perustuslakivaliokunnan jäsenet voivat puolustaa suomenkielisen oikeuksia jos ylisuuren rkp:läisedustuksen lisäksi pakkoruotsittajat ovat juristeja ja asiantuntijoita? Kuinka esim. nuori agrologi tai kirkon nuorisotyönohjaaja voivat kyseenalaistaa sitä mitä Kimmo Sasi tai Jacob Söderman sanovat lakipykälistä?
Siihen se eriarvoinen koulutus Suomessa johtaa kun ylisuuri osuus ruotsinkielisiä opiskelee juristeiksi.
http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/valiokunnat/valiokunta-pev01/index.htx?subpage=jasenet&te=pev01
Siihen se eriarvoinen koulutus Suomessa johtaa kun ylisuuri osuus ruotsinkielisiä opiskelee juristeiksi.
http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/valiokunnat/valiokunta-pev01/index.htx?subpage=jasenet&te=pev01
Vastaukset 20
Vanhimmat
Mutta eihän suomenkielisillä ole oikeuksia. Ei ainakaan typerin töykeiden rannikkohurri mulkosilmien mielestä.
Svekot ovat aina osanneet ottaa avainalat haltuunsa. Kohta tilanne on sama kuin USA:ssa, missä juristien armeija pitää todellista valtaa.
Kaikki väännellään ja käännellään eli "tulkitaan" lakipykälien avulla omaksi hyödyksi. Emme enää elä demokratiassa, vaan juristokratiassa.
Olisiko kansan aika taas ottaa valta takaisin itselleen?
Mikä estää suomenkielisiä opiskelemasta juristeiksi?
Iso osa poliitikoista - äidinkielestä riippumatta - on koulutukseltaan juristeja. Helpottaa vähän uusien lakien luominen kun tuntee vanhat.
Jos rkp:läiset ja sen hännystelijät ovat juristeja perustuslakivaliokunnassa niin se ei merkitse sitä, että suomenkielisen etua valvomaan pannut olisivat juristeja. Suomenkielisten etujen valvojien joukossa oli mm. seurakunnan nuorisotyöntekijä ja nuori agrologi joilla tuskin on paljon sanottavaa kun lakipykälistä puhutaan. Heillä voi olla moraalinen kanta asioihin mutta se ei riitä esim. Kokkolan tapauksessa.
"Iso osa poliitikoista - äidinkielestä riippumatta - on koulutukseltaan juristeja."
Kaikki väännellään ja käännellään eli "tulkitaan" lakipykälien avulla omaksi hyödyksi. Emme enää elä demokratiassa, vaan juristokratiassa.
Olisiko kansan aika taas ottaa valta takaisin itselleen?"
Miten itse tulkitsisit ko Perustuslain pykälät? Mitä "kansa" päättäisi?
Olisivatko vuoden verran ruotsin kielessä kurssitetut oululaiset ja mahdollisesti opiskeluaikanaan suorittamansa virkamiesruotsin taidoilla pystyneet antamaan yhdenvertaista palvelua "samanlaisten perusteiden" mukaan niin suomen- kuin ruotsinkelisillekin? Ovatko sinun mielestäsi yksikielisen Oulun ja kaksikielisen Vaasan virkamiesten valmiudet palvella molemmilla kansalliskielillä yhtä hyvät?
Perusoikeudet
6 §
Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.
17 §
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.
Vai oletko sitä mieltä että palvelukieleksi ruotsinkielisille riittäköön jonkinlainen väestöosuuteen perustuva 5%:n tankeroruotsi?
Sekö olisi kansan päätös?
Laget, laget, laget...
Kerro sinä sitten mihin pakkoruotsia ja virkamiesruotsitutkintoa tarvitaan - suomenkielisillä alueilla, kuten Oulu - työskenteleviltä virkamiehiltä? Niin virkamiesruotsitutkintohan tuli joskus v. 1978 - se on vielä nuorempi kuin pakkoruotsi.
Nämä Oululaiset siis täysin turhaan, verorahoilla opiskelivat ruotsia jopa ylimääräisiä tehokursseja vuoden ajan, ylemmän korkeakoulututkinnon ruotsinkurssit, ainakin joku virkamies oli jopa asunut Ruotsissa... Kutenkaan he eivät kelpaa tarjoamaan ruotsinkielistä palvelua - eivätkä pääse käyttämään sitä missään muualla kuin mahdollisella lomamatkalla Ruotsiin tai Ahvenanmaalle. Siksikö ruotsia opiskellaan pakosta *verovaroin* - fritids svenska?
Eikö nyt kuitenkin olekin niin, että jos ruotsin opinnoilla ei *keskinmäärin* saavuteta nykyistä parempia tuloksia niin se ei ole perusteltu pakollinen oppiaine koulussa *kaikille* oppilaille? Kaikille toki täytyy taata mahdollisuus opiskella ruotsia - se on kuitenkin yksi helpoimmista vieraista kielistä - suomenruotsi siis.
"Kerro sinä sitten mihin pakkoruotsia ja virkamiesruotsitutkintoa tarvitaan - suomenkielisillä alueilla, kuten Oulu - työskenteleviltä virkamiehiltä? "
Eihän sitä vaaditakaan. Oulu on yksikileinen suomenkielinen kaupunki eikä siellä vaadita virkamiehiltä ruotsin kielen osaamista. Tai siis ei vaadittu ennen kuin Kepu keksi ryhtyä pakkoruotsittamaan Oulua saadakseen lisää valtaa ja painoarvoa Pohjois-Pohjanmaalla.
"Entä vähän tarkemmin – milloin minulla on oikeus saada palvelua suomeksi tai ruotsiksi?
Oikeus palveluun suomeksi tai ruotsiksi riippuu siitä, minkäkielisellä alueella olet. Kunta on kielilain perusyksikkö. Yksikielinen kunta toimii yksikielisesti, kaksikielinen kunta kahdella kielellä. Valtion keskushallintoviranomaiset ovat aina kaksikielisiä. Sen sijaan niiden alue- ja paikallishallinnon yksiköt ovat yksikielisiä, jos niiden virka-alueeseen kuuluu vain samankielisiä kuntia.
Kielilain mukaan jokaisella on oikeus käyttää suomea tai ruotsia asioidessaan valtion viranomaisessa ja kaksikielisen kunnan viranomaisessa. Yksikielinen valtion viranomainen saa tarvittaessa käyttää palvelussa tulkkausta tai käännösapua. Oikeus käyttää suomea tai ruotsia ei ole sidottu vireillä olevaan asiaan, vaan asiakkaalla on sama oikeus myös pyytäessään esimerkiksi neuvoa tai selvitystä yleisemminkin.
Yksikielinen kunta palvelee yleensä vain kunnan kielellä. Tietyissä perusoikeuksia koskevissa asioissa asianosaisella on kunnan kielestä riippumatta aina oikeus käyttää omaa kieltään, tarvittaessa tulkkausta apuna käyttäen. Erityislainsäädännössä, esimerkiksi terveydenhuoltoa koskevassa, on myös säännöksiä kielellisistä oikeuksista.
Ollessaan asianosaisena valtion viranomaisessa tai kaksikielisen kunnan viranomaisessa käsiteltävässä asiassa tai esimerkiksi todistajana tuomioistuimessa jokainen saa aina käyttää suomea tai ruotsia huolimatta siitä, kummalla kielellä viranomainen tai tuomioistuin asian käsittelee. Tämä koskee siis yhtälailla suomenkielistä Närpiössä kuin ruotsinkielistä Rovaniemellä.
Viranomaisen tehtävänä on järjestää tulkkaus. Poikkeuksena ovat tuomioistuimissa käsiteltävät riita-asiat (esim. kauppaa, sopimuksen tulkintaa tai perintöä koskeva riita), joissa tulkkauksen järjestämisestä vastaa se osapuoli, joka tulkkauksen haluaa."
http://www.om.fi/Etusivu/Perussaannoksia/Kielilaki/Useinkysyttya#tarkemmin
Älä sekoita tähän Oulu-juttuun akateemiseen loppututkintoon kuuluvaa virkamiesruotsikoetta, sillä ei ole Oulun virkamiesten kielitaidon kanssa tekemistä. Oululaisilta virkamiehiltä ei ole tähän mennessä vaadittu minkäänlaista kielitodistusta.
"Oululaisilta virkamiehiltä ei ole tähän mennessä vaadittu minkäänlaista kielitodistusta."
Yleensä jokseenkin kaikkiin virkoihin on vaatimuksena korkeakoulutukinto johon taasen vaatimuksena tietysti tuo virkamiespakkoruotsitutkinto. Siitähän tässä oli kysymys vaikka väänsit keskustelun taas sivuraiteille - kysymykseni kuului; mihin suomenkieliset tarvitsevat pakkoruotsinopintoja ja virkamiesruotsitutkintoa kun se ei sitten todellisuudessa koskaan riitä mihinkään? Siihen et tietysti antanut vastausta koska vastausta ei ole olemassa tai vastaus on pikemminkin "keskinmäärin ei mihinkään".
"Oikeus palveluun suomeksi tai ruotsiksi riippuu siitä, minkäkielisellä alueella olet."
Esimerkiksi itäsuomalaisissa kunnissa ei ole oppilaita vapautettu PAKKORUOTSISTA.
Nyt pyydät minulta kannan ottoa pakkoruotsiin ja virkamiesruotsitutkintoon, aiheeseen joka ei mitenkään liity Ouluun ja suomalaisten perustuslaillisiin kielellisiin oikeuksiin josta tässä nyt keskustellaan.
Kyse oli siis kansalaisten perustuslaillisista oikeuksista ja pyysin mielipidettä siitä että uskotteko todella yksikielisen Oulun ja kaksikielisen Vaasan virkamiesten valmiudet palvella molemmilla kansalliskielillä olevan yhtä hyvät? No ei tietenkään ole ja tähän juuri kaatui Kepun katala juoni.
Mitä taas virkamiesruotsi tutkintoon tulee niin se on vain yksi tentti monien joukossa josta keplotellaan läpi kuka paremmin kuka heikommin. Virkamiesruotsikoe ei millään muotoa anna kielellisiä valmiuksia tarjota yhdenveroista palvelua ruotsin ja suomen kielellä. Jos väität että virkamiesruotsitutkinto sen perusteella on turha ettei se anna valmiuksia täydelliseen kielen hallintaan niin vaatimustasoa pitänee reippaasti nostaa tai sitten on lähes kaikki muukin kielten opiskelu turhaa.
Viroissa / toimissa on vaatimuksena monia eri kielitaitotasoja joskaan ei kaikissa mutta kielitaitovaatimuksia on vain KAKSIKIELISILLÄ alueilla, ei Oulussa.
"Yleensä jokseenkin kaikkiin virkoihin on vaatimuksena korkeakoulutukinto johon taasen vaatimuksena tietysti tuo virkamiespakkoruotsitutkinto."
Höpö höpö! Korkeat virkamiehet ovat erikseen, eikä heiltäkään vaadita Oulussa ruotsin osaamista. Sopii tutustua vähän paremmin valtion työntekijöiden koulutusrakenteeseen.
Oulussa oli siis kyse pelkästään valtion virosta ja toimista.
Suomessa on kansalaisilla vapaa liikkumisvapaus ja ainakin omalla työpaikallani Helsingissä on monia jotka ovat Itä-Suomesta kotoisin. Tulee mieleeni ainakin 4 jotka käyvät tai ovat käyneet työnantajan tarjoamilla vapaaehtoisilla ruotsin kielen kursseilla.
