Valtakunnanoikeus on kokoontunut vain neljästi
- Valtakunnanoikeus käsittelee syytteet, jotka on nostettu ministeriä, oikeuskansleria, eduskunnan oikeusasiamiestä ja korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden jäsentä vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa. Lisäksi se käsittelee presidentin rikosoikeudellista vastuuta koskevat syytteet.
- Pysyvä tuomioistuin kokoontuu vain tarpeen vaatiessa. Sen tuomioista ei voi valittaa.
- Valtakunnanoikeus on kokoontunut vain neljästi: Vuonna 1933 maalaisliittolainen ministeri Juho Niukkanen vapautettiin väärennysepäilystä. Vuonna 1953 kaksi entistä ministeriä tuomittiin sakkoihin lainvastaisen valtionavun myöntämisestä. Vuonna 1961 kaksi entistä ministeriä tuomittiin sakkoihin Helsingin Kätilöopiston rakentamiseen liittyneistä laittomuuksista.
- Viimeksi valtakunnanoikeus kokoontui vuonna 1993, kun ministeri Kauko Juhantalo (kesk.) tuomittiin ehdolliseen vankeuteen teollisuusyhtiö Tampellaan liittyneessä ns. koplausjutussa.
- Valtakunnanoikeuteen kuuluvat korkeimman oikeuden presidentti puheenjohtajana, korkeimman hallinto-oikeuden presidentti, kolme virkaiältään vanhinta hovioikeuden presidenttiä sekä viisi eduskunnan valitsemaa jäsentä.
- Valtakunnanoikeus käsittelee syytteet, jotka on nostettu ministeriä, oikeuskansleria, eduskunnan oikeusasiamiestä ja korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden jäsentä vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa. Lisäksi se käsittelee presidentin rikosoikeudellista vastuuta koskevat syytteet.
- Pysyvä tuomioistuin kokoontuu vain tarpeen vaatiessa. Sen tuomioista ei voi valittaa.
- Valtakunnanoikeus on kokoontunut vain neljästi: Vuonna 1933 maalaisliittolainen ministeri Juho Niukkanen vapautettiin väärennysepäilystä. Vuonna 1953 kaksi entistä ministeriä tuomittiin sakkoihin lainvastaisen valtionavun myöntämisestä. Vuonna 1961 kaksi entistä ministeriä tuomittiin sakkoihin Helsingin Kätilöopiston rakentamiseen liittyneistä laittomuuksista.
- Viimeksi valtakunnanoikeus kokoontui vuonna 1993, kun ministeri Kauko Juhantalo (kesk.) tuomittiin ehdolliseen vankeuteen teollisuusyhtiö Tampellaan liittyneessä ns. koplausjutussa.
- Valtakunnanoikeuteen kuuluvat korkeimman oikeuden presidentti puheenjohtajana, korkeimman hallinto-oikeuden presidentti, kolme virkaiältään vanhinta hovioikeuden presidenttiä sekä viisi eduskunnan valitsemaa jäsentä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
17.1.2006 IS pääkirjoitus: ”Sinipuna vie kaikki äänet
Matti Vanhasen huonon presidentinvaalimenestyksen taustaa pohdittaessa huomio kiinnittyy kahteen alueelliseen syyhyn. 1) Vanhanen ei keskustan vahvoilla alueilla pystynyt ottamaan puolueelle siellä kuuluvaa muhkeaa äänisaalista, ja 2) keskustan riemumarssi etelän suuriin kaupunkeihin jäi noin 20. kerran tekemättä.
Vanhasen kannatusosuus jäi Helsingissä alle seitsemään sekä Espoossa ja Turussa alle kahdeksaan prosenttiin. Harva-asutus-Suomi vuotaa, eikä city-Suomesta löydy tilkkeitä vuodolle.
Tilannetta voidaan luonnehtia myös niin, ettei maahan näytä syntyneen sellaista kuluttajakepua, joka korvaisi ne menetykset, joita Vanhanen koki tuottajakepun vahvoilla alueilla.
Keskustan johtaman punamultahallituksen piti tarjota toimiva vaihtoehto sille maata kahdeksan vuotta hallinneelle sinipunapunahallitukselle, joka keskustan oppositiopropagandan mukaan levitti kansan kahtiajakoa maakuntiin 1995-2003.
Keskustalle on kiusallista, että sen taannoin parjaamien sinipunapuolueiden ehdokkaat veivät presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella 70 prosenttia äänistä. Toisella kierroksella sinipuna ottaakin sata prosenttia äänistä.
Keskusta joutuu nyt miettimään, miten palauttaa itsetuntonsa. Eduskuntavaaleihin on vain 14 kuukautta aikaa. Jos puheenjohtaja, pääministeri Matti Vanhasen tähänastisella toiminnalla on mitään oirearvoa, ne kuukaudet mennään tasaisesti taapertaen.
Moni keskustalainen kuitenkin kysyy, riittääkö tasainen taaperrus. Heidän mielestään keskustan on alettava näyttää särmäänsä hallituksessa. Se voi merkitä esimerkiksi kuntauudistuksen hautaamista ja keskustan muuttumista pikkukuntien puolustusrintamaksi. Se voisi kuitenkin osoittautua lopulliseksi hyvästijätöksi haaveille murtautua suuriin kaupunkeihin.
Puolueen sisäisessä suuntapelissä tällainen linjanvalinta palvelisi vanhamaalaisliittolaista aitovierilinjaa. Sen ihanteiden mukainen Suomi oli voimissaan 1950-luvulla. Harva-asutus-Suomen ihmisten kotiseututunteeseen vetoamalla voi saada paljon ääniä vain sieltä, missä äänestäjiä on vähän.
Keskusta ja demarit ovat käsitelleet toisiaan hallituksessa silkkihansikkain, koska kummallakin puolueella on ollut tarve osoittaa, ettei punamulta nyt ajaudu sellaisiin keskinäisiin riitoihin kuin 1980-luvulla. Tämä rauha alkaa rakoilla, jos keskustan eduskuntavaalitaktiset laskelmat sitä vaativat.
Rettelöitä saa yleensä kehitetyksi vaatimalla hyviin tarkoituksiin lisää yhteiskunnan rahaa. Mahdollisista rahavaatimuksista kieltäytyminen auttaisi puolestaan valtionvarainministeri Eero Heinäluomaa (sd) profiloitumaan tarkaksi kirstunvartijaksi.
Puolue ei voi muuttaa Vanhasta, jonka pelkkä kuvitteleminen kansankiihotuskokouksen pääpuhujaksi olisi tyylirikko. Maksaako keskusta nyt hintaa siitä tavasta, jolla Vanhanen nousi johtoon? Sdp:n vaadittua Anneli Jäätteenmäen vaihtamista keskusta viestitti demareille, että Vanhanen on rehellisintä mitä meiltä löytyy. Demarit sanoivat siihen, että aina meille rehellinen kelpaa.”
niin kuinka helvetin lusmuja ja luikureita ne kaikki muut kepulaiset oikein ovat ?