Kenen puolella perustuslaki?

Keski-Pohjanmaa halusi itse osaksi Oulun aluetta, mutta maakunnan pääkaupunki Kokkola piti Vaasaa parempana vaihtoehtona. Hallintoratkaisussa kuitenkin avainkysymykseksi nousi se, miten parhaiten varmistetaan palvelujen saaminen myös ruotsin kielellä.

Olemme jo tottuneet siihen, että ruotsinkielisten palvelut, historia ja identiteetti kelpaavat ilman muuta argumenteiksi asiassa kuin asiassa - jopa perustuslakiin vedoten.

Olemmeko unohtaneet jotain? Tänään Hesarin mielipidesivulla kirjoittaa eräs kalajokilaaksolainen, että aiottu päätös sivuuttaa enemmistön tahdon eikä huomioi alueen ja ihmisten historiaa eikä ihmisten identiteettiä. Myös suomenkielisillä on identiteettinsä, hän huomauttaa.

Nyt suomenkieliset ovat heräämässä siihen, ettei heidän historiaansa ja identiteettejään voi enää vähätellä ja pitää niitä epäoleellisina, alisteisina kansan viralliselle kaksikielisyydelle ja siihen liitetylle pohjoismaiselle identiteetille.

Jos historia ja identiteetit ja kieli ovat keskeisiä asioita ruotsinkielisten etujen ollessa kyseessä, kyllä nämä ovat keskeisiä asioita myös suomenkielisten osalta. Onko meillä lupaa suomenkielisten tai uussuomalaisten identiteetteihin omine kokemuksineen historiasta, kulttuurista, tarpeista ja tavoitteista?
187
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Suomalaiset ovat heränneet vaatimaan oikeuksiaan. niihin kuuluu ehdottomati myös kielivapaus.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


näin kävi kirjoitti:

Keski-Pohjanmaa halusi itse osaksi Oulun aluetta, mutta maakunnan pääkaupunki Kokkola piti Vaasaa parempana vaihtoehtona. Hallintoratkaisussa kuitenkin avainkysymykseksi nousi se, miten parhaiten varmistetaan palvelujen saaminen myös ruotsin kielellä.

Olemme jo tottuneet siihen, että ruotsinkielisten palvelut, historia ja identiteetti kelpaavat ilman muuta argumenteiksi asiassa kuin asiassa - jopa perustuslakiin vedoten.

Olemmeko unohtaneet jotain? Tänään Hesarin mielipidesivulla kirjoittaa eräs kalajokilaaksolainen, että aiottu päätös sivuuttaa enemmistön tahdon eikä huomioi alueen ja ihmisten historiaa eikä ihmisten identiteettiä. Myös suomenkielisillä on identiteettinsä, hän huomauttaa.

Nyt suomenkieliset ovat heräämässä siihen, ettei heidän historiaansa ja identiteettejään voi enää vähätellä ja pitää niitä epäoleellisina, alisteisina kansan viralliselle kaksikielisyydelle ja siihen liitetylle pohjoismaiselle identiteetille.

Jos historia ja identiteetit ja kieli ovat keskeisiä asioita ruotsinkielisten etujen ollessa kyseessä, kyllä nämä ovat keskeisiä asioita myös suomenkielisten osalta. Onko meillä lupaa suomenkielisten tai uussuomalaisten identiteetteihin omine kokemuksineen historiasta, kulttuurista, tarpeista ja tavoitteista?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu