Niin.
Pikkuhiljaa kaikki uudet jäsenmaat alkavat olla liittyneinä EU:hun, joten voinemme todeta
uuden ja uljaamman Euroopan syntyneeksi.
Euroopan Unionin laajuisen alueen luomien mahdollisuuksien käyttäminen on kiinni meistä itsestämme.
Olisi Suomelle onneksi, mikäli yrityksille annettaisiin toimintaedellytykset harjoittaa liikentoimintaansa Suomessa, sen sijaan että yritykset pakotetaan siirtymään maan rajojen ulkopuolelle.
Olisi Suomelle onneksi, mikäli osaavien yksilöiden sallittaisiin nauttia työnsä tuloksista Suomessa, ja maksaa kohtuullistettua veroa palkastaan Suomeen, sen sijaan että osaavia yksilöitä nöyryytetään siitä hyvästä, että osaavat hyödyntää lahjojaan muita paremmin.
Olisi Suomelle onneksi, että maan johtoon valitut keskittyisivät hoitaman asioita ensin Suomen hyväksi ja sitten muiden maiden hyväksi.
Näin muidenkin maiden hallitukset tekevät.
Yhteistyötä ei ole sellainen toiminta, että yksipuolisesti tehdään jotain, ja suuren itkun kanssa vaaditaan muita tekemään samalla lailla.
Ei muiden valtioiden tarvitse kärsiä Suomen hyvinvointiharhan edellyttämästä korkeasta rankaisevasta verotuksesta, varsinkin kun Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on pelkkä illuusio.
Ranskassa lääkärin tulee kotiin.
Suomessa lääkärille voi varata ajan muutaman viikon päähän, jos hyvin käy.
Tosin alkoholinarkkarit tullaan pelastamaan välittömästi helikopterilääkärin voimin, mutta normaalit kansalaiset saavat sinnitellä jopa lääkärihoidon kanssa..
Suomen työntekijöiden palkan ostovoima voittaa vain kaksi Euroopan Unionin maata...
Korkea verotus yhdistettynä raskaaseen kulutuksen verotukseen on luonut tilanteen, jossa työntekeminen on aina vähemmän motivoivampaa heikosti elämästään vastuuta ottaneiden kohdalla,
kun taas elämästään vastuuta ottamaan pyrkivien kohdalla ainuaksi vaihtoehdoksi jää siirtyä jonnekin muualle työtehtävien perässä.
Keskiluokka kärsii työpaikkojen häviämisestä, sekä siitä, että ne jotka elävät yhteiskunnan tukien varassa, itseasiassa pärjäävät aivan yhtähyvin kuin työtä tekevät...
Onneksi meillä on kuitenkin presidentti, joka pyrkii luomaan vientituotteen yhteiskunnan ajamisesta kriisiin jakamalla yhteiskunnan palveluita tasaisesti kaikille, jopa maan rajojen ulkopuolella.
Tämä varmaan lämmittää monta kolmannen maailman valtiota, jotka muun muassa Afrikassa hoitavat entisten kommunismin ihanteen kokemina tulonjakoa ja hyvinvointia AK47 tyyppisellä tulontasaustyökalulla.
Samalla laitteella onnistuu tukanleikkuu ja muutkin kirugiset toiminpiteet.
Ja työnjälkikin on yhtä krouvia kuin presidentti Halosen harrastelu...
Kehitysmaissa ongelmaksi onkin nousemassa kehitysapurahojen käyttäminen kaikkeen muuhun kuin mihin ne on tarkoitettu. Ja tätä lienee jatkunut vuosikymmenet...
Mutta mitäpä tälläisestä välittää sellaiset henkilöt, joiden aatteellinen asenne on keskittynyt JAKAMAAN hyvinvointia, eikä TUOTTAMAAN hyvinvointia..
Ehkä jossain vaiheessa tämä aatteellinen asennevamma muuttaa hyvinvoinnin tarkoittamaan AK47 suoritettua lähetystyötä väestön kasvun säännöstelyssä.
Hyvinvoinnin säilyttäminen entisellä tasolla alkaa jossain vaiheessa edellyyttää hyvinvoinnin jakajien vähentämistä...mutta onhan meillä erikoislääkäri Ranta, joka voidaan lähettää myöhemmin tekemään tutkimusta väestön hyvinvoinnin jakaatumisesta -
entistä harvemman kansalaisen kesken kohdemaassa..
Ehkäpä sosialismin musta kirja joskus saavuttaa 200 miljoonan uhrin rajan.. keskimäärin kerran kymmeneen vuoteen Ruandan kaltainen väestönvähennys palauttaa uskon humanistisen AK47-lähetystyön kaikkivoipaisuuteen...
No, jokatapauksessa, älkäämme surko mitä maailmassa voivat kyvyttömät aatteen vammauttamat poliittiset kehäraakit saada aikaan..
Ehkä kannattaa keskittyä siihen, mitä he eivät voi saada aikaan...
nimittäin se tehtävä, HYVINVOINNIN LUOMINEN, jää muiden -kuin aatteellista asennevammaa potevien poliittisten muumioiden- vastuulle.
Niin ikävää kuin se onkin, niin tulipaloa pitää pyrkiä sammuttamaan, ettei pala koko kylä..
siitäkin huolimatta että joku kasteleen omaa kasvimaataan tulipalon sammutukseen tarkoitetulla vedellä valmistautuen seuraavan päivän ruusunkasvatus kilpailuihin....välittämättä pätkääkään siitä, että koko kylä voi palaa maan tasalle...
Jos joitakin poliitikkoja vaivaa suuruudenhulluus keisarinpestin tavoittelussa, niin onneksi löytyy niitä vähemmän vaarallisia, jotka kärsivät vain suhteellisuuden tajusta priorisoidessaan asioita..
Klara vappen, dricka vatten.
Pikkuhiljaa kaikki uudet jäsenmaat alkavat olla liittyneinä EU:hun, joten voinemme todeta
uuden ja uljaamman Euroopan syntyneeksi.
Euroopan Unionin laajuisen alueen luomien mahdollisuuksien käyttäminen on kiinni meistä itsestämme.
Olisi Suomelle onneksi, mikäli yrityksille annettaisiin toimintaedellytykset harjoittaa liikentoimintaansa Suomessa, sen sijaan että yritykset pakotetaan siirtymään maan rajojen ulkopuolelle.
Olisi Suomelle onneksi, mikäli osaavien yksilöiden sallittaisiin nauttia työnsä tuloksista Suomessa, ja maksaa kohtuullistettua veroa palkastaan Suomeen, sen sijaan että osaavia yksilöitä nöyryytetään siitä hyvästä, että osaavat hyödyntää lahjojaan muita paremmin.
Olisi Suomelle onneksi, että maan johtoon valitut keskittyisivät hoitaman asioita ensin Suomen hyväksi ja sitten muiden maiden hyväksi.
Näin muidenkin maiden hallitukset tekevät.
Yhteistyötä ei ole sellainen toiminta, että yksipuolisesti tehdään jotain, ja suuren itkun kanssa vaaditaan muita tekemään samalla lailla.
Ei muiden valtioiden tarvitse kärsiä Suomen hyvinvointiharhan edellyttämästä korkeasta rankaisevasta verotuksesta, varsinkin kun Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on pelkkä illuusio.
Ranskassa lääkärin tulee kotiin.
Suomessa lääkärille voi varata ajan muutaman viikon päähän, jos hyvin käy.
Tosin alkoholinarkkarit tullaan pelastamaan välittömästi helikopterilääkärin voimin, mutta normaalit kansalaiset saavat sinnitellä jopa lääkärihoidon kanssa..
Suomen työntekijöiden palkan ostovoima voittaa vain kaksi Euroopan Unionin maata...
Korkea verotus yhdistettynä raskaaseen kulutuksen verotukseen on luonut tilanteen, jossa työntekeminen on aina vähemmän motivoivampaa heikosti elämästään vastuuta ottaneiden kohdalla,
kun taas elämästään vastuuta ottamaan pyrkivien kohdalla ainuaksi vaihtoehdoksi jää siirtyä jonnekin muualle työtehtävien perässä.
