Myönnän, että minulla on paljon, TODELLA paljon, kasvattava uskossani. Samoin Jumalan Sanan tuntemisessa.
En tunne olevani vielä valmis kutsumustyöhöni.
Mutta minulla on halu jakaa Jumalan Sanasta sitä hyvää, jota itse olen saanut ravinnokseni, ja jonka avulla olen kasvanut hivenenkin uskovaisena.
En tunne olevani vielä valmis kutsumustyöhöni.
Mutta minulla on halu jakaa Jumalan Sanasta sitä hyvää, jota itse olen saanut ravinnokseni, ja jonka avulla olen kasvanut hivenenkin uskovaisena.
Vastaukset 12
Vanhimmat
älä syö sitä Raamattua.
tuntemaan Jumalan sanan ja Jeesuksen evankeliumin totuuden, on uskon tärkein perusasia. Jollei usko perustu siihen ja vain siihen, on uskomme täysin turhaa.
Uskossa kasvaminen vie aikaa, mutta Jeesus antoi meille siihen hyvän opettajan, joka ei puhu valhetta, vaan totuutta. Ja se opetus tulee Pyhältä hengeltä, ei ihmisiltä.
2. Tess. 3:6
Mutta Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä me käskemme teitä, veljet, vetäytymään pois jokaisesta veljestä, joka vaeltaa kurittomasti eikä sen opetuksen mukaan, jonka olette meiltä saaneet.
Tuo vetäytymiskehoitus koskee vetäytymistä pois nk. "seurakuntien veljistä", joiden oppi on lähtöisin ihmisistä eikä Jumalasta.
Nimimerkki "Hellari83" mistä tiedät että sinun tulee "kasvaa uskossa"? Onko joku sanonut sinulle niin? Onko sinua ihmisten toimesta opastettu omaksumaan jotain tiettyjä elämäntapoja tai ajatusmalleja joiden pohjalta tämä kokonaiskäsitys ja tavoitetila on syntynyt?
Olisitko heikko uskossa jos raamatun tai jonkun muun säännöstön pohdiskelun asemasta pyrkisit vain yksinkertaisesti olemaan hyvä ja oikeudenmukainen ihminen ja auttamaan lähimmäisiäsi ja kenties jopa vieraita ihmisiä? Voisiko uskonkäsityksesi mukaan näin toimiva ns. hyvä ihminen joutua helvettiin vain koska ei ole mieliksi seurakunnan avainhenkilöille? Jos niin olisi niin mistä se johtuisi?
on hellari83:aa koettaa saada pois paikalliseurakuntayhteydestä. Hän seisoo varsin lujalla kalliolla.
Millä "kalliolla"?
Eikähän tuo kotonaan istu ja ihan tuolilla. Ei seisoskele kalliolla:))9
seurakuntayhteyttä etsin monta vuotta uskoontuloni jälkeen. Ja paikallishelluntaiseurakunnassa tunsin olevani kotonani, ja niin tunnen edelleenkin. En usko että kukaan voisi "repiä" minua pois seurakunnastani. Sen on tapahduttava vanhemmiston päätöksen kautta.
Ja täytyy sanoa, että vaikka välillä kyseenalaistan uskooni liittyviä asioita, niin uskoani ne eivät horjuta. Aion todellakin pysyä uskossa viimeiseen hengenvetoon asti.
Kun ei vaan olisi oma pakokeino, tai olisi kyse itseni vähättelystä... näinkin voi olla.
Toivottavasti en yritä pakoilla Jumalan minulle asettamia velvollisuuksia :(
mikä on uskosi syy?
Oletko kenties kokenut jotain yliluonnollista?
Ihan ilman sarvia ja hampaita kyselisin
minun viimeinen toivoni. Olin epätoivoinen 10-vuotias, en kestänyt elämää, en kestänyt jokapäiväistä kiusaamista koulussa. Ajattelin, että jos uskoontuleminen ei muuta elämääni niin päätän elämäni. Ja voit varmasti päätellä kuinka kävi minun kohdallani.
No, mitä kävi? Et tappanut itseäsi 10-vuotiaana.
Koska uskoontuloni jälkeen sain sisäisen rauhan ja levollisuuden tunteen. Niin ja kiusaaminenki sai jyrkän laskusuhdanteen. Minun kiusaamiseni väheni niin paljon, että sain lopun lapsuus-/nuoruusaikani viettää normaalia tavallisen koululaisen elämää.
mutta seisoo seurakuntakalliolla:
Matt. 7:25 Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksyivät sitä huonetta vastaan, mutta se ei sortunut, sillä se oli kalliolle perustettu.
Matt. 16:18 Ja minä sanon sinulle: sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita.
Hellari83 kuuluu Kristus-kallioon ja myös paikallisseurakuntakallioon.