Välirauha 1940-1941

Vapaa suomalainen

Olen havainut, että syyt Suomen joutuminseen jatkosotaan pitää kerrata välirauhan ajalta.

On huomion arvoinen asia huomata, että nykyisin venäläisetkin myöntävät, että talvisodass saavutettu voitto ei tyydyttänyt kansankerroksia entisessä Neuvostoliitossa, vaan moni odotti maan johdon vievän keskeytyneen valloitustaavoiteen päätökseen tavalla tai toisella. Toisin sanoen, Stalin ja Molotov tai edes muut korkeassa asemassa olevat upseerit tai muut johtajat eivät olleet tyytyväisiä syntyneeseen tilanteeseen, vaan samanlaisia mielialoja lienee vallinut myös puna-armeijan rivisotilaiten keskuudessa. Nekin tunsivat taistelleensa turhaan, kun Helsinkiä ei saavutettu sodan aikana.

Jos joskus tehdään venäläis-suomalaisena yhteistyönä dokumentti jatkosodasta, niin edellä esitetyt asiat voidaan ottaa lähtökohdaksi.

Tilanne 13.3. 1940 oli seuraava:

Suomi oli pakotettu luovuttamaan Karjalan Kannas kokonaisuudessaan Viipuri mukaan lukien. Uusi raja ei noudatanut sen hetkisiä rintamalinjoja, vaan suomalaiset menettivät enemmän alueita, kuin mitä puna-armeija oli onnistunut valtaamaan.

Tälläisellä mentelyllä ilmeisesti toivottiin Suomen henkisen vastarinnan murtuvan ja Suomen antavan helpommin periksi painostuksessa. Olihan sen tarkoitus nimeen omaan osoittaa, että on parempi suostua NL:n vaatimuksiin kuin antaa tilanteen mennä sotaan.

Toinen oli sotilastukikohta Hangossa, joka muodosti suoran uhan pääkaupunkia vastaan. Myöhemmin NL vaati Suomen solmimaan sopimuksen sotilaallisesta kauttakulusta Hankoon rautatietä pitkin. Neuvostoliittolla ei ollut velvollisuutta ilmoitella etukäteen tulossa olevasta sotilaskuljetuksesta. Historiantutkimus on paljastanut, että sotilaskuljetuksia käytettiin maan miehityksen valmisteluun.

NL painosti Suomen purkaamaan Ahvenanmaan linnoitukset ja sallimaan konsulaatin perustamisen saarelle.

Suomi ryhtyi pian sodan jälkeen rakentamaan uutta puolustuslinnotusta, jota NL alkoi vasustamaan kiivasti. NL esti myös Suomen, Ruotisn ja Norjan muodostaman puolustusliiton syntymisen keväällä 10940 ja Ruotsi-Ssuomen valtioliiton saman vuoden syksyllä.

Kommunistit perustivat Suomi-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran, jonka toimintaa NL tuki koko arvovallalla ja jota ohjailtiin Tehtaankadulta. Tämä jouko julisti elokuussa Suomen joutumisen uuden pommituksen kohteeksi NL:n taholta tervetulleeksi ja yleensäkin maan liitämisen Neuvostoliittoon Baltian tavoin.

bessarabian ja Baltian liitäminen Neuvostoliittoon oli syytä pitää ennakotapauksena Suomen suhteen, koska NL oli syksyllä 1939 tehnyt puolutussopimuksen Baltian valtioiden kanssa ennen kuin Suomi kutsuttiin neuvoteluihin.

Tälläisessä tilanteessa Suomi saatoi toivoa saavansa apua vain Saksalta. Sillä Saksaoli kevään ja kesän aikana miehittänyt Tanskan ja Norjan ja hyökkänyt Euroopassa länteen vallaten Belgian, Hollanin ja Ranskan, jonka vuoksi lännestä ei voinut odottaa mitään apua.
Saksan suunan muutos alkoi seuraavasti:
- elokuu 1940: Kautakulkusopimus Norjaan Pohjois-Suomen kauta.
Kautakulku alkoi 22.9.1940. Saksalaiset sotilaat ja aseet kuljetettiin toisistaan erillään, johon NL ei suostunut omien sotilaiten kautakulussa.

Samalla Saksa Saksa alkoi myydä aseita Suomelle ja toimitti Norjassa Saksan haltuun, mutta Suomeen lähetettyjä englantilaista aseistutta.
- marraskuu 1940: Molotovin vierailu Berliiniin. Hitlet torjuu Molotovin pyynön "vapaista käsistä" Suomen suhteen. Siinä tilanteessa Suomen asema vahvistui Neuvostoliiton suhteen, mutta joutui asemaan, jossa oli "kiitollisuden velassa" Hitlerille.
- joulukuu 1940: Saksa tekee päätöksen operaatio Barbarossasta
- tammikuu 1940: NL voimistaa propagandaa Suomea vastaan. Huhuja Neuvostoliiton sotilaiten liikeistä Suomen rajalla leviää.
27.1.1940 Suomi saa ensimmäiset tiedot Barbarossa-suunitelmasta Heinrichin Berliinin-vierailun yhteydessä.

