wille rydmanin blogissa loistavasti:
Kyse on ennen kaikkea kielivähemmistön suojautumisesta “vieraassa” maassa. Pakkoruotsi on yksi suojamuuri monien joukossa, jolla pyritään estämään integraatio.
Ratkaiseva seikka integraatiossa on koulun valinta ja se mitä kieltä lapselle opetetaan varhaisnuoruudessa. Jos kaksikielisessä tai jopa yksikielisessä perheessä todetaan, ettei Suomi ole oikeasti kaksikielinen maa niin lapsi laitetaan suomenkieliseen kouluun, jotta lapsesta ei tulisi ulkomaalaista omassa kotimaassaan. Suomenkielinen koulu taas tarkoittaa, että lapsen identiteetistä tulee valtaväestöä edustava, siis yksi suomenruotsalainen vähemmän. Kieli määrittää ihmisen identiteetin erittäin pitkälle.
Tästä syystä kaksikielisen koulun pihalle rakennetaan tarvittaessa vaikka muuri ja ruokalaan ei saa mennä samaan aikaan, jotta ruotsinkieliset lapset eivät omaksuisi suomen kieltä syvällä ajattelun tasolla. Ahvenanmaalla ei saa laulaa lapsille päiväkodissa edes yhtä laulua suomeksi.
Kuten vastapelurisi totesi ohjelmassa, pakkoruotsin poistosta on enää hyvin lyhyt matka viralliseen vähemmistökielen asemaan. Tämä taas johtuu useistakin seikoista, joista yksi on se, että moni suomenkielinen kannattaa virallista kaksikielisyyttä vain siitä syystä, että on uhrannut kielenopiskeluun paljon elämästään. Osa hoksaa myöhemmin tulleensa huijatuksi, mutta osaa jää elämään “kielirikkauden fantasiaa”. Olisi liian kova paikka myöntää itselle, että huijatuksi tultiin. Osa ei suostu myöntämään edes sitä, että hänelle on opetettu “muumiruotsia” eikä modernia nykyruotsia. Osa kokisi itsensä vähemmän hienoksi ihmiseksi, kun hallitun kielen merkitys romahtaisi.
Virallisella vähemmistökielen asemalla taas olisi vielä isompi vaikutus kouluvalintoihin. Varsinkin jos opiskelukiintiöt poistetaan. Ruotsinkielisten koulujen suosio romahtaisi. Toki kielivähemmistö eläisi satoja vuosia tästäkin eteenpäin, mutta Svekomaanisten tahojen tavoite on, että mahdollisimman suuri osa Suomalaisista olisi ruotsia puhuvia. Heille ruotsi on tärkeämpi ja hienompi kieli, vaikka suomi on teknisesti paljon kehittyneempi johtuen kai myöhään kehitetystä kieliopista. Sitäkään ei haluta myöntää, että moni ruotsin kielinen suku on alunperin puhunut suomea, joskus muinaisuudessa.
Pakkoruotsilla myös jarrutetaan suomenkielisten muuta oppimista. Ruotsinkielinen kun joutuu joka tapauksessa käyttämään oppitunteja suomen opiskeluun. Suomenkielinen voisi käyttää tämän vastaavan ajan ihan mihin tahansa muuhun hyödylliseen, aina matematiikasta lähtien. Tällä olisi taas heijastusvaikutus työelämään asti, jolla taas olisi vaikutus sosiaaliluokkiin.
Siihen, että jokaisen pitäisi opiskella kahta vierasta kieltä en oikein jaksa uskoa. Osa ei opi edes englantia, geneettisistä tai sosiaalisista syistä. Tai ehkäpä tämä olisi lukiossa mahdollista, peruskoulussa sen pitäisi olla valinnaista.
Siinä olette oikeassa, että integraatio tapahtuu väistämättä, tässä vaan on kyse sen nopeudesta ja siitä paljonko virallinen kaksikielisyys maksaa per vuosi kerrannaisvaikutuksineen. Osa on huolissaan ensin mainitusta, osa jälkimmäisestä.
Ainiin ja kiitos hienosta esiintymisestä. Olette yksi tärkeä osanen Suomen kielipolitiikan modernisointia. Uudistaminen jäi kesken kun sota yllätti ja kielipolitiikka lähti aivan väärälle polulle.
http://www.willerydman.fi/2010/09/10/-pakkoruotsille-ei-ole-jarkiperusteita
Kyse on ennen kaikkea kielivähemmistön suojautumisesta “vieraassa” maassa. Pakkoruotsi on yksi suojamuuri monien joukossa, jolla pyritään estämään integraatio.
