Hesarin pääkirjoitus 19.9. osoittaa jälleen kerran sen näköalattoman ja kritiikittömän suhtautumisen suurhelsinkiin. Kun jostain asiasta tulee pakkomielle muistuttaa käyttäytyminen lähinnä tikkunekkua kaupassa kinuavia tenavia
”Yhdistyminen tuo kiistatta paljon hyötyjä kuntalaisille esimerkiksi työmatkaliikenteessä: tiet eivät pääty rajoille, eikä seutulipun hinta riipu matkan pituudesta”
Esimerkiksi Espoon ja Helsingin rajalla on ehkä yksi tie jonka voidaan tulkita päättyvän rajalle, Gallen-Kallelan tie. Sitä tuskin voinee pitää työmatkailun kannalta merkittävänä väylänä.
Sellaista yhteiskuntaa missä polttoaineen kulutus ei vaikuta matkan hintaan on jo kokeiltu tuossa naapurissa ja sitä kokeilua kesti vajaan yhden sukupolven.
”Yhdistyminen tuo kiistatta paljon hyötyjä kuntalaisille esimerkiksi työmatkaliikenteessä: tiet eivät pääty rajoille, eikä seutulipun hinta riipu matkan pituudesta”
Esimerkiksi Espoon ja Helsingin rajalla on ehkä yksi tie jonka voidaan tulkita päättyvän rajalle, Gallen-Kallelan tie. Sitä tuskin voinee pitää työmatkailun kannalta merkittävänä väylänä.
Sellaista yhteiskuntaa missä polttoaineen kulutus ei vaikuta matkan hintaan on jo kokeiltu tuossa naapurissa ja sitä kokeilua kesti vajaan yhden sukupolven.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ja sellaisenaan ajaa lähes puhtaasti vain Helsingin asiaa. Unohtunut näemmä on muu pk-seutu, jossa hesari on myös valtalehti.
”Yhdistyminen tuo kiistatta paljon hyötyjä kuntalaisille esimerkiksi työmatkaliikenteessä: tiet eivät pääty rajoille, eikä seutulipun hinta riipu matkan pituudesta”
----
Sellaista yhteiskuntaa missä polttoaineen kulutus ei vaikuta matkan hintaan on jo kokeiltu tuossa naapurissa ja sitä kokeilua kesti vajaan yhden sukupolven"
Tuo on totta. Ok, nykyisin lipun hintaan ei juurikaan vaikuta matkan pituus. Tämä on kuitenkin puhtaasti poliittinen päätös, koska kustannuksiin matkan pituus vaikuttaa varmasti. Välirahat otetaan sitten veroista tai jostain muusta. Jos yhdistymisen hyöty jää pelkästään bussilipun verosubventoinnin varaan, niin eipä paljon hyötyjä vantaalaisille ole.
”Ei ollut mikään yllätys, että Vantaa tuottaa palvelut selvästi halvemmalla kuin rikkaampi Helsinki”
Miksiköhän tuota Helsingin rikkautta pitää koko ajan toitottaa. Pitääkö liitoksia ajava klikki muita niin naiiveina, että tuollaisen mielikuvan luominen edesauttaisi heidän tarkoitusperiään.
Ja tuskin missään kaupunki tai kuntavertailussa tulee yllätyksenä se että suurempi organisaatio tuhlaa voimavaransa byrokratiaan.
”Köyhä Vantaa on jo joutunut panemaan palvelunsa suhteellisen kestävään kuntoon.”
Hesarinkin mielestä siis Vantaan palvelutuotanto on kestävällä pohjalla, mutta Helsingin ei.
”Byrokratian räjäyttäminen ja karsiminen onnistuu vain jos pannaan kaikki uusiksi”
Mutta aiemmin sama kirjoittaja väittää, että Vantaa on ”onnistunut panemaan palvelunsa suhteellisen kestävään kuntoon”.
Tässähän ei ole mitään logiikkaa ellei lehti sitten ole pettynyt siihen, että Vantaa on tasapainossa ja näkisi etua palauttaa Vantaan takaisin pimeälle keskiajalle.
”Kun maankäytössä päästään laajempiin kokonaisuuksiin, pystytään kaavoittamaan maata järkevistä paikoista ja tiivistämään yhteiskuntarakennetta”
Jos yhteiskuntarakennetta oikeasti haluttaisiin tiivistää olisi Helsingin syytä kaavoittaa alueelleen jotakin muuta, kuin täyttää se kolmikerroksisilla pienkerrostaloilla. Ruoholahti olisi ollut oiva paikka tiiviimmälle asutukselle. Pasilan alue ei myöskään kehity suunnittelupöytää pidemmälle. Ja samaan aikaan pannaan Helsingin reunamilla kesäisin heiniä seipäille! Mikähän niidenkin kaavoituksen estää? Vai ovatko nuo alueet Hesarinkin mielestä ”väärässä paikassa”.