiden mukaan keskipohjalaisten kielellisiä oikeuksia ei saa polkea. Viralliset tahot epäilivät kielipalvelujen kattavuutta, jos Kokkola jäisi uuden hallintoalueen ainoaksi kaksikieliseksi kaupungiksi.
Aika uudistuksen jälkeen - poliittista kauppaa ja kampittelua
Valtion hallinnonuudistus lakkautti läänit 1. tammikuuta 2010. Läänien sijasta Suomi jaettiin 15 ELY- keskukseen ja kuuteen aluehallintovirastoon. Tuolloinen hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi päätyi pitkin hampain esitykseen, jonka mukaan Keski-Pohjanmaan aluehallintoa hoidettaisiin määräajan Vaasasta ja Seinäjoelta. Etelän kannattajat saivat siis vuoden lisä-ajan, jo kertaalleen päätettyyn asiaan, jotta kiistaan ehdittäisiin hakea kunnollinen ratkaisu.
Keskustavetoinen hallitus halusi selvittää, voitaisiinko Keski-Pohjanmaa siirtää pysyvästi pohjoisen aluehallintoviranomaisen yhteyteen. Lausuntoa pyydettiin kielityöryhmältä, jonka kanta kuitenkin oli, että kaksikieliset palvelut hoituvat parhaiten etelän suunnasta. Lausuntoa edelsi mittava kielikoe-rumba, sekä etelässä että pohjoisessa.
Keski-Pohjanmaan kiistassa on käytännössä kyse kahden eri ministerin alaisista virastoista. Aluevirastot eli AVIt kuuluvat hallinto- ja kuntaministeri Tapani Töllille, ja ELY-keskukset elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle. Asiaan aikoo todennäköisesti ottaa kantaa myös pääministeri Mari Kiviniemi. Lopullinen hallinnollinen päätös asiasta tehtäneen syyskuun lopussa.
YLE Keski-Pohjanmaa
Oy Sisu Auto Ab:n toimitusjohtajana sekä sen konserniyhtiöiden hallituksen puheenjohtajana toimii Timo Korhonen, joka on toiminut aiemmin mm. DRT Diesel Engineering Oy:n toimitusjohtajana sekä Sisu Auton tuotekehitys- ja varatoimitusjohtajana.
http://www.autokanta.com/koneporssi/yritysuutisia/kuljettaminen/?x133244=2409554
Kyllä tämä lyhyt miehentumppi on poikasi, tai poikapuolesi, vai oliko se se jalkapuoli. Mutta Sisu-autolle ei voi ennustaa pitkää ikää kyllä näin on näreet, Sellaiset on ruorimiehet.
pojat riesoikseen...
Tuttu on mies. Onnentoivotuksesi tarkoittanetkin hänelle, et minulle.
Täällä ei juuri kannattaisi toivottaa hyvää kenellekään – paitsi kepulle – sillä reaktion jo näet. Se kateus, se kateus ja sen aiheuttama kauna sekä katkeruus omasta osaamattomuudesta ja mopen osalle jäämisestä aiheuttaa alhaisessa mielessä hyvin vastenmielisiä ilmiöitä.
Kerron kyllä hänelle toivotuksista, jollaisia hän on varmaan saanut paljonkin ja tarpeenhan ne ovat.
Vastailetko taas itsellesi?
Miksi olisin tehnyt itselleni kysymyksen? Ei minun tarvitse, sillä tiedän asian. Jos joskus vastaan itselleni, sen näet siitä, että vastaan tällä rekisteröidyllä nikilläni, sillä minä en ole kaltaisesi puskaryssä. En kaltaisesi missään muutenkaan.
Mutta sinä reppana naurettavasti yrität olla lähes kaltaiseni, mutta epäuskottavasti. Vaikka olisit puolustusvoimista potkut saaneena evp, niin jos haluaisit, että edes joku joskus uskoisi sinun olleen joskus yliluutnantti, sinun ei pitäisi käyttää tuollaisia v-alkuisia sanoja. Jos haluaisit uskotella olevasi edes iältäsi aikamies, vaikka mitätönkin, tuollaisten sanojen käyttöä sinun tulisi karttaa. Niitä kun käyttävät vain kasvatusta vaille jääneet murrosikäiset.
perkeleen persereikä koko ukko!
Eikö sinulla saatanan paskalla ole tosiaan mitään muuta tekemistä?
Mistä Sinä minun ominaisuuteni tiedät? Pystyn hyvin moneen aksenttiin, tilanteen mukaan.
Sinä olet ansainnut tietyn aksentin ja kunnioituksen asteen, valitettavasti negatiivisen.
Tunnen saitin kautta Sinut paremmin kuin taskuni ja kysyn: JUMITTAAKO?