Meillä on yleinen, yhtäläinen oppivelvollisuus ja koulutusjärjestelmä, kaikki opiskelevat kotipaikkakunnasta riippumatta saman opetussuunnitelman mukaan.
Tarvitaan uusi perustuslaki jossa Suomesta tehdään yksikielinen.
Juristit on kaikkialla maailmassa yhteiskunnan parasiitteja. Kielestä riippumatta.
Mutta jos suomenkielinen tai ruotsinkielinen juristi haluat tienata niin muuta Yhdysvaltoihin. Siellä tienaat juristina enemmän kuin missään Euroopan tai Aasian maassa.
Jäsenistä ovat juristeja Ulla Karvo, Elisabeth Naucler, Esko Kiviranta, Johanna Ojala-Niemelä puheebjohtajiston lisäksi. Varajäsenistä Sampsa kataja, Johannes Koskinen ja Annika Lapintie ovat juristeja. Osuus on kuitenkin aika huomattava.
Sasi, Söderman, Nauclér, Lapintie ovat ruotsinkielisiä ja mielisiä ja juristeja sen lisäksi tulevat rkp:läiset ja Ville Niinistö. SDP:n kannan sanelee Jacob Söderman ja Kokoomuksen Kimmo Sasi niin vaihtoehdot jäävät melko vähiin. Kuinkahan paljon painoarvoa on esim. entisellä veturinkuljettajalla vaikka ammattimiehenä häntä arvostankin tai kirkon nuorisotyöntekijällä kun pohditaan lakimiehellekin kiemuraisia lakipykäliä jotka on tarkoituksellisesti kirjoitettu niin että tulkinnanvaraa löytyisi?
Sasi, kok
Söderman, sos.dem
Nauclér, sit (Ahvenanmaa)
Lapintie, vas
Ville Niinistö, vihr
RKP:n varsinainen edustaja on Wideroos, merkonomi
No johan itse a d vastasi, kaikki nuo yllämainitut ovat säätiöitten asialla,rkp kätyreitä. Uskomattomia verkostoja rkp on onnistunut kutomaan epädemokraattisen hallitustaipaleensa ainaka. Nauckler ei ilmeisesti osaa edes suomea, kielitaidoton jopa!
Niinistö (vihr) jopa nousi otsikoihin ruotsin vaaleissa, kun on muka niin vihreää ,ja lentelee päivittäin tai vähintään viikoittain ruotsiin puolisonsa luokse.. soutaisi!
Onneksi on vaalit, kansan silmät ovat avautuneet!
Lakkaisit jo käyttämästä itsestäsi nimitystä "kansa" kuulostaa aika lapselliselta ja mahtipontiselta!
että tämä viisikko ottaisi RKP:stä eriävän kannan kun on kielikysymyksestä kysymys?
Sasi, kok
Söderman, sos.dem
Nauclér, sit (Ahvenanmaa)
Lapintie, vas
Ville Niinistö, vihr
kysymys. Kansaa on pidetty vuosikymmenet pimennossa kieliasioissa. Ruotsinkielinen media on ollut joka päivä pullollaan kielipolitiikkaa kun taas suomenkielinen media joka usein on ollut joko ruotsinkielisessä omistuksessa tai vaikutuspiirissä on vaiennut näistä asioista. Sitten kun padot murtuvat niinkuin on tapahtunut internetin tultua mukaan kuvioihin mullistaa koko kielikeskustelun ja juuri siitäkös ruotsinkieliset ovatkin yllättyneitä. Ennen heidän vastuulleen annettua kielipolitiikkaa on tullut kommentoimaan ja arvioimaan suuri suomenkielinen väestönosa eli KANSA. Oikeastaan se osa KANSAA jota suurin osa näistä kielipoliittisista päätöksistä koskeekin.