Ratkaiseva seikka integraatiossa on koulun valinta ja se mitä kieltä lapselle opetetaan varhaisnuoruudessa. Jos kaksikielisessä tai jopa yksikielisessä perheessä todetaan, ettei Suomi ole oikeasti kaksikielinen maa niin lapsi laitetaan suomenkieliseen kouluun, jotta lapsesta ei tulisi ulkomaalaista omassa kotimaassaan. Suomenkielinen koulu taas tarkoittaa, että lapsen identiteetistä tulee valtaväestöä edustava, siis yksi suomenruotsalainen vähemmän. Kieli määrittää ihmisen identiteetin erittäin pitkälle.
Tästä syystä kaksikielisen koulun pihalle rakennetaan tarvittaessa vaikka muuri ja ruokalaan ei saa mennä samaan aikaan, jotta ruotsinkieliset lapset eivät omaksuisi suomen kieltä syvällä ajattelun tasolla. Ahvenanmaalla ei saa laulaa lapsille päiväkodissa edes yhtä laulua suomeksi.
Kuten vastapelurisi totesi ohjelmassa, pakkoruotsin poistosta on enää hyvin lyhyt matka viralliseen vähemmistökielen asemaan. Tämä taas johtuu useistakin seikoista, joista yksi on se, että moni suomenkielinen kannattaa virallista kaksikielisyyttä vain siitä syystä, että on uhrannut kielenopiskeluun paljon elämästään. Osa hoksaa myöhemmin tulleensa huijatuksi, mutta osaa jää elämään “kielirikkauden fantasiaa”. Olisi liian kova paikka myöntää itselle, että huijatuksi tultiin. Osa ei suostu myöntämään edes sitä, että hänelle on opetettu “muumiruotsia” eikä modernia nykyruotsia. Osa kokisi itsensä vähemmän hienoksi ihmiseksi, kun hallitun kielen merkitys romahtaisi.
Virallisella vähemmistökielen asemalla taas olisi vielä isompi vaikutus kouluvalintoihin. Varsinkin jos opiskelukiintiöt poistetaan. Ruotsinkielisten koulujen suosio romahtaisi. Toki kielivähemmistö eläisi satoja vuosia tästäkin eteenpäin, mutta Svekomaanisten tahojen tavoite on, että mahdollisimman suuri osa Suomalaisista olisi ruotsia puhuvia. Heille ruotsi on tärkeämpi ja hienompi kieli, vaikka suomi on teknisesti paljon kehittyneempi johtuen kai myöhään kehitetystä kieliopista. Sitäkään ei haluta myöntää, että moni ruotsin kielinen suku on alunperin puhunut suomea, joskus muinaisuudessa.
Pakkoruotsilla myös jarrutetaan suomenkielisten muuta oppimista. Ruotsinkielinen kun joutuu joka tapauksessa käyttämään oppitunteja suomen opiskeluun. Suomenkielinen voisi käyttää tämän vastaavan ajan ihan mihin tahansa muuhun hyödylliseen, aina matematiikasta lähtien. Tällä olisi taas heijastusvaikutus työelämään asti, jolla taas olisi vaikutus sosiaaliluokkiin.
Siihen, että jokaisen pitäisi opiskella kahta vierasta kieltä en oikein jaksa uskoa. Osa ei opi edes englantia, geneettisistä tai sosiaalisista syistä. Tai ehkäpä tämä olisi lukiossa mahdollista, peruskoulussa sen pitäisi olla valinnaista.
Siinä olette oikeassa, että integraatio tapahtuu väistämättä, tässä vaan on kyse sen nopeudesta ja siitä paljonko virallinen kaksikielisyys maksaa per vuosi kerrannaisvaikutuksineen. Osa on huolissaan ensin mainitusta, osa jälkimmäisestä.
Ainiin ja kiitos hienosta esiintymisestä. Olette yksi tärkeä osanen Suomen kielipolitiikan modernisointia. Uudistaminen jäi kesken kun sota yllätti ja kielipolitiikka lähti aivan väärälle polulle.
http://www.willerydman.fi/2010/09/10/-pakkoruotsille-ei-ole-jarkiperusteita
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.