Keskiluokka kärsii työpaikkojen häviämisestä, sekä siitä, että ne jotka elävät yhteiskunnan tukien varassa, itseasiassa pärjäävät aivan yhtähyvin kuin työtä tekevät...
Onneksi meillä on kuitenkin presidentti, joka pyrkii luomaan vientituotteen yhteiskunnan ajamisesta kriisiin jakamalla yhteiskunnan palveluita tasaisesti kaikille, jopa maan rajojen ulkopuolella.
Tämä varmaan lämmittää monta kolmannen maailman valtiota, jotka muun muassa Afrikassa hoitavat entisten kommunismin ihanteen kokemina tulonjakoa ja hyvinvointia AK47 tyyppisellä tulontasaustyökalulla.
Samalla laitteella onnistuu tukanleikkuu ja muutkin kirugiset toiminpiteet.
Ja työnjälkikin on yhtä krouvia kuin presidentti Halosen harrastelu...
Kehitysmaissa ongelmaksi onkin nousemassa kehitysapurahojen käyttäminen kaikkeen muuhun kuin mihin ne on tarkoitettu. Ja tätä lienee jatkunut vuosikymmenet...
Mutta mitäpä tälläisestä välittää sellaiset henkilöt, joiden aatteellinen asenne on keskittynyt JAKAMAAN hyvinvointia, eikä TUOTTAMAAN hyvinvointia..
Ehkä jossain vaiheessa tämä aatteellinen asennevamma muuttaa hyvinvoinnin tarkoittamaan AK47 suoritettua lähetystyötä väestön kasvun säännöstelyssä.
Hyvinvoinnin säilyttäminen entisellä tasolla alkaa jossain vaiheessa edellyyttää hyvinvoinnin jakajien vähentämistä...mutta onhan meillä erikoislääkäri Ranta, joka voidaan lähettää myöhemmin tekemään tutkimusta väestön hyvinvoinnin jakaatumisesta -
entistä harvemman kansalaisen kesken kohdemaassa..
Ehkäpä sosialismin musta kirja joskus saavuttaa 200 miljoonan uhrin rajan.. keskimäärin kerran kymmeneen vuoteen Ruandan kaltainen väestönvähennys palauttaa uskon humanistisen AK47-lähetystyön kaikkivoipaisuuteen...
No, jokatapauksessa, älkäämme surko mitä maailmassa voivat kyvyttömät aatteen vammauttamat poliittiset kehäraakit saada aikaan..
Ehkä kannattaa keskittyä siihen, mitä he eivät voi saada aikaan...
nimittäin se tehtävä, HYVINVOINNIN LUOMINEN, jää muiden -kuin aatteellista asennevammaa potevien poliittisten muumioiden- vastuulle.
Niin ikävää kuin se onkin, niin tulipaloa pitää pyrkiä sammuttamaan, ettei pala koko kylä..
siitäkin huolimatta että joku kasteleen omaa kasvimaataan tulipalon sammutukseen tarkoitetulla vedellä valmistautuen seuraavan päivän ruusunkasvatus kilpailuihin....välittämättä pätkääkään siitä, että koko kylä voi palaa maan tasalle...
Jos joitakin poliitikkoja vaivaa suuruudenhulluus keisarinpestin tavoittelussa, niin onneksi löytyy niitä vähemmän vaarallisia, jotka kärsivät vain suhteellisuuden tajusta priorisoidessaan asioita..
Klara vappen, dricka vatten.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Oikeastaan bongasin juttusi ihan nimimerkkisi perusteella. Valitan, että en jaksanut keskittyä ton juttusi sisältöön, vaikka raittiina olen jo ollut useita vuosia.
