Laitoin eilen (9.9.) aloituksen keskusteluketjuun. Koko ketju kaikkine kommentteineen oli ”poistunut” yön aikana täältä... Siinä oli oheisen laulun sanat:
Vartijan itkuvirsi
Hän oli vain vartija yössä joka valvoo ja tähyää.
Ei lepoa hänellä työssä kun muurille yksin jää...
Siksi taivaalle katseensa nosti hän aamua kaihoten,
että vartiovuoronsa jälkeen levon saisi ja vapauden.
Hän sai nuo vartijan vaatteet, ne puoleensa kutsuneet ei?
Sai pasunan käteen ja tuuleen hän viestin ja sanoman vei..
Kun yö oli musta ja nukkui kaikki ihmiset paikoillaan,
kuului muurilta varoitushuuto – he unessaan nauroivat vaan!
Hän sai tuon vartijan sielun, se itkee ja vaikeroi
vaikka siellä ja täällä vain kuului: - laulu, huoleton soittokin soi!
Hän uupui – itki itsensä uneen – tuli enkeli lohduttamaan,
ja jo parkua kaupungin kuuli, muurit murtuivat kokonaan!
Hän oli vain vartija siellä, niin pieni ja mitätön.
Näki haavoille ruoskitut juhdat – taakankantajat nääntyessään...
Nyt palaa, jo tulessa palaa! Poissa muurit, ei vartijaa!
Ja pilvet surua sataa, ylle surun ja itkevän maan.
Niin sammui pasunan ääni myrskytuulen pauhinaan,
ja tuhkana tuuleen haihtuvan, näki kukkivan, vihreän maan...
(Laulu syntynyt syksyllä 1997, julkaistu kirjassa Findia Story the end, 1998, sekä löytyy sivulta VartijaDiary
www.suomistory.vuodatus.net
TÄNÄ aamuna, 10.9. muistin erään Jumalan ilmoituksen 26.7.2009, joka nimenomaan koskee tätä maata, kansaa., näin:
”Tämä maa, tämän sinun isiesi maa! Valita ja itke, sillä se menetti mahdollisuutensa. Eivät heränneet sen papit, profeetat, suuret eivätkä pienet. Se nukkui, nukkui valheunta, valheturvan unta se näki. Ei kuullut varoittajan ääntä. Minä Herra suren paatunutta kansaa, sillä ei ole minulle mieleen jumalattoman kuolema. Voi, voi, voi! Jo kuuluvat niiden askelten äänet, jotka minun käskystäni tuomion toimittavat.” (ilmoitus jatkuu... tässä ei enempää).
On traagista,, KUN Jumala puhuu jostakin imperfektissä; menneessä aikamuodossa. Se oli – meni... Tämä ei ole edes ”ennustus” - profetia, vaan Jumalan ennalta ilmoitettu asia.
- Niinkuin lääkäri sanoisi: - tuo potilas ei hoidoista piitannut, menetti mahdollisuutensa, surullinen olen lääkärinä kun apu ei kelvannut... Niinpä?
EIKÄ mitään uutta auringon alla? Profeetta Jeremian Valitusvirren jakeet Raamatussa:
”Vesipurot juoksevat minun silmistäni.... minun kansani sortumisen tähden.” ”Näitä minä itken...”
(Valitusvirret 3:48, 1:16) Jeremia puhui ja varoitti omaa kansaansa 23 vuotta, ja lopuksi tuomio tuli.
- maijaliisa
Vartijan itkuvirsi
Hän oli vain vartija yössä joka valvoo ja tähyää.
Ei lepoa hänellä työssä kun muurille yksin jää...
Siksi taivaalle katseensa nosti hän aamua kaihoten,
että vartiovuoronsa jälkeen levon saisi ja vapauden.
Hän sai nuo vartijan vaatteet, ne puoleensa kutsuneet ei?
Sai pasunan käteen ja tuuleen hän viestin ja sanoman vei..
Kun yö oli musta ja nukkui kaikki ihmiset paikoillaan,
kuului muurilta varoitushuuto – he unessaan nauroivat vaan!
Hän sai tuon vartijan sielun, se itkee ja vaikeroi
vaikka siellä ja täällä vain kuului: - laulu, huoleton soittokin soi!