Toukokuussa alkoi sotilasneuvottelut siltä pohjalta, että Neuvostoliitto aloitaisi hyökkäyksen. Loppu on sitten historiaa.

5

258

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
      • Molo uhkasi

        Olennaisia tapahtumia Välirauhan aikana oli NL:n jatkuva uhkailu ja painostus, joka huipentui 14.6.1940 siihen, että NL ampui mereen reittimatkustajakone Kalevan, joka oli palaamassa Tallinnasta Helsinkiin. Koneen miehistö ja matkustajat menehtyivät.

        Marraskuussa 1940 Neuvostoliiton ulkoministeri Molotov matkusti Berliiniin neuvotteluihin.

        Lähde: William L. Shirer: Kolmannen Valtakunnan nousu ja tuho II

        Siinä kerrotaan kappaleessa Molotov Berliinissä seuraavaa:

        Ratkaiseva välienselvittely oli siten vain lykätty, mutta ei estetty, ja seuraavana aamuna, kun Hitler ja Molotov jatkoivat neuvottelua, Neuvostoliiton ulkoasiainkansankomissaari oli aivan säälimätön. Ensinnäkin Suomen suhteen, jonka takia molemmat joutuivat pian katkeraan ja ivalliseen kiistaan. Molotov vaati, että Saksan oli vietävä joukkonsa pois Suomesta. Hitler kiisti, että "Suomi olisi saksalaisten joukkojen miehittämä". Joukot olivat vain matkalla Suomen kautta Norjaan. Mutta Hitler halusi tietää aikoiko Neuvostoliitto ryhtyä sotaan Suomea vastaan. Saksalaisten pöytäkirjan mukaan Molotov "vastasi tähän hiukan vältellen" eikä Hitler ollut siihen tyytyväinen.

        "Mitään sotaa ei saa syttyä Itämeren piirissä", Hitler vaati. "Se rasittaisi raskaasti Saksan ja Neuvostoliiton suhteita", hän uhkasi lisäten hetkistä myöhemmin vielä uhkauksen painoa sanomalla, että sellainen voisi aiheuttaa "arvaamattomia seurauksia". Mitä muuta Neuvostoliitto sitten Suomesta halusi? Hitler tiedusteli ja hänen vieraansa vastasi Neuvostoliiton haluavan "saman mittakaavan järjestelyt kuin Bessarabiassa" -joka tarkoitti ehdotonta Venäjään liittämistä. Hitlerin vastavaikutus on mahtanut saattaa jopa tämän häiriintymättömän neuvostoliittolaisenkin levottomaksi, sillä tämä kiiruhti kysymään Johtajan "mielipidettä siitä asiasta".

        Diktaattori vastasi vuorostaan hiukan vältellen sanoen vain "ettei Suomea vastaan saanut käydä sotaa, koska sellainen selkkaus voisi johtaa kauaskantoisiin seurauksiin".
        "Tämä asenne on tuonut uuden tekijän tähän neuvotteluun", Molotov jyräytti vastaan.

        Keskustelu oli käynyt niin kiihtyneeksi, että Ribbentrop, joka siihen mennessä oli varmaan käynyt hyvin pelokkaaksi, keskeytti sanoakseen saksalaisen pöytäkirjan mukaan, että "ei ollut mitään syytä tehdä Suomen asiasta kiistakysymystä. Kenties oli tapahtunut vain väärinkäsitys".


    • Ei merkitystä...

      Avauksessa ei ole oikeastaan mitään faktaa, pelkästään mielipide.