Alkoholismista tietysti voisi vaikka kuinka paljon vaihtaa ajatuksia. On nimittäin poliitikkojen niin kuin muidenkin ammatinharjoittajien vitsauksia. Monen poliitikon ennenaikainen hauta on ollut alkoholismin seurausta. Tänään meillä on kuitenkin raitis pääministeri, joka on tosi hieno juttu. Eikä hän siitä elämöi. Ottaa aika luonnollisena asiana.
Mutta näyttää tulevat vuodet vähän lohduttomalta ton sairauden suhteen. Ei nimittäin näytä kulutuksessa tapahtuvan muuta kuin tasaista kasvua ja sehän tietää kasvavia ongelmia. Tänään hesarissa Hyssälän juttu oli minusta aika pliisu niin kuin odottaa sopiikin. Hyssytellään ja heitetään yhteisvastuun piikkiin, mikä on tietysti aika luontevaa, kun ongelmaan ei todellakaan näytä olevan mitään ratkaisua - ei ainakaan poliitikoilla, jos nyt joku sitä edes odottaa.
Alkoholismi on aina henkilökohtainen tragdia, joka tietysti hankaloittaa ainakin läheisten elämää, niin kauan kun alkoholistilla niitä sitten rinnalla on.
Meillä on edelleen tämä sairaus jonkinlainen tabu, josta ei mielellään hiiskuta edes työyhteisössä. No sitten kun yleensä jo on liian myöhäistä, tartutaan asiaan. Yleensä työsuhde puretaan, jota on edeltänyt varoituksia ja jonkinlaisia hoitokokeiluja. Hoiddoilla ei yleensä ole kuitenkaan mitään vaikutusta, jos ei taudinkantajalle selvitetä, mistä hänen kohdallaan on kysymys.
Kysymys on kuolemaan johtavasta sairaudesta. Sairauskäsitteenä eli sairautena se on ollut vuodesta 1944, jolloin WHO sen hyväksyi. Suomessa ei edes lääkärikunta ole selvillä, mitä tuon sairauden alle tai taakse kätkeytyy. Se on päihderiippuvuus, joka tappaa meillä eniten ihmisiä sydän- ja verisuonitautien ohella.
Kun kerran taudin kohtalokseen saanut ei ymmärrä, että hänen kohdalla on kysymys etenevästä primääristä sairaudesta - ei millään tempuilla ole pysyvää vaikutusta. Ainoastaan täysraittius voi pelastaa uhrinsa. Tautiin ei ole keksitty mitään parannuskeinoa, kerran alkoholisti on aina alkoholisti.
Yksi ryyppy saa aikaan alkoholistissa epänormaalin reaktion, joka tarkoittaa sitä, että hän "joutuu" jatkamaan juomistaan. Normaali ihminen voi lopettaa parin ryypyn jälkeen, mutta alkoholisti ottaa muutaman päästäkseen vauhtiin.
Suuret promillemäärät mitattuina normaalilta näyttävältä ihmiseltä kielivät juuri alkoholismista, jota yleensä sitten vain pidetään hyvänä viinapäänä, kun se kielii nimen omaan jo pitkälle kehittyneestä alkoholismista. Nimittäin alkoholistilla kehittyy alkuvuosina tai kenties useankin vuoden aikana aikamoinen toleranssi eli sietokyky aineeseen.
Siis alkoholistin normaali olotila on juominen. Vain alkoholia veressä ja reippaastikin hän tuntee elävänsä ja olevansa. Selvinä kausina, joita on pakko pitää jossain määrin, hän tuntee itsensä levottomaksi, epävarmaksi, kunnes hän taas saa alkoholia sisäänsä, - hän kokee itsensä varmaksi pystyväksi. Kaikki on taas ikään kuin hallinnassa, vaikka hän kulkee kohti alati lähestyvää tuhoaan.
Mitä sitten työyhteisö voi tehdä tällaiselle henkilölle, joka sairastaa alkoholismia? Muualla maailmassa on käytössä ns. interventio, jossa työkaverit tai yleensä ystävät ottavat asian puheeksi eli "nostavat kissan" pöydälle. Nimittäin alkoholismin luonteeseen kuuluu sairauden kieltäminen, mutta jos läheiset ihmiset ottavat asian puheeksi ja kertovat, että esim. tuntevat ihmisiä, jotka ovat ratkaisseet ongelmansa, voi tunnelin päässä alkaa näkyä valoa.
