..että miten he oppivat vaikka neljää kieltä, ruotsia, suomea, englanti ja vaikka saksaa, niin miksei myös suomenkieliset oppisi suomen lisäksi ruotsia, englantia ja vaikka venäjää. Nyt on unohdettu yksi seikka, suomenkieliset eivät elä ruotsinkielisten keskuudessa ja he eivät kuule todellisuudessa ruotsinkieltä yhtään , mutta suurin osa ruotsinkielisistä asuu suomenkielisessä ympäristössä ja tällä tavalla he oppivat suomenkielen luonnostaan. Ajatellaan vaikka ruotsinsuomalaisia ja heidän lapsiaan, lapset oppivat suomen kotonaan ja sitten ruotsin luonnollisesti päiväkodissa, koulussa, vapaa-aikana jne. koska he elävät täysin ruotsinkielisessä ympäristössä kodin ulkopuolella ja myöskin osittain kotona , ruotsinkieliset tv, radio, musiikki,lehdet, tietokoneet jne. eli heillä jo lapsesta lähtien on kaksi kieltä, tai kolme koska Ruotsi on myöskin läpikohtaisin englanninkielistynyt ja siellä panostetaan todella englantiin. Eli voidaan sanoa että suomalaisilla lapsilla Ruotsissa on hallinassa kolme kieltä jo luonnostaan, joista vahvin on ruotsi ( täydellinen), englanti ( hyvä) suomi ( tyydyttävä-välttävä), joten heille jää aikaa vaikka opiskella vaikka neljäs kieli,( saksa, italia, espanja, jne.) Suomessa vastaavasti suomenkieliset elävät suomenkielisessä ympäristössä ja yhä enenevässä määrin englanninkielisessä ympäristössä, tv, muu media, musiikki, netti, tietokone pelit, matkustaminen, opiskelu englanninkielisissä maissa, vaiho-oppilasvuodet englanninkielisessä maissa, jne. jne. Eli voidaan sanoa että suomalaisten nuorten ja tulevaisuuden suomalaisten toinen kotimainen kieli on englanti ellei ole jo sitä tällä hetkellä. Suomalaisten täytyy saada valita ne kielet mitä he haluavat opiskella ja mihin kieliin heillä on kiinnostusta ja motivaatiota, pakkoruotsi on aikansa elänyt pieni murresuomenruotsi jonka käyttö vähenee ja heikkenee vuosi vuodelta.
Kyllä suomalaiset kieliä oppii kun ympäristö ja kielipolitiikka on oikeanlaista. Katsokaa suomenruotsalaisten lapsia, ovat todella kielitaitoisia ja menestyvät tosi hyvin Ruotsissa, tunnen heistä monia, koska minulla paljon sukulaisia Ruotsissa.
Kyllä suomalaiset kieliä oppii kun ympäristö ja kielipolitiikka on oikeanlaista. Katsokaa suomenruotsalaisten lapsia, ovat todella kielitaitoisia ja menestyvät tosi hyvin Ruotsissa, tunnen heistä monia, koska minulla paljon sukulaisia Ruotsissa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
että suomalaiset oppivat yhä vähemmän ja huonommin kieliä. Tähän on jo tartuttu viranomaisten puolesta ja nyt kielopintoja varhennetaan. Suomessa käydessäni on helppo havaita miten rajoittunut Suomessa olevien kieltenosaaminen ja kiinnostus kielten osaamiseen on.
Villakoiranydin on siinä, että ruotsalaiset eivät ole oppineet 700 vuodessa suomea, koska he ovat erottautuneet täysin eroon suomalaisista omilla.
- päiväkodeillaan
- kouluillaan
- yliopistoillaan
- ylioppilaslautakunnallaan
- omalla Svenska Ylellä
- armeijallaan
- sairaaloillaan ja terveyskeskuksillaan
- omalla valtion hallinnolla
- omilla kunnan osastoillaan
- osv.
- osv.....
...
- vahustenkodeilla
Eiköhän se kielten osaaminen ydinalueilla ole samaa luokkaa. Ja mitä riikinruotsalaisten kielitaitoon tulee niin taitaa maahanmuuttajat olla siellä kaikkein taitavimpia. Oppiihan sitä jos kokee itsensä ruotsalaiseksi vaikka on ei-ruotsalaista verta suonissa.
Eli taas yksi turha asia jolla röyhkeät rannikkohurrit ja muut sisäsiittoiset skandinaavipaskat rehvastelevat ilman mitään aihetta tyypilliseen ylimieliseen tapaansa.
Monet surut ovat omasta mielestään kielineroja, kun osaavat ruotsia, suomea ja välttävästi englantia.
Siten he voivat sanoa osaavansa MONIA kieliä. Eikö ole somaa itsekehua? Kuuluu kulttuuriin.
Mielipiteiden suhteen. YLE FST:n kommentointipalstalla joku SuRu oikeasti kysyy, mikseivät suomenkieliset rupea opiskelemaan ruotsia jo kolmannella luokalla ja sitten englantia neljännellä. Niinpä, miksiköhän? Olisiko siksi että ruotsinkielellä ei tee juuri mitään Suomessa toisin kuin englanninkielellä tai jollain muulla todellisella maailmankielellä.
"Ja, varför börjar inte finnarna läsa svenska i trean som vi börjat läsa svenska? Och så skulle engelskan komma i fjärde klass. Precis som vi har det i svenskspråkiga skolorna.
Om jag börjat läsa finska först i sjuan skulle jag för det första knappast ha samma färdigheter i det finska språket, och skulle knappast ha varit särskilt intresserad av att läsa finska. Men när det kommer med från början finns det med från början, som en naturlig del av min skolgång."
http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=195543