      "On huomion arvoinen asia huomata, että nykyisin venäläisetkin myöntävät, että talvisodass saavutettu voitto ei tyydyttänyt kansankerroksia entisessä Neuvostoliitossa, vaan moni odotti maan johdon vievän keskeytyneen valloitustaavoiteen päätökseen tavalla tai toisella."
      Tuohan on pelkästään arvailua, missään ei aikalaiset tällaisesta kirjoita. Kansalaiset Neuvostoliitossa eivät edes tienneet kovin laajalti talvisodan sotimisesta.
      Aselevon rintamalinjoilla ei ole mitään tekemistä rauhansopimuksen kanssa tai rajankäynnin kanssa. Ei sota ole pikkupoikien sotaleikkiä.
      Ahvenanmaan linnoittaminen ei ole ollut koskaan pelkästään Suomen asia, ei tänäänkään. Siihen asiaan ovat vaikuttaneet monet Itämeren valtiot, ja mm. Britannia.
      Kannattaisi lukea muutama asiaa valaiseva kirja. Mm. Max Jacobsonin teoksia ja esimerkiksi Stalinista kertovia kirjoja. Aikalaisten teokset valaisevat juuri sitä aikaa, jolloin asiat olivat ajankohtaisia.
      Termiä "välirauha" on Suomessa käytetty talvisodan ja jatkosodan välisestä ajasta.
      Aivan kuin kyseessä olisikin ollut ennalta määritelty väliaikainen rauha. Neuvostoliitossa ja Venäjällä välirauhalla tarkoitetaan jatkosodan tulitauon ja varsinaisen aselevon välistä aikaa.

      Myös viimeinen lause jutussa on pelkästään yksityisajattelua, ei faktaa.

      • näin se meni

        Välirauha, on terminä ehkä rehellisin termi mitä aikakaudesta voi antaa, se kertoo kaiken oleelllisen.

        Suomalaisten kannalta on kyse rauhasta, joka tehtiin koska yksin ei voitu sotia N-liittoa vastaan ja yksin ei resurssit riitä menetettyjen alueiden takaisin valtaamiseen, tarvitaan liittolainen jotta sotaa voidaan jatkaa ja miehittäjä torjua.

        N-liiton puolelta kyse oli myös välitilasta, Molotov-Rippentrop sopimus antoi N-liitolle vapaat kädet viedä tavoitteensa loppuun, oli sitten kyse maan liittämisestä osaksi N-liittoa tai vain tehdä siitä sosialistinen neuvosto-tasavalta, joka oli N-liiton liittolainen, tämä jäi talvisodassa toteutumatta ja tämä tavoite oli tarkoitus viedä myöhemmin loppuun.

        Siinä mielessä sana välirauha on rehellinen ja aikakautta erittäin hyvin kuvaava termi, kyse oli vain valmistaumisesta uuteen sotaan, sopivampana ajanjaksona, tämä oli molemmille täysin selvä asia.


      • Onko jokin hukassa?

        "Neuvostoliittossa ja Venäjällä välirauhalla tarkoitetaan jatkosodan tulitauon ja varsinaisen aselevon välistä aikaa."

        Ensimmäiseksi, sen enempää venäjän kuin saksan tai englannin kielessä ei ole sellaista sanaa kuin "välirauha", eikä tulitauosta koskaan käytetä välirauha-nimiketä.

        Kannattaa muistaa, että v.1944 välirauhaa somitessa sopimuksen allekirjoitti Zdanov, kun Suomen puolelta allekirjoittajina olivat politiikot. Joten venäläisten kannalta katsottuna kyseessä oli aselepo.

        Välirauhasta on olemassa kaksi merkitystä: 1) Määräaikainen rauhansopimus, jonkalaisia solmitiin usen Venäjän ja Ruotsin välillä usein 1600-luvulla.

        2) Väliaikaiseksi tarkoitettu rauhansopimus, ennen varsinaisen sopimuksen solmimista. Venäjällä sellainen tunnettin esirauha-käsiteellä, joka solmittiin Venäjän ja Turkin kesken v.1877.

        Suomessa v.1940 solmittu rauhansopimusta pidettiin väliaikaisena sillä perusteella, että maailmansodan jälkeen tulisi samanlainen rauhankonferenssi kuin Pariisissa pidetty v.1919. Sodan voittajan uskottiin painostavan NL palauttamaan alueita Suomelle takaisin ja muutenkin lieventävän ehtoja, kuten Länsi oli painostanut Venäjää Turkin kohdalla. Sillä Suomi suostuteltiin tekemään rauhan talvisodan aikana, ei sillä että Saksa aloitaisi sodan ja auttaisi Suomen saamaan siten menetetyt alueet itselleen.

        NL puolestaan piti Moskovan rauhaa vain väliaikaisratkaisuna siihen asti, kunnes tulisi otollisempi aika miehittää Suomi ja liittää se N-liittoon.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      76
      3571
    2. Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa

      Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t
      Kauhava
      29
      2314
    3. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      84
      2023
    4. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      19
      1570
    5. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      28
      1431
    6. Mitä, kuka, hä .....

      Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja
      Kemi
      27
      1413
    7. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      7
      1364
    8. Noh joko sä nainen oot lopettanut sen

      miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu
      Ikävä
      67
      1327
    9. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      10
      1237
    10. Kerro nainen

      Milloin huomasit, että kyse ei ole ihastumisesta vaan jostain selvästi vakavammasta.
      Ikävä
      53
      1085
    Aihe