Se ei ole helppoa, mutta yleensä raitis alkoholisti saadessaan uuden mahdollisuuden ns. vertaistuella voi elää uutta mahdollisuuksien elämää, jossa voi tehdä aivan uusia valintoja elämänsä suhteen.
Meihin saa yhteyden Suomessa melkein jokaisella paikkakunnalla AA:n vastauspalvelujen ja auttavien puhelimien kautta, jolloin saa kontaktin raittiiseen alkoholistiin, joka johtaa hänet toipumisohjelman pariin.
Kiitos, että sain jakaa kokemukseni.
Onnittelut valinnastasi.
Toivon menestystä valitsemallasi suunnalla ja toivon että elämän ongelmien ratkaisu pysyy aina päällimmäisenä mielessäsi, eikä ns. viinanpiru onnistu kuiskuttelemaan olkapäälläsi huonoja elämänohjeita.
Jotkut ihmiset ovat herkempiä sortumaan erilaisiin tajunnan laajentajiin, joihin alkoholi, huumeet ja muut ihmismieltä manipuloivat asiat kuuluvat.
Tosiasioiden kieltäminen on myös yksi oire tälläisestä käyttäytymisestä.
Ymmärrän että lähestyit aihetta omalta kantiltasi.
Mutta jos olet onnistunut omalta osaltasi saamaan elämäsi hallinnan omiin käsiisi tajuamalla ongelman, niin silloinhan se tarkoittaa että tälläisistä tajunnalaajentajista on mahdollisuus parantua.
Katson tätä siltä kantilta, että AA liikkeen auttaessa päihteiden kanssa ongelmissa olevia pääsemään oman elämänsä herraksi, saattaa myös Suomalaisessa yhteiskunnassa yleisesti olla olemassa pyrkimyksiä, jotka auttavat kansalaisia parantumaan asennevammaisesta suhtautumisesta yritteliäisyyteen, työntekoon ja tulevaisuuteen, siis vastuun ottamiseen omasta elämästään.
Tässä suhteessa Suomalainen yhteiskunta varmasti joutuu käymään lävitse hyvinkin vaativan itsetutkiskeluvaiheen.
AA liikkeen kannalta toivon syvästi ettei alkoholin hintojen madaltuminen aiheuta alkoholiongelmia.
Suomessa kärsitään vääristyneestä suhteesta alkoholin käyttöön. Suomesta puuttuu täysin alkoholikulttuuri. Sellaiseksi ei voi oikein katsoa tolkutonta humalahakuista juomista. Sillä ei ole mitään tekemistä alkoholikulttuurin kanssa.
Mutta sellainen kulttuuri, jossa alkoholin käyttö onnistuu ilman suuria henkilökohtaisia trategioita tai murheita. Alkoholin suhde ruokailuun, seurusteluun, kulttuuriin ja erityisesti kohtuuteen.
Joillekin se kohtuus tarkoittaa nollaa, joillekin yhtä annosta kerran vuoteen, joillekin kerran viikkoon.
Suomessa olisi syytä ohjata alkoholikulttuuria siihen suuntaan, että ajoneuvoliikenteessä rajojen noudattaminen olisi tiukkaa, kun taas muussa toiminnassa pyrittäisiin opastamaan sellaiseen käyttökulttuuriin, ettei käyttö aiheuttaisi pahaa oloa ympäristölle, muille ihmisille eikä käyttäjälle itselleen.
Politiikassahan tälläinen asennevammainen poliittisten asennevammojen ylläpitokulttuuri on aiheuttanut yritysten joukkopaon Suomesta.
Mutta aivan kuten alholismin kanssa, on myös politiikassa ryhdyttävä selkeästi itsetutkiskeluun, mikäli samasta asiasta tulee kritiikkiä usealta taholta.
