http://europa.eu.int/abc/maps/index_en.htm
Me eurooppalaiset, joiden sivistyskansakuntien joukkoon myös Suomi a.d.1995 liittyi jäsenenä, koemme taas huomenna muutoksia. (Tämä on eräille piireille vaikea tunnustettava asia, mutta fakta on näin. Baltian maat ovat tämän omalta osaltaan nyt itse todenneet).
Muistatan tässä mieliin, miksi meille eurooppalaisille EU:n laajeneminen on tärkeä asia. Päällimmäisenä tulee turvallisuuspoliittinen doktriini eli Euroopan kansat saatetaan niin tiiviiseen yhteistyöhön ja riippuvaiseksi toisistaan, ettei tässä maanosassa enää koettaisi II-maailmansodan kaltaisia tuhoja ja murhenäytelmiä.
Suomen asema ja painoarvo EU:ssa huomenna tapahtuvan laajenemisen myötä heikkenee. Pääosin oma vaikuttamisemme ja arvovaltamme on Suomen omissa käsissä.
Siksi on syytä olla huolissaan Suomen nykyisen hallituksen passiivisesta tavasta luisia sivustakatsojan rooliin. Tämän arvion ovat monet nykyiset jäsenmaat todenneet. Sama koskee Suomen turvallisuuspoliittisen aseman määrittelyä. EU saa huomenna tukun NATOn jäseniä. Tätä ei Suomen nykyinen hallitus ole riittävästi EU-politiikassaan noteerannut.
EU tarvitsee kehittämistä. Söörin vuosikausia esittämät kolme pilaria riittäisivät EU:lle:
I Vapaa kauppa
II Sama valuutta
III Vapaa liikkuvuus (rikollisuuden torjunta kuitenkin tässä huomioiden)
Rahan edestakainen vetvaaminen on järjen köyhyyttä.
Näissä merkeissä HAUSKAA WAPPUA !
Me eurooppalaiset, joiden sivistyskansakuntien joukkoon myös Suomi a.d.1995 liittyi jäsenenä, koemme taas huomenna muutoksia. (Tämä on eräille piireille vaikea tunnustettava asia, mutta fakta on näin. Baltian maat ovat tämän omalta osaltaan nyt itse todenneet).
Muistatan tässä mieliin, miksi meille eurooppalaisille EU:n laajeneminen on tärkeä asia. Päällimmäisenä tulee turvallisuuspoliittinen doktriini eli Euroopan kansat saatetaan niin tiiviiseen yhteistyöhön ja riippuvaiseksi toisistaan, ettei tässä maanosassa enää koettaisi II-maailmansodan kaltaisia tuhoja ja murhenäytelmiä.
Suomen asema ja painoarvo EU:ssa huomenna tapahtuvan laajenemisen myötä heikkenee. Pääosin oma vaikuttamisemme ja arvovaltamme on Suomen omissa käsissä.
Siksi on syytä olla huolissaan Suomen nykyisen hallituksen passiivisesta tavasta luisia sivustakatsojan rooliin. Tämän arvion ovat monet nykyiset jäsenmaat todenneet. Sama koskee Suomen turvallisuuspoliittisen aseman määrittelyä. EU saa huomenna tukun NATOn jäseniä. Tätä ei Suomen nykyinen hallitus ole riittävästi EU-politiikassaan noteerannut.
EU tarvitsee kehittämistä. Söörin vuosikausia esittämät kolme pilaria riittäisivät EU:lle:
I Vapaa kauppa
II Sama valuutta
III Vapaa liikkuvuus (rikollisuuden torjunta kuitenkin tässä huomioiden)
Rahan edestakainen vetvaaminen on järjen köyhyyttä.
Näissä merkeissä HAUSKAA WAPPUA !
Vastaukset 9
Vanhimmat
...
...sivistysvaltio.
