Suomenkieliset terveet ia itsenäiset nuoret vaativat, ettei heidän tarvitse enää puolustaa Ahvenanmaata eikä Ruotsia ja he vaativat sen kirjaamista lakiin.
Yhteistyötä voidaan kuitenkin käydä ruotsalaisten kanssa, mutta vain englannin kielellä, samoten kuin myös venäläisten kanssa.
Tulevien kutsuntojen kuuma peruna: nöyrtyykö "swekomania" Suomen armeijassa suomenkielisten vapaaehtoisten sotilaiden edessä? Arvaukseni on, että nöyrtyy tai muuten siviilipalvelus nousee huippulukuihin!
Hienoa itsenäisen Suomen nuoret!
Yhteistyötä voidaan kuitenkin käydä ruotsalaisten kanssa, mutta vain englannin kielellä, samoten kuin myös venäläisten kanssa.
Tulevien kutsuntojen kuuma peruna: nöyrtyykö "swekomania" Suomen armeijassa suomenkielisten vapaaehtoisten sotilaiden edessä? Arvaukseni on, että nöyrtyy tai muuten siviilipalvelus nousee huippulukuihin!
Hienoa itsenäisen Suomen nuoret!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ahvenanmaa ei millään lailla ja tasolla anna vastiketta entisenlaiseen toimintaan: pelkkää vittuilua ruotsinkielisten ylemmyydellä ja suurimpina sosiaalipummeina suomenkielisten rahakukkaroilla.
Tarjotaan koko suurrasite eniten tarjoavalle: Venäjä, Saksa, Ruotsi, Tanska, Englanti, Ranska, Kiina ...
Jos ei käupaksi, niin tehdään siitä ampuharjoitusalue: Kansainliittohan on jo kuollut ja sen sopimukset ovat ruotsinkielisen sotilaan lupauksen arvoisia eli ruplan arvoisia!
Sotilaskarkureista oli suomenruotsalaisia 3/5 osa eli 60 %: se siitä heidän isänmaallisuudestaan Suomea kohtaan, taitaa olla isänmaa Ruotsi?
>> 3/5 osa eli 60 %
15% Suomen ruotsinkielisistä maavoimien joukkojen vahvuudesta oli karkureina Uumajan lohkolla. Näin siis saadaan kun verrataan ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuuksia kesällä 1944 ja Uumajassa loisineita ruotsinkielisiä soutureita keskenään! Kylläpä näyttääkin aika karsealta kun asiaa tarkastellaan hieman eri tavalla ja oikeassa kontekstissä eli suhteutettuna siihen paljonko heitä oikeasti oli! Jukka Kulomaan Käpykaartiin? -väitöskirjan (katso kirjan sivut 339-341), mukaan Uumajassa oli keväällä 1945 peräti 800 sotilaskarkuriksi luokiteltavaa suomalaista miestä ja näistä 3/4 osaa eli 600 oli kotoisin Suomen ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta!
Ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuudesta oli (suhteellisesti) noin 15% Uumajassa! Kuulostaako pahalta? Tässä on pieni laskelma, jossa voi olla pientä tarkistamisen varaa lähinnä pataljoonien oletetuissa vahvuuksissa.
Ruotsinkielisiä oli tuohon aikana noin 9.5% Suomen koko väestöstä. Heitä lienee ollut samassa suhteessa myöskin sodassa. Kuten tuosta listasta huomaat, niin jalkaväkirykmenttejä näyttäisi Jatkosodassa olleen JR13, JR24, JR55 ja JR61. Erillisiä pataljoonia ErP 1, ErP 18 ja ErP 27. Loput ruotsinkieliset palvelivat tykistössä, ilmavoimissa ja merivoimissa. Nyt on kuitenkin muistettava, että tuossa listassa on kaikki Jatkosodan aikana jossain vaiheessa olleet ruotsinkieliset joukko-osastot, joita muodostettiin, muutettiin ja lakkautettiinkin.
1944 kesällä oli vain JR13 ja JR61 rykmentit erillispataljoonineen. JR24 lakkautettiin maaliskuussa 1944 ja JR 55 lakkautettiin jo joulukuussa 1941.
Kesällä 1944 oli ruotsinkielisiä jalkaväkijoukkoja 2 rykmenttiä ja 2 erillistä pataljoonaa eli kaikkiaan 8 pataljoonaa. Nyt arvioidaan kesän 1944 kovissa taisteluissa jo kuluneen pataljoonan vahvuudeksi vaikkapa noin 500 miestä. Määrävahvuushan on noin 1000 miestä. Kuten tästä tarkastelusta huomaat, niin prosentuaalinen osuus Uumajan lohkolle muuttaneista ruotsinkielisistä jalkaväkijoukoista on melkoisesti suurempi kuin heidän prosentuaalinen osuutensa Suomen väestöstä!
8 (pataljoonaa) * 500 = 4000 ja kun tuohon määräään verrataan 600 ruotsinkielistä karkuria Uumajan lohkolla, niin sehän tekee 15%.
15% ruotsinkielisiä karkureita Uumajan lohkolla verrattuna ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuuteen kesällä 1944!
Ruotsinkielisiä joukko-osastoja oli paljonkin, eritoten tykistöä. 17.D oli kuitenkin ainoa ruotsinkielinen divisioona. Se oli divisioona kaikkine tukiyhtymineen eli tykistöineen yms. Toki ruotsinkielisiä tai Suomen ruotsalaisia oli kaikissa aselajeissa, ilma- ja merivoimissa ja nimenomaisesti tykistössä, mutta jalkaväkijoukoista 17.D taisi olla ainoa yksikkö, jossa oli lähinnä vain ruotsinkielisiä. Ja nimen omaan Jatkosodassa.
JR13 ja JR61 muodostivat 17.D:n rungon täydennettynä erillispataljoonalla, olikohan se juuri tuo ErP 27.
Tämä linkki ei toimi enää, mutta nämä tiedot on sieltä peräisin.
http://www.mil.fi/merivoimat/joukot/uudpr/historia_minnes_fi.dsp
"Uudenmaan prikaati ja Uudenmaan prikaatin kilta on pystyttänyt tämän muistomerkin 1976, niiden ruotsinkielisten joukko-osastojen muistoksi jotka taistelivat talvi- ja jatkosodassa.
Talvisota 1939-1940
Jalkaväki
Kenttätykistö
JR 9, RsPsto 1, JR 10, RsPsto 2, II/1.Pr, RsPsto 3, III/JR 61, RsPsto 4, ErP 18, RsPsto 5, ErP 20, RsPsto 6, PPP 8, 1.ErRsPtri, 1.PPK, 3.ErRsPtri, 2.PPK
Jatkosota 1941-1945
JR 13, JärjPsto 1, JR 24, JärjPsto 4, JR 55, 10.ErJärPtri, JR 61, RsPsto 2, ErP 1, RsPsto 3, ErP 18, RsPsto 4, ErP 27, RsPsto 13, LinP 18, RsPsto 17, 27.KrhK, RsPsto 18, 59.TykK, RsPsto 21, SyvLinPsto 18, KvPsto 18, SyvLinPsto 1 "