Kissa on silloin nostettava pöydälle ja ongelmasta keskusteltava.
Ihmisiä on moneen lähtöön, ja jokaisen yksilön on opittava tulemaan toimeen itsensä kanssa pystyäkseen hallitsemaan omaa elämäänsä sekä tullakseen tietoiseksi omista heikkouksistaan.
Aivankuten alkoholisti ei näe välttämättä siinä mitään ongelmaa, että aiheuttaa alkoholin käytöllään ongelmia ympärillään,
on myös poliittisesta asennevammasta kärsivien vaikea ymmärtää mitään ongelmaa olevan siinä, että he pyrkivät jakamaan muiden aikaansaannoksia kuin omiaan.
Vasta kun ympäristö ryhtyy toiminpiteisiin, ongelma nousee päivänvaloon.
Alkoholistille tämä usein tarkoittaa potkuja työpaikalta ja poliittisessa kulttuurissa kriittistä arvostelua, joskus jopa ihan poliittiseksi ruumiiksi muuttumista.
Jokatapauksessa, onnea ja menestystä valitsemasi asian parissa. Ja toivotaan samalla, ettei Suomi niminen valtio kuole yhteiskunnallisen syövän poistossa leikkauspöydälle ennen tervehtymistään..
vielä valvoitte aamuyöshtä?
Kiitos asiallisesta viestistäsi. Tänään on ollut tosi hieno päivä. Ulkoilua mm. Hakaniemen torilla ja kavereiden tapaamista kaupungilla, joka kertoo omalla kohdallani valinnan vapautta, jota en olisi voinut kuvitella aikaisemmassa elämässä, - viina ja siihen liittyvät oheistoiminnat hallitsivat elämääni.
Omalla kohdallani eheytymiseen on kuulunut mainitsemasi itsetutkistelun suorittaminen sekä myös arviointini suhteessa maailman menoon. Osoitus siitä on ollut liittyminen keskustan tarjoamaan valoisampaan vaihtoehtoon.
Tämän toteutimme kävelemällä läpi kaupungin Kyösti Kallion patsaalle, jossa pääministerimme Matti Vanhanen piti puheen, joimme kahvit sekä tapasimme paljon iloisia uusia ystäviämme, joihin olemme saaneet tutustua vaimomme kanssa kulkiessamme tätä valoisampaa tietä.
Alkoholi väritti voimakkaasti minunkin elämääni. Melko myöhäisellä iällä tapahtunut avioituminen ja sen myötä tulleet lapset pysäyttivät syöksykierteen. Tasaisen elämän myötä myös poliittiset mielipiteet maltillistuivat. Keskusta on jo pitkään tuntunut kaikkein luonnollisimmalta vaihtoehdolta.
Mieleeni tuli edellisiä vastauksia lukiessa ja myös omaa kokemaa ajatellessa, olisiko mahdollista, että sosialistinen maailmankuva ja muukin ääriajattelu johtuu liiallisesta alkoholinkäytöstä?
Omasta kokemuksestani voin ainakin allekirjoittaa epäilysi todeksi. Mutta en mene yleistämään.
Ääriliikkeet tarjoavat hyvän kasvualustan kaunan, katkeruuden, itsesäälin ja ennen kaikkea uhmakkuuden kyllästämälle ihmiselle.
Samanlainen harhakuvitelma on muuttumattomuus eli pitäminen kiinni saavutetuista eduista. Mitkä ovat ne edut? SAK/SDP ovat ylläpitämässä tätä harhaa, josta kuitenkin kansan enemmistö on päässyt irti. Pieni eliitti käyttää hyväksi hyvin tunteisiin ja ennen kaikkea pelkoon perustuvia mielikuvia todellisuudesta. Tällä todellisuudella ei ole kuitenkaan mitään tekemistä TODELLISUUDEN kanssa.
Keskusta tarjoaa tämän päivän ihmiselle onneksi vaihtoehdon inhimillisenä, keskustelevana ja jatkuvasti uusiin haasteisiin reagoivana puolueena!