Yhteiskuntamme juuret ovat peräisin jo 1100- luvulta, jolloin Suomesta tuli osana Ruotsia pohjoismaisen valtioperheen jäsen. Lopullisesti Suomi kypsyi täydelliseen valtiolliseen itsenäisyyteen vuosina 1809-1917, jolloin se oli autonominen suurruhtinaskunta Venäjän keisarikunnassa. Kun Suomi sitten 6.12.1917 julistautui itsenäiseksi valtioksi, kynnys ei ollut suuri. Itse asiassa itsenäistyminen oli looginen päätepiste vuosisataisessa kehityksessä, jonka aikana Suomi oli kansakuntana lunastanut paikkansa tasavertaisena jäsenenä Euroopan muidenkansakuntien joukossa.
Maailmansotien väliset vuodet olivat nuorelle Suomen tasavallalle nopean taloudellisen, sivistyksellisen ja yhteiskunnallisen nousun aikaa. Suomi kuului jo silloin maanosansa vakaimpiin. demokratioihin.
Lännessä Suomea pidettiin Neuvostoliiton etupiiriin kuuluvana. Me suomalaiset toki itse tiedämme asioiden oikean laidan myös itsenäisyyden raskaan puolustamisen vv. 1939-44.
Mutta tosiasia
on, kuten aloituskirjoittaja toteaa, että vasta 1990-luvulla Suomi vapautui sananvapautta myöten.
...on sen ulkopuolisenkin arvostuksen
ensimmäinen ja ratkaisevin askel.
Suomalaisilla ei ole historiassaan mitään häpeämistä mihinkään ilmansuuntaan. Vain kolme sotaan osallistuneiden Euroopan maiden pääkaupunkia säästyi sodan aikana tai sen jälkeen miehitykseltä. Yksi niistä oli Helsinki; kaksi muuta ovat Lontoo ja Moskova.
Ja mitä siihen sivistykseen tulee; kyllä kai nimet: Snellman, Topelius, Sibelius, Aho, Gallen-Gallela, Leino, Schjerfbeck, Linna ja monet muut vaikuttivat jo ennen vuotta 1995
Ja sananvapauskin toimi, en ole yhdenkään merkittävän historioitsijan huomannut muuta väittävän.
itsetunto puuttuu sinulta itseltäsi !
...niinkin, voipi olla olemattakin, se "itsetunnon puute" nimittäin ?
Valtioneuvos Harri Holkeri on monasti pohtinut
näitä asioita.
Hannu Lehtilän kirjassa; "Mainettaan parempi
Valtioneuvos Harri Holkeri" tilittää näin: "Me olimme YYA-sopimukslla sitoutuneet tiettyjen ehtojen vallitessa hyvin pitkälle menevään yhteistyöhön Neuvostoliiton kanssa. Mutta me toimimme niin, ettei se koskaan lauennut. Politiikkamme tähtäsi siihen, ettemme joudu sellaiseen tilanteeseen, jossa Neuvostoliitto pääsee sanomaan, mitä meidän elämäämme kuuluu. Jos tätä sanotaan suomettumiseksi, niin sille en mahda mitään.
Minusta se oli viisautta - sanoisinko pirullista poliittista oveluutta - toimia niin, että sai käyttää täysitehoisesti sen marginaalin hyväkseen mikä meillä oli"
"Me eurooppalaiset, joiden sivistyskansakuntien joukkoon myös Suomi a.d.1995 liittyi jäsenenä"
Suomi oli tuota jo paljon ennen vuotta 1995... hyvin paljon ennen.
Hämmentävää, että juuri _sinä_ pilkkaat Isänmaata.
Ei kai alkukirjoittaja väitäkkään, etteikö Suomi olisi ollut aiemminkin sivityskansa.
Länsi-Euroopan vanhat EU/EEC-maat muodostivat yhteisön, joista käytettiin myös usein sanaa vanhat Euroopan sivistyskansat. Siihen joukkoon Suomikin sitten liittyi.
O.K.