Hän uupui – itki itsensä uneen – tuli enkeli lohduttamaan,
ja jo parkua kaupungin kuuli, muurit murtuivat kokonaan!
Hän oli vain vartija siellä, niin pieni ja mitätön.
Näki haavoille ruoskitut juhdat – taakankantajat nääntyessään...
Nyt palaa, jo tulessa palaa! Poissa muurit, ei vartijaa!
Ja pilvet surua sataa, ylle surun ja itkevän maan.
Niin sammui pasunan ääni myrskytuulen pauhinaan,
ja tuhkana tuuleen haihtuvan, näki kukkivan, vihreän maan...
(Laulu syntynyt syksyllä 1997, julkaistu kirjassa Findia Story the end, 1998, sekä löytyy sivulta VartijaDiary
www.suomistory.vuodatus.net
TÄNÄ aamuna, 10.9. muistin erään Jumalan ilmoituksen 26.7.2009, joka nimenomaan koskee tätä maata, kansaa., näin:
”Tämä maa, tämän sinun isiesi maa! Valita ja itke, sillä se menetti mahdollisuutensa. Eivät heränneet sen papit, profeetat, suuret eivätkä pienet. Se nukkui, nukkui valheunta, valheturvan unta se näki. Ei kuullut varoittajan ääntä. Minä Herra suren paatunutta kansaa, sillä ei ole minulle mieleen jumalattoman kuolema. Voi, voi, voi! Jo kuuluvat niiden askelten äänet, jotka minun käskystäni tuomion toimittavat.” (ilmoitus jatkuu... tässä ei enempää).
On traagista,, KUN Jumala puhuu jostakin imperfektissä; menneessä aikamuodossa. Se oli – meni... Tämä ei ole edes ”ennustus” - profetia, vaan Jumalan ennalta ilmoitettu asia.
- Niinkuin lääkäri sanoisi: - tuo potilas ei hoidoista piitannut, menetti mahdollisuutensa, surullinen olen lääkärinä kun apu ei kelvannut... Niinpä?
EIKÄ mitään uutta auringon alla? Profeetta Jeremian Valitusvirren jakeet Raamatussa:
”Vesipurot juoksevat minun silmistäni.... minun kansani sortumisen tähden.” ”Näitä minä itken...”
(Valitusvirret 3:48, 1:16) Jeremia puhui ja varoitti omaa kansaansa 23 vuotta, ja lopuksi tuomio tuli.
- maijaliisa
Vastaukset 3
Vanhimmat
tällaisia ilmoituksia saanut. Ne ovat yleensä muotoa, "lippu puolitangossa". Olen kuulluut myös uskovia joiden profeetallinen näky on samansuuntainen. Niissä ei kyllä mainita mitään maamme kohtalosta noin "strategisesti". Mutta sosiaalisista ongelmista on mielestäni Jumala puhunut; sisäisistä levottomuuksista, jotka ovat tulkintani mukaan enemmän sosiaalisia. Ei niin, että puute olisi niinkään leivästä, vaan pikemminkin leivän yltäkylläisyydestä. Puute on henkisestä ja sosiaalisesta balanssista, tasapainosta ja levollisuudesta. Siitä on puutetta. Maa elää todellaa kohta äärimmäisessä levottomuuden tilassa, kurittomuudessa ja kaikenkattavassa rikollisuudessa, mikä on läpitunkevaa ihmisen arjessa ja elämänsä ympäristössä (mm. kaksainkertainen määrä henkirikoksia Euroopan muihin kansoihin suhteutettuna). Kukaan vastuunkkantajista ei ota vastuuta, joten arkipäivän rikollisuus kukoistaa.
Ihmisten päälle ajetaan suojatiellä. Nuoriso terrorisoi vanhempia naapureitaan. Työpaikka kiusaaminen on arkipäivää. Listaa vosi jatkaa loputtomiin. Maa on suoritustilassa henkisesti. Ei siinä profetiaa enää tarvita.
Sen kun suoritetaan tämä maa. Tämä maa ja kansa voitaisiin mielestäni hävittää unholaan, niin sika kansa tämä on. Tarkennettuja yhteiskunnallisia perusteluja voisin löytää mielen määrin.
Olet selvästi muuttunut mielipiteiltäsi pessimistisemmäksi ja raadollisemmaksi. Mahdatko sama Tuom. edes olla, mikä täällä on kirjoitellut?
....