Koska suomalaisella ei perinteisesti ole ollut varaa matkustaa ulkomaille, on tilalle keksitty kotimaan matkailu. Yleensä tämä suoritetaan asuntoautolla tai -vaunulla, mutta koska korkeat polttoaineen hinnat ovat tehneet tästäkin kesäisestä perhehelvetistä mahdottomuuden, täytyy nokkelan kansalaisen keksiä muuta huvitusta.
Kylmän ja sateisen kesän innoittamana monet suomalaiset ovat huomanneet yleisten vessojen sopivuuden seikkailumatkailuun.
Yleensä sopiva WC löytyy työpaikan henkilökunnan tiloista. Kun kymmenet karvaiset karpaasit, työharjoittelussa olevat käytöstavattomat finniteinit ja luvatta henkilökunnan vessaa käyttävät ripuliset asiakkaat iskevät samalle pöntölle, ei koskaan voi tietää mitä yllätyksiä vastaan kävelee.
WC-matkailuun ei tarvita mitään erityisiä varusteita. Ainoa mitä oikeastaan tarvitset on seikkailumieli. Ajoitus on kuitenkin vessamatkailussa tärkeässä roolissa nautinnon maksimoimiseksi, nimittäin kannattaa odottaa ruokatuntien jälkeiseen aikaan. Maanantai on myös paras päivä vessamatkailulle, koska silloin saat vivahteita myös viikonlopun juopotteluista eikä krapulapaskatkaan ole poisluettuja!
Aloittelevan WC-matkailijan on syytä tyytyä vain haistelemaan. Eksoottisissa aromeissa on varmasti tarpeeksi kokemista ensikertalaiselle. Voit koettaa erottaa hajujen seasta yksittäisiä tuoksuja. Onko se pelkästään ripulia vai leijuuko seassa myös oksennuksen makea aromi? Huomaatko seassa partaveden liikakäyttöä vai onko kenties vessassa asioinut deodorantin unohtanut hikinen talonmies? Onko vessassa käyty siistillä kakalla vai onko pönttöön vedetty antibioottien sekoittaman suoliston musta räntäsade?
Vasta kun olet tottunut hajujen tunnistukseen, kannattaa viedä matka pidemmälle ja kurkistaa WC-pönttöön.
Tavallisiin löytöihin kuuluu mm. huonon vetämisen jättämä kelluva pökäle, lievää liimasontaa pöntön reunoilla ja ikuinen kestosuosikki: pöntön pohjalle jäänyttä ikipaskaa. Isompien ja pienempien paskapommien lisäksi pöntössä voi piillä perinteinen “haisevaa tummankeltaista kusta pitkin rinkkaa, lattialla, pöntön vesisäiliössä ja kaikkialla muualla paitsi itse pöntössä”.
- Sieltä voi todellakin löytyä mitä tahansa jännittäviä yllätyksiä. Pökäleitä, hiutaleita, ryytettä pöntön reunoilla. Jos olet oikein onnekas, niin joku on saattanut vetää pönttöön källit niin kuin paineilmaletkulla olisi ammuttu mäskit pitkin pönttöä, ja kaiken lisäksi jätetty vessa vetämättä. Yllätyksiä ja jännitystä siis riittää, puhumattakaan kauhunsekaisesta kunnioituksesta. Aloitteleva vessamatkailija voi kokea pahoinvointia, mutta hyvä puoli WC-lomassa on se, että laatanheittopaikoissa on vara mistä valita. Itse suosittelen lattiaa pöntön vieressä, kertoo WC-matkailunkehittämisyksikön vt. päällikkö visakinttu tre.
Lisäjännitystä saa omien tarpeiden tekemisellä työpaikan vessassa. Vaatii todellista rohkeutta istahtaa pöntölle ja rykäistä omat sonnat perään, kun haju on suoraan haadeksesta ja pönttö täynnä belsebuubin jätöksiä. Virtasisessa pöntössä on hyvä muistaa se nyrkkisääntö, että virtsa on steriiliä. Olkootkin rinkka kuinka haisevassa kusessa tahansa, siihen voi herkullisin mielin istahtaa. Pikantin lisän vessakäyntiin tuo myös pöntön tukkoisuus. Kun vedät hanikasta, koskaan ei voi tietää onko koko pakki tukossa ja tulviiko vesi suoraan uusille nahkakengille.
Extreme-harrastaja voi harkita myös maanteiden varsilla olevien P-paikkojen julkisia käymälöitä, mutta niitä Nivelström ei suosittele aloittelijalle.
- Ei missään nimessä saa lähteä yksin seikkailemaan pysähdyspaikkojen vessoihin. Sinne jos tuupertuu hapenpuutteeseen niin ei ole ketään pelastamassa. Kaverin kanssakin kun noihin paikkoihin menee, niin aina naru sidotaan jalkaan kiinni ja kaveri odottaa ulkopuolella. Siitä narusta voi vetää tajuttoman kaverin pihalle virkoamaan, neuvoo visakinttu
Verojen ja hintojen noustessa yhä useampi suomalainen joutuu tyytymään WC-matkailuun perinteisen lomanvieton sijaan. Hyvä puoli vessaseikkailussa on myös se, että sitä voi harrastaa milloin tahansa työpaikalla. Näin voitte tuoda aina pienen virkistyshetken omaan tylsään arkeenne.
