Suomalaiset korkeakoulut eivät tänäkään vuonna yltäneet kansainvälisessä vertailussa sadan parhaan joukkoon. Itseäni kyllä hieman harmitti, että 200:n parhaan listalla en näkynyt yhtään (!) venäläistä yliopistoa/korkeakoulua, vaikka niiden taso on mielestäni hyvin korkea. Listan kärjessä ovat tietysti tutut opinahjot: Harvard, Massachusetts, Stanford jne, mutta kaikkihan me tiedämme, että parhaat venäläiset aivot, jotka olivat aikoinaan valmistuneet esim. Moskovan nimekkäästä yliopistosta ja "valuivat" myöhemmin ulkomaille, opettavat juuri näissä laitoksissa.
Lue koko tutkimus:
http://www.timeshighereducation.co.uk/world-university-rankings/2010-2011/top-200.html
Lue koko tutkimus:
http://www.timeshighereducation.co.uk/world-university-rankings/2010-2011/top-200.html
Vastaukset 3
Vanhimmat
Eniten painoarvoa oli annettu sille, kuinka paljon tutkimuksia on julkaistu ja siteerattu tiedejulkaisuissa. Voimakkaasti tutkimukseen panostavat yliopistot saavat tästä osiosta hyvät pisteet, ja ensiluokkaiseen perusopetukseen profiloituneet yliopistot jäävät jäännössijoille.
Toinen merkittävä painotuspiste oli se, millaisena "oppineet" pitävät oppimisympäristöä ja opetusta. Eihän vähänkään tuntemattomampi yliopisto, jolla ei ole vuosisataisia perinteitä massiivisesta opiskelija- ja professorivaihdosta, voi edes omata mahdollisuuksia pärjätä tässä. Maine ruokkii mainetta muiden kustannuksella ja vääristää todellisuutta minun mielestäni.
Tällaiselle listaukselle on varmaankin tilausta, mutta sen sijaan että sitä nimitettäisi 'parhaimpien yliopistojen' listaksi, pitäisi tutkimus eritellä tyyliin 'eniten tieteellisiä julkaisuja tuottavat', 'eniten rahoitusta keräävät' jne. ja osatutkimukset nimetä sen mukaisesti.
"...ensiluokkaiseen perusopetukseen profiloituneet..." = harmaan tasapaksun massan tuotantoon keskittyneet.
Jos sinun opinahjostasi tuotettiin tasapaksua massaa, niin en voi sanoa samaa niistä kahdesta suomalaisesta yliopistosta, joissa minä olen tutkintoni suorittanut.