Kylmän ja sateisen kesän innoittamana monet suomalaiset ovat huomanneet yleisten vessojen sopivuuden seikkailumatkailuun.
Yleensä sopiva WC löytyy työpaikan henkilökunnan tiloista. Kun kymmenet karvaiset karpaasit, työharjoittelussa olevat käytöstavattomat finniteinit ja luvatta henkilökunnan vessaa käyttävät ripuliset asiakkaat iskevät samalle pöntölle, ei koskaan voi tietää mitä yllätyksiä vastaan kävelee.
WC-matkailuun ei tarvita mitään erityisiä varusteita. Ainoa mitä oikeastaan tarvitset on seikkailumieli. Ajoitus on kuitenkin vessamatkailussa tärkeässä roolissa nautinnon maksimoimiseksi, nimittäin kannattaa odottaa ruokatuntien jälkeiseen aikaan. Maanantai on myös paras päivä vessamatkailulle, koska silloin saat vivahteita myös viikonlopun juopotteluista eikä krapulapaskatkaan ole poisluettuja!
Aloittelevan WC-matkailijan on syytä tyytyä vain haistelemaan. Eksoottisissa aromeissa on varmasti tarpeeksi kokemista ensikertalaiselle. Voit koettaa erottaa hajujen seasta yksittäisiä tuoksuja. Onko se pelkästään ripulia vai leijuuko seassa myös oksennuksen makea aromi? Huomaatko seassa partaveden liikakäyttöä vai onko kenties vessassa asioinut deodorantin unohtanut hikinen talonmies? Onko vessassa käyty siistillä kakalla vai onko pönttöön vedetty antibioottien sekoittaman suoliston musta räntäsade?
Vasta kun olet tottunut hajujen tunnistukseen, kannattaa viedä matka pidemmälle ja kurkistaa WC-pönttöön.
Tavallisiin löytöihin kuuluu mm. huonon vetämisen jättämä kelluva pökäle, lievää liimasontaa pöntön reunoilla ja ikuinen kestosuosikki: pöntön pohjalle jäänyttä ikipaskaa. Isompien ja pienempien paskapommien lisäksi pöntössä voi piillä perinteinen “haisevaa tummankeltaista kusta pitkin rinkkaa, lattialla, pöntön vesisäiliössä ja kaikkialla muualla paitsi itse pöntössä”.
- Sieltä voi todellakin löytyä mitä tahansa jännittäviä yllätyksiä. Pökäleitä, hiutaleita, ryytettä pöntön reunoilla. Jos olet oikein onnekas, niin joku on saattanut vetää pönttöön källit niin kuin paineilmaletkulla olisi ammuttu mäskit pitkin pönttöä, ja kaiken lisäksi jätetty vessa vetämättä. Yllätyksiä ja jännitystä siis riittää, puhumattakaan kauhunsekaisesta kunnioituksesta. Aloitteleva vessamatkailija voi kokea pahoinvointia, mutta hyvä puoli WC-lomassa on se, että laatanheittopaikoissa on vara mistä valita. Itse suosittelen lattiaa pöntön vieressä, kertoo WC-matkailunkehittämisyksikön vt. päällikkö visakinttu tre.
Lisäjännitystä saa omien tarpeiden tekemisellä työpaikan vessassa. Vaatii todellista rohkeutta istahtaa pöntölle ja rykäistä omat sonnat perään, kun haju on suoraan haadeksesta ja pönttö täynnä belsebuubin jätöksiä. Virtasisessa pöntössä on hyvä muistaa se nyrkkisääntö, että virtsa on steriiliä. Olkootkin rinkka kuinka haisevassa kusessa tahansa, siihen voi herkullisin mielin istahtaa. Pikantin lisän vessakäyntiin tuo myös pöntön tukkoisuus. Kun vedät hanikasta, koskaan ei voi tietää onko koko pakki tukossa ja tulviiko vesi suoraan uusille nahkakengille.
Extreme-harrastaja voi harkita myös maanteiden varsilla olevien P-paikkojen julkisia käymälöitä, mutta niitä Nivelström ei suosittele aloittelijalle.
- Ei missään nimessä saa lähteä yksin seikkailemaan pysähdyspaikkojen vessoihin. Sinne jos tuupertuu hapenpuutteeseen niin ei ole ketään pelastamassa. Kaverin kanssakin kun noihin paikkoihin menee, niin aina naru sidotaan jalkaan kiinni ja kaveri odottaa ulkopuolella. Siitä narusta voi vetää tajuttoman kaverin pihalle virkoamaan, neuvoo visakinttu
Verojen ja hintojen noustessa yhä useampi suomalainen joutuu tyytymään WC-matkailuun perinteisen lomanvieton sijaan. Hyvä puoli vessaseikkailussa on myös se, että sitä voi harrastaa milloin tahansa työpaikalla. Näin voitte tuoda aina pienen virkistyshetken omaan tylsään arkeenne.
Vastaukset 2
Vanhimmat
huuhaata:)))))DDDDD!
extremeä vielä ole,
minä SIIVOAN niitä